Capella, Täkkäri ja Vinsentti Aallonhalkoja – Kalasataman nimistöä

Helsingin kaupungin nimistötoimikunta sai vuonna 2007 käsiteltäväkseen silloin vasta suunnittelun alkuvaiheessa olleen Kalasataman alueen nimistön. Kalasatama on ollut vuoden 2013 alusta lähtien virallisesti yksi Sörnäisten kaupunginosan osa-alueista.

Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkuvuosina työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nyt käytössä olevat alueennimet ovat nimistötoimikunnan esityksiä kesältä 2007, ja Kalasataman nimen vakiinnuttamista alueen viralliseksi nimeksi edisti 1.1.2007 liikenteelle avattu Kalasatamaksi nimetty metroasema.

Kalasataman keskuksen ympärillä on monia omaleimaisia suunnittelualueita, joista useimmat on nimetty alueella sijainneiden, sittemmin mantereeseen täytöillä yhdistettyjen saarten mukaan (Hanasaari, Kyläsaari, Nihti, Sompasaari ja Verkkosaari). Suvilahden alue on saanut nimensä vanhan huvilan ja merenlahden nimen (Södervik) mukaan, kun taas Sörnäistenniemen nimi juontaa juurensa alueen alkuperäisestä nimestä Södernäs, joka on mainittu ns. Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa vuonna 1639 kaupungin uutena sijoituspaikkana. Myös Sörnäisten kaupunginosan nimi on samaa perua.

Sörnäistenniemen ja Kalasataman keskuksen nimistöä

Kaavoituksen ja rakentamisen tarpeisiin luodaan uutta, virallista nimistöä, joka vahvistuu asemakaavoissa. Virallista nimistöä suunnitellaan jokaisen alueen omista lähtökohdista käsin. Vanhaa, olemassa olevaa nimistöä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista, mutta kun kerralla tarvitaan suuri joukko uusia nimiä, saatetaan alueelle päättää jokin teema, jonka ympäriltä nimet ideoidaan.

Sörnäistenniemen uutta nimistöä ryhdyttiin ideoimaan nimistötoimikunnassa kesällä 2007. Osa alueen vanhoista, käyttökelpoisista nimistä, kuten Kaasutehtaankatu ja Parrulaituri, valjastettiin uuteen käyttöön, mutta paljon tarvittiin myös ihan uutta. Nimet ovat vahvistuneet asemakaavassa vaiheittain vuodesta 2009 lähtien.

Alueen henkeä luomaan ideoitiin ryhmänimistö, jonka pohjana käytettiin Sörnäisten satamasta säännöllisesti liikennöineiden Suomen Höyrylaiva Oy:n lastilauttojen nimiä. Nimeämisessä tehtiin yhteistyötä Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen kanssa; erityisesti yhdistyksessä toimiva Matti Pietikäinen oli nimistötoimikunnalle suureksi avuksi. Näin alueelle saatiin suunnittelun rungoksi ja lähtökohdaksi nimistö, jossa on linkki alueen komeaan satamamenneisyyteen. Antareksenkatu, Arcturtuksenkatu, Arielinkatu, Capellanaukio ja Capellan puistotie sekä Junonkatu, Leonkatu ja Polariksenkatu ovat jo päässeet kartoille. Mahdollista tulevaa tarvetta varten on merkitty muistiin laivannimet Canopus ja Oihonna.

Muita keskeisiä nimiä luotiin alueennimen pohjalta: Kalasatamankatu, Kalasatamankuja ja Kalasatamanpuisto. Kivihiilenkatu ja Koksikatu on nimetty alueella sijainneiden kivihiililaitureiden ja -varastojen ja kaasutehtaan mukaan. Englantilaisaukio sai nimensä uusien suunnitelmien myötä kadonneen Englantilaiskallion muistoksi. Englantilaiskallio oli alun perin epävirallinen nimi rantakalliolle, josta 1800-luvun lopulla lastattiin paljon puutavaraa mm. englantilaisiin laivoihin ulkomaille vietäväksi. Lähiseutujen lapset kuuluvat kutsuneen satama-aluetta "englantilaiseksi metsäksi", sillä alueella kuuli puhuttavan paljon heille vieraita ja eksoottisiakin kieliä. Mustikkamaalle Isoisänniemeen johtava silta sai nimekseen Isoisänsilta. Siltaa nimettäessä ei vielä ollut tietoa, mistä Farfarsuddenin (vuodesta 1969 lähtien kartalla myös suomeksi) nimi oli tullut. Myöhemmin selvisi, että Isoisänniemen nimi oli syntynyt spontaanisti Wickmanin suvun keskuudessa 1900-luvun alussa ja ollut paikallisessa käytössä. Nimellä viitataan telakanvartija ja kalastaja Viktor Wilhelm Wickmaniin (1844–1917), joka asui ensin Sörnäisissä, mutta muutti myöhemmin perheineen Honkaluodon kautta Mustikkamaalle, jossa asutti huvilapalstaa nro 4 C. Hänellä ja puolisollaan Maria Lovisalla (o.s. Lindström, 1848–1904) oli kahdeksan lasta. Heidän poikansa Thure (1880–1950) perusti venetelakan Mustikkamaalle vuonna 1911.

