Jätkäsaaren pinta-alasta viidennes eli noin 20 hehtaaria tulee olemaan puistojen peitossa.  Suurin viheralue, Hyväntoivonpuisto, on kilometrin mittainen keidas, jossa kulkevat saaren kevyen liikenteen pääväylät. Puistoissa on tilaa liikuntaan, loikoiluun ja leikkimiseen.

Hyväntoivonpuisto

Hyväntoivonpuistosta tulee Jätkäsaaren vihreä sydän. Valmis puisto on 88 metriä leveä ja reilun kilometrin mittainen: Esplanadin puiston levyinen, mutta kokonaisuudessaan yhtä suuri kuin Kaivopuisto. Puisto rakennetaan polveilevaksi, viitisen metriä korkeammaksi kuin Länsisatamankatu ja Välimerenkatu.

Puisto on suunniteltu kestämään aikaa, asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kuunnellen. Puistoalueen helppo kunnossapito ja huolto, jotka vaikuttavat sen viihtyisyyteen ja pitkä-ikäisyyteen, ovat olleet tärkeitä lähtökohtia. 

Nurmea, leikkipaikkoja ja liikuntakenttä

Hyväntoivonpuisto on omiaan lasten leikkeihin, nurmikolla lepäilyyn ja pelailuun. Puistoon tulee useita lasten leikkipaikkoja, joista osa on kaikille avoimia. Päiväkoti Jaalan ja Loiston leikkipihat ovat myös Hyväntoivonpuistossa.

Puiston eteläosassa on aidattu liikuntakenttä, maan uumenissa sijaitsevan jätteen keräysasema Röörin päällä. Eteläosaan tulee myös asukaspuisto, jonka sisätilat tulevat palvelukortteleihin.

Puiston eteläkärkeen tulee myös uimapaikka ja lähiliikuntapaikka.

Rauhallinen maisema

Hyväntoivonpuisto kumpuilee hillitysti ja loivasti. Puiston suunnittelussa maisemaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Lähtökohtana ovat olleet miellyttävät maisematilat, maisematilojen sarjat ja niistä muodostuva harmoninen kokonaisuus. Puiston poikittaiset ja pituussuuntaiset pitkät näkymät ovat tärkeitä. Näkymiä rytmittävät suurehkot puustoryhmät.

Päiväkotien leikkipihat, liikuntakenttä ja koirapuisto rakennetaan hieman keskimääräistä puiston pintaa alemmaksi.

Katso Hyväntoivonpuiston suunnitelma kartalla.

Hyväntoivonpuisto on keskeinen kulkuväylä

Hyväntoivonpuisto on paitsi virkistysalue, myös keskeinen kevyen liikenteen kulkuväylä. Tärkein kävely- ja pyöräreitti kulkee puiston keskellä ja yhdistää Ruoholahden Jätkäsaaren kautta merenrantaan. Puiston poikki kulkee yhdysreittejä ja erilaisia oikopolkuja pääväylälle.

Hyväntoivonpuiston sisällä kulkevat reitit ovat esteettömiä. Lisäksi puistosta on esteetön kulku tonttikaduille sekä Välimerenkadulle ja Länsisatamankadulle. Kaduilta pääsee puistoon myös portaita pitkin. Puiston pohjoisosassa kävelytiet ovat pääasiassa sirote- tai kivituhkapintaisia, ja pyörätie on sininen.

Puistoa ympäröivien asuinrakennusten pelastusreitit on huomioitu puiston suunnittelussa asemakaavan mukaisesti.

Hyväntoivonpuiston kasvillisuus ja ympäristötaide

Hyväntoivonpuistoon istutetaan monipuolinen joukko puita: lehmuksia, vaahteroita, tuomia, tammia, leppiä ja monia muita. Puut ovat tärkeitä paitsi viihtyisyyden ja maastonmuotoilun vuoksi, myös tuulisuuden vähentämiseksi. Lisäksi ne luovat miellyttävän pienilmaston.

Kasvillisuudessa pyritään monilajisuuteen ja suunnitellaan kokonaisuuteen sopivaksi. Kasvien täytyy myös kestää äärimmäisiä sääolosuhteita. Puistossa korostuvat erityisesti puusaarekkeet ja laajat nurmipinnat. Täydentäviä kasveja ovat muun muassa maanpeitepensaat, perennat, koristeheinät ja köynnökset. Korkeaa pensaskasvillisuutta Hyväntoivonpuistossa ei tulla näkemään.

Hyväntoivonpuistoon on tulossa maisemataidetta, joka näkyy esimerkiksi tukimuureissa ja seinissä. Lisäksi ympäristötaideteos EVÄT on oma puiston osansa. Alueen historia on vaikuttanut teoksen muotokieleen ja materiaaleihin. Siinä näkyvät kallioluodot, sataman värit sekä meren eliöstö.

Kevyen liikenteen sillat ovat osa ympäristötaidetta. Teräsrakenteisissa ristikkosilloissa on teräsbetoninen kansilaatta. Lisäksi puiston eteläosaan saadaan kuvanveistäjä Laura Könösen massiivinen kiviteos.

Hyväntoivonpuiston rakentaminen

Hyväntoivonpuiston rakentaminen on mittava urakka ja kestää vuosia. Puiston rakentamisen aikataulu on sidottu ympäröivien rakennusten aikatauluun, sillä puistoa reunustavat rakennukset pitää rakentaa ensin korkeuseron ja rakennusteknisten syiden vuoksi. Lisäksi puiston aluetta joudutaan käyttämään siihen rajautuvien rakennustyömaiden työmaatiloina.

Puiston pohjoisosan rakennustyöt ovat käynnistyneet maanrakennustöillä ja muurien rakentamisella. Puistoa rakennetaan Juutinraumankadun ja Rionkadun välillä vuosina 2017–18. Päiväkoti Jaalan leikkipuisto on jo valmistunut. Hyväntoivonpuisto on myös yhteydessä lähes valmiiseen Selkämerenpuistoon Välimerenkadun ylittävällä kevyen liikenteen sillalla.

Puiston eteläosan eli Länsisatamankadun eteläpuolen suunnittelu on käynnissä.

Muut puistot

Saukonpaadenpuisto

Saukonlaiturin alueella sijaitseva Saukonpaadenpuisto on osittain valmistunut, mutta puiston kärkeä rakennetaan edelleen. Puiston loppuosan rakentaminen käynnistyy vuonna 2018 ja jatkuu vaiheittain vuoteen 2020 asti, kunnes viimeiset pienkerrostalokorttelit Saukonkarilla valmistuvat. Pääosa puistosta on kuitenkin valmiina jo 2018.

Poseidoninpuisto

Poseidoninpuistoon saadaan nurmikkoa, lasten leikkipaikka ja paikkoja istuskeluun. Puiston pinta-ala tulee olemaan 7 350 neliömetriä. Puisto rajautuu Panamankatuun ja Poseidoninkujaan.

Tritoninpuisto

Tritoninpuisto tulee Saukonlaituriin, meren rannalle. Puistoa aletaan rakentaa vasta, kun läheiset pienkerrostalot valmistuvat. Puiston koko on 8 400 neliömetriä, ja se rajautuu pohjoisessa Saukonlaiturin jalankulku- ja pyöräilyreittiin.