Palaute       sv EN  

Perustietoa / Kysymyksiä ja vastauksia

1. Tuleeko koko alueelle pääsemään julkisilla liikennevälineillä?

Kyllä, Kalasatamaan tulee koko alueen kattava joukkoliikenneverkosto. Järjestelmä perustuu raideliikenteen kehittämiseen sekä liityntäliikenteeseen. Metroaseman ympäristöstä tulee liikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen Hakaniemen, Pasilan ja Arabianrannan suuntiin sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja itäiseen Helsinkiin.

Kalasatamaan pääsee tulevaisuudessa myös raitiovaunulla. Kruunusillat-hanke yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla se luo uuden merellisen ja nopean reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Yhteys otetaan käyttöön kokonaisuudessa vuonna 2026. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma valmistuu 2017 ja hankesuunnitelma 2018. Lisäksi useiden linja-autolinjojen on suunniteltu päättyvän Kalasatamaan.

 2. Miten merellisyys toteutuu Kalasatamassa? Ovatko rannat kaikkien käytössä?

Kalasataman rantoja tulee kiertämään yhtenäinen rantareitti, joka yhdistyy nykyisiin reitteihin ja mahdollistaa Vanhankaupunginselän kiertämisen. Rantareitillä kävellessä tai pyöräillessä voi kokea meren ja nähdä muun muassa Mustikkamaan kallioita, Suurkirkon tornin ja Viikin kaislikoita. Rantapromenadin pituus on yli viisi kilometriä. Se tulee antamaan tilaa arkiselle virkistymiselle: kävely, veneily, onginta ja oleskelu kuuluvat myös urbaaniin elämänmuotoon. Reitti jatkuu etelässä Merihakaan ja pohjoisessa Arabianrannan kautta Vantaanjoen suulle.

3. Mitä palveluja ja toimintoja alueella jo on?

Kalasatamassa toimii Kalasataman päiväkoti ja vuorohoitoa tarjoava Pikkutylli. Kalasataman koulu aloitti toimintansa elokuussa 2016.

Suvilahden kulttuurikeskus on alueen tärkein tapahtumakeskus. Suvilahden aluetta ja rakennuksia hallinnoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. www.suvilahti.fi. Teurastamo Tukkutorin vieressä on kehittynyt ruoka- ja kaupunkikulttuurin paikaksi. www.teurastamo.com. Tukkutori toimii nimensä mukaisesti tukkukauppana. www.heltu.fi.

Kesäisin alueella on tapahtumia ja rantareitin varrella myös kahvilapalveluita.

4. Minkälaisia liiketiloja alueelle on tulossa?

Tulevista kaupallisten palveluiden hankkeista suurin on Itäväylän molemmin puolin rakennettava Kalasataman keskus Redi. Redi muodostuu kahdeksasta tornista, joissa on pääasiassa asumista. Torneissa on 20–37 kerrosta. Tornien yhteyteen rakennetaan monipuolinen kaupallinen keskus, johon on tulossa noin 200 kauppaa, ravintolaa ja kahvilaa www.redi.fi. Kalasatamaan on tulossa myös kivijalkoihin liiketiloja.

5. Minkälaisia asuntoja Kalasatamaan rakennetaan?

Kalasataman rakennuskannasta tulee monipuolinen ja vaihteleva. Kalasatamaan suunnitellut korttelit ovat pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita. Kerrostalojen lisäksi Kalastamaan nousee erilaisia asuntotyyppejä, kuten kaupunkipientaloja, terassitaloja, tornitaloja ja kelluvia asuntoja. Vaihtoehtoja on kuvattu tarkemmin sivulla Asumisen uudet tuulet. Kalasatamaan tulee muun muassa omistusasuntoja, vapaarahoitteisia ja valtion tukemia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja ja asuntoja opiskelijoille ja senioreille.

6. Milloin ja mistä rakentaminen alkoi ja milloin kaikki on valmista?

Asuinkortteleiden rakentaminen alkoi Kulosaaren sillan eteläpuolelta Sörnäistenniemestä ja Kyläsaaren pohjoisosasta vuonna 2011. Kalasataman 175 hehtaarin alue tulee pitkään olemaan poikkeuksellisen suuri ja näkyvä rakennuskohde. Osa-alueet valmistuvat toinen toisensa jälkeen, ja Kalasatama kasvaa täyteen mittaansa 30 vuoden aikana. Vuonna 2016 Kalasatamassa asui noin 3 000 asukasta.

7. Kuinka turvataan asumisen viihtyvyys jatkuvan myllerryksen keskellä?

Rakentamiseen liittyvät työt suunnitellaan ja toteutetaan niin, että rakentamisesta aiheutuvat häiriöt asukkaille, työntekijöille ja muille alueella liikkuville ja toimiville ovat mahdollisimman vähäiset. Alueen rakentamislogistiikasta huolehtii erillinen toimija.

Työmaaliikenne, aitaukset, varastointi ja tilapäiset palvelut kuten työmaaravintolat järjestetään hallitusti ja siististi. Kalasatamassa myös työmaiden aloitukset mietitään tarkkaan häiriöiden vähentämiseksi.

Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen imagon luomiseksi alueelle luodaan rakentamisaikaista taidetta.

8. Miten Kalasatamassa varaudutaan merenpinnan nousuun, tulviin, rankkasateisiin ja muihin ilmastonmuutoksen mahdollisiin seurauksiin?

Merenpinnan nousu ja poikkeuksellisiin sääilmiöihin varautuminen otetaan huomioon alueen kaavoituksessa.  Kalasatamassa kadut rakennetaan vähintään 2,6 metriä ja talojen alin lattiataso noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tämä riittää hyvin, sillä asiantuntijoiden ennusteiden mukaan merenpinta nousee vain kerran 200 vuodessa korkeintaan 2,3 metriin yli normaalin vedenkorkeuden.

Rankkasadetulviin varaudutaan tulvareittien suunnittelulla. Kalasatamassa paikallisten rankkasateiden aikainen tulvavesi johdatetaan pintavaluntana katuverkostoa ja Kalasatamanpuistossa sijaitsevaa tulvareittiä pitkin mereen.

9. Kuinka alueen kadut ja puistot nimetään?

Virallisia nimiä Helsingissä ideoi ja esittää nimistötoimikunta. Lopullisesti katujen ja puistojen nimet päätetään asemakaavan yhteydessä ensin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. Uuden kaupunginosan nimistössä tulevat näkymään niin Sörnäisten satamassa seilanneet laivat kuin siellä työskennelleiden ihmisten ammatit.

Slangiakaan ei ole unohdettu: Sörnäistenniemen osa-alueen korttelien nimistä löytyvät tulevaisuudessa muun