Palaute       sv EN  

Asuntoja eri elämäntilanteisiin

Helsingissä voit asua vuokralla, Hitas-, osaomistus- asumisoikeus tai omistusasunnossa. Asunnon hallintamuodon valinta riippuu monesta asiasta, kuten asukkaan elämäntilanteesta ja mieltymyksistä. Taloudelliset mahdollisuudet ovat varsin usein määräävä valintaperuste. Myös asuntotarjonta ratkaisee.

Uusia asuntoja rakennetaan luonnollisesti eniten kaupungin uusilla projektialueilla. Mutta myös vanhempi kaupunkirakenne vahvistuu täydennysrakentamisen ansiosta uudisasunnoilla.

Kokonaisia uusia kaupunginosia syntyy

Kokonaisia uusia kaupunginosia syntyy Kalasatamaan, Pasilaan, Jätkäsaareen, Kruunuvuorenrantaan, Kuninkaantammeen ja Honkasuolle.

Alppikylässä ja Ormuspellossa pääosan vievät toisiinsa kiinni rakennetut, yhden tai kahden asunnon kaupunkipientalot.

Vuosaaressa, Viikissä, Myllypurossa, Arabia-Hermannissa ja Töölönlahdella rakentaminen jatkuu vilkkaana. Östersundomissa suunnittelua tehdään yhdessä Helsingin, Vantaan ja Sipoon kanssa.

Lisäksi kaupunkirakennetta tiivistetään eri puolella kaupunkia rakentamalla uusia erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asumisvaihtoehtoja.

Vuokra-asunnot

Vuokra-asunnon omistaa julkinen tai yksityinen taho. Vuokralainen saa asua siinä vuokraa vastaan. Vuokra-asuminen on suurissa kaupungeissa suosittu asumismuoto, esimerkiksi Helsingissä vuokra-asuminen on yhtä yleistä kuin omistusasuminen.

Helsingin kaupunki omistamassa vuokra-asuntokannassa vaihtuvuus ei ole kovin suurta, vuosittain tulee tarjolle 3000–3500 asuntoa. Kaupungin aravuokra-asuntojen keskineliövuokra vuonna 2013 on 10,55 €/kk.

Kaupunki omistaa 56 500 vuokra-asuntoa, joista yli 43 000 on valtion tukemia aravuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT vastaa kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttamisesta kaupungin alueellisille vuokrataloyhtiöille. Kohteet sijaitsevat kaupungin vuokratonteilla. Helsingin kaupungin aravavuokra-asuntojen omistaja on Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Niitä huoltaa ja isännöi 21 Hekan alueyhtiötä.

Kaupungin vuokra-asuntojen uudistuotannon määrä vuonna 2012 oli noin 350 asuntoa. Valmistuvat vuokra-asunnot vuonna 2013 ja 2014 on esitelty Stadin asunnot -nettisivulla.

Hakeminen kaupungin vuokra-asuntoon

Asukkaat sekä uusiin että vanhoihin kaupungin vuokra-asuntoihin valitaan hakemusten perusteella. Vuokra-asuntojen välitys perustuu tarveharkintaan, perusteina ovat asunnontarpeen kiireellisyys ja hakijoiden taloudellinen tarve. Lisäksi pyritään luomaan tasapainoinen asukasrakenne vuokrataloihin ja asuinalueille. Hakijat luokitellaan kolmeen kiireysluokkaan asunnontarpeen perusteella. Asuntoja tarjottaessa priorisoidaan kiireisintä luokkaa. Kaupungin työsuhdeasuntoja välitetään palveluhallintokuntien työntekijöille. Asunnottomien palveluista vastaa sosiaali- ja terveystoimiala. 

Asuntohakemuksen voi täyttää sähköisesti internetissä. Palvelupiste vuokra-asunnon hakijalle sijaitsee Itämerenkatu 3:ssa.

Helsingin kaupunki välittää vuosittain pienen määrän vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Niiden vuokrataso on hieman korkeampi, eikä asukasvalinnassa noudateta tarveharkintaa. Asunnot eivät ole kaupungin kiinteistöyhtiöissä, vaan vapaarahoitteisissa asunto-osakeyhtiöissä. Näitä asuntoja voit hakea ainoastaan kohdekohtaisesti niille tarkoitetulla hakemuksella.

Hitas-asunto

Hitas on Helsingin kaupungin kehittämä asuntojen hintasääntelyjärjestelmä. Hitas tarjoaa asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoo, että ne pysyvät kohtuuhintaisina koko olemassaolonsa ajan.

Hintasääntely kohdistuu sekä uusiin että vanhoihin Hitas-asuntoihin. Tarkoituksena on turvata, että asuntojen hinnat perustuvat niiden todellisiin tuotantokustannuksiin. Uusien Hitas-asuntojen keskimääräisen neliöhinnan vahvistaa hankekohtaisesti kaupunkiympäristön toimiala. Asuntojen myyntihinnat voivat poiketa hyväksytystä keskimääräisestä neliöhinnasta asuntojen pinta-alan ja sijaintikerroksen mukaan.

Uudet Hitas-asunnot ostetaan kohteen rakennuttajilta. Suurin rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att. Yksittäisiä Hitas-kohteita ovat rakennuttaneet lisäksi esimerkiksi, Avara-Suomi Oy, Sato-Rakennuttajat Oy, YIT Oyj, Asuntosäätiö, Jämerä Kivitalot Oy ja NCC Rakennus Oy.