Nimet myös kortteleille

Kalasatamassa on elvytetty myös vanha 1800-luvulla Helsingissä noudatettu tapa antaa nimet kortteleille. Vuoden 1820 palojärjestyksestä alkanut kortteleiden nimeämisen perinne katkesi 1900-luvun alussa, kun Töölöä ja Pitkänsillan pohjoispuolta asemakaavoitettaessa ei enää nähty tarpeelliseksi nimetä kortteleita. Nyt runsas sata vuotta myöhemmin Sörnäistenniemessä haluttiin nostaa kortteleiden nimet uuteen elämään. Nimet antavat kortteleille tunnettavuutta, ja kortteleiden kiinteistöyhtiöt ja yritykset voivat käyttää korttelin nimeä markkinoinnissa tai osana omaa nimeään. Kortteleiden nimiksi valittiin slangiasuiset Sörnäisten satamassa esiintyneet ammattinimikkeet Dirika ('johtaja'), Fiskari ('kalastaja'), Gosari ('talonmies'), Kippari ('kapteeni'), Duunari ('työmies'), Junkki ('laivapoika'), Prikkari ('satamakirjuri'), Stuuvari ('ahtaaja'), Stevari ('vartija'), Trokari ('salakauppias') ja Täkkäri ('kansimies').  Valitut slangisanat ovat eri aikakausilta ja eri ryhmien käyttämiä. Satama-alueet ovat perinteisesti olleet slangin rikkainta esiintymisaluetta.

Sompasaaren nimet

Sompasaaren nimistö tuli nimistötoimikunnan käsittelyyn kesällä 2013. Nimet vahvistunevat asemakaavan myötä vuonna 2014. Myös Sompasaari on ollut vuodesta 2013 lähtien virallisesti Sörnäisten kaupunginosan osa-alue.

Sompasaaren nimi esiintyy jo 1500-luvun kartoissa muodossa Sompeholmen, myöhemmin mm. Sompareholmen, Sumparen ja Sumpörn. Nimen suomenkielisenä vastineena on esiintynyt 1800-luvun lopulla Sumparni ja Sumppari. Nimiasut Sumppari–Sumparn vahvistettiin vuonna 1909 ja nykyinen suomenkielinen asu vuonna 1928. Ruotsinkielinen nimi tarkoittaa kalasumppua ja viittaa alueella harjoitettuun kalakauppaan. Nykyinen suomenkielinen nimi on siis vakiintunut äänteellinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä; oikeastaan nimen pitäisi olla Sumppusaari.

Sompasaaren nimistön aihepiiriksi valikoitui merikapteeni, kauppias, konsuli Gustaf Wilhelm Sundmanin (1775–1835) aikakausi saarella ja hänen kauppalaivastonsa alusten nimet. Vaikutusvaltainen G. W. Sundman sai Sompasaaren vuokraoikeuden huutokaupalla Helsingin kaupungilta vuonna 1817. Nyt Kapteeni Sundmanin katu Sompasaarenkanavan kupeessa yhdistää Sompasaarenlaituria ja Aallonhalkojaa. Toisaalta taas Aallonhalkoja, Vinsentinaukio ja Vinsentinkatu sisältävät yhteyden Zachris Topeliuksen Talvi-iltain tarinoissa julkaistuun tarinaan Vinsentti Aallonhalkoja (Vincent Vågbrytaren), jossa on viittaus Sompasaareen ja siellä sijainneeseen sakaraharjaiseen näköalatorniin.

Merikapteeni Sundmanin kauppalaivojen nimistä on ammennettu aiheet kadunnimiin Flöitti Dianan kuja, Fregatti Dygdenin kuja, Kaljaasi Auroran kuja, Kaljaasi Fortunan katu, Priki Johannan kuja sekä Priki Venuksen kuja. Näihin liittyvät lisäksi puiston reunassa kulkevat Fortunanpolku ja Johannanpolku. Myös Sompasaaressa korttelit on nimetty Sörnäistenniemessä omaksuttuun tapaan. Aiheet saatiin viereisistä kadunnimistä: Aurora, Diana, Dygden, Fortuna, Gustaf Wilhelm, Johanna, Kristina Lovisa, Venus ja Vincent.

Sompasaaren vihreänä sydämenä toimiva Loviseholminpuisto on saanut nimensä merikapteeni Sundmanin puolisolta, Kristina Lovisa Sundmanilta (o.s. Lindfors, 1786–1866), jonka mukaan saarta kutsuttiin 1800-luvulla Lowiseholmiksi. Puiston viertä kulkevat Loviseholminkuja ja Loviseholmenpolku. Sompasaarta ja Nihtiä erottaa Nihdinkanava.

Teksti: Johanna Lehtonen
Kuvat: Kmmo Brandt ja Part Oy 

Päivitetty 7.9.2017