Omistusasunto

Omistusasunnon omistaminen tarkoittaa Helsingissä useimmiten sitä, että asukas omistaa asunto-osakeyhtiön osakkeita. Ne oikeuttavat hallitsemaan tiettyä asuinhuoneistoa asunto-osakeyhtiössä, epävirallisemmin taloyhtiössä.

Asunto-osakeyhtiön hallinnoimat asuinrakennukset voivat olla kerrostaloja, rivitaloja, paritaloja tai yhden asunnon erillistaloja. Asunto-osakeyhtiön voi perustaa hallinnoimaan myös yhtä omakotitaloa. Tavallisesti omakotitalot ovat itsenäisiä kiinteistöjä, jossa kiinteistön omistaja maksaa kaikki kulutuksen ja asumisen kustannukset suoraan itse.

Asukkaan ja yhtiön vastuut ja velvollisuudet

Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät yhtiön ja osakkaan väliset velvollisuudet ja vastuut. Asunto-osakeyhtiössä asukas maksaa yhtiölle yhtiövastiketta, joka sisältää hoito- ja rahoitusvastikkeen. Tavallista on myös periä korjausvastiketta ja erillisiä kulutusperusteisia vastikkeita kuten vesimaksua, tai erilaisia käyttökorvauksia.

Asuntojen neliöhinnat ovat Helsingissä selvästi muuta maata korkeampia. Alkuvuodesta 2013 vastavalmistuneen asunnon keskimääräinen hinta oli noin 6 300 euroa neliöltä.

Helsingin kaupugin asuntotuotantotoimisto ATT:n rakennuttaa Hitas-omistusasuntoja. Tietoja Helsingin kaupungin alueelle rakennettavista uudisasuntokohteista löytyy kunkin projektialueiden omilta sivuilta ja suoraan kohteiden rakennuttajilta.

Asumisoikeusasunto

Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan, 10–15 prosenttia, asunnon hankintahinnasta.

Asumisoikeusmaksu on asunnon koosta riippuen noin 8 000–35 000 euroa. Asunnosta luovuttaessa asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asumisaikana maksetaan käyttövastiketta.

Talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta. Asumisoikeuden haltija voi myydä asumisoikeuden tai vaihtaa asunnon toiseen. Asuntoa ei voi lunastaa omaksi.

Miten asumisoikeusasuntoa haetaan?

Valtion tukeman asumisoikeusasunnon hakijan on täytettävä tietyt hakuehdot. Kela rinnastaa asumisoikeusasunnon vuokra-asuntoon, joten siihen voi saada asumistukea. Pääkaupunkiseudulta asumisoikeusasuntoa hakevan on ensin hankittava järjestysnumero. Sen voi hakea joko sähköisesti tai tulostettavalla ja käsin täytettävällä lomakkeella. Asumisoikeusasunnon saajan on hakemusta jätettäessä oltava 18-vuotias. Järjestysnumeron saatuaan hakija ilmoittautuu niille talonomistajille, joiden omistamia asuntoa hän hakee. Asumisoikeusasunnot tarjotaan hakijoille järjestysnumeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Asumisoikeuden haltijan hyväksymisen edellytyksenä on hakijan asumisoikeusasunnon tarve. Asumisoikeusasunnon omaisuusraja ei kuitenkaan koske 55 vuotta täyttäneitä hakijoita.

Helsingin Asumisoikeus Oy / HASO on Helsingin kaupungin omistama yhtiö, jolle asuntotuotantotoimisto rakennuttaa asumisoikeusasuntoja Helsingin alueella. Kohteet sijaitsevat kaupungin vuokratonteilla.

Asumisoikeustaloja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla rakentavat myös useat muut tahot.

Osaomistusasunto

Osaomistusasunnossa asukas lunastaa rakennuttajalta asunnon käyttöönsä tietyllä osuudella asunnon hankintahinnasta ja asuu aluksi vuokralla. Helsinkiin on viimeksi rakennettu osaomistusasuntoja vuonna 2005.

Osaomistusmaksun määrä vaihtelee eri rakennuttajilla, tavallisesti se on 15–30 prosenttia hankintahinnasta. Asukas asuu aluksi vuokralla, jonka jälkeen asunto on yleensä mahdollista lunastaa omaksi. Joissakin tapauksissa asukas voi jatkaa vuokra-asumista senkin jälkeen, kun asunto olisi ollut mahdollista lunastaa omaksi.

Erilaisia käytäntöjä

Valtion tukemiin asuntoihin asukkaat valitaan asukkaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Vapaarahoitteisissa malleissa tuloilla ja varallisuudella ei ole merkitystä. Jos talo ei ole valtion tukema, ehdot perustuvat asukkaan ja rakennuttajayhtiön keskinäiseen sopimukseen. Osaomistusasumisen muodot ja rahoituksen yksityiskohdat vaihtelevat rakennuttajayhtiöstä riippuen. Myös kunnossapidon vastuurajat määräytyvät asukkaan ja rakennuttajayhtiön sopimuksen mukaan.

Kela rinnastaa osaomistusasunnon vuokra-asuntoon, joten siihen voi saada asumistukea.

Asukkaan lunastettua asunnon itselleen vastuu hallinnosta ja kunnossapidosta määräytyy kuten muissakin asunto-osakeyhtiöissä.

Kun asunto lunastetaan omaksi, lunastamishinnasta vähennetään asukkaan maksama alkusijoitus ja asukkaan mahdollisesti vuokra-aikanaan ostamat lisäosuudet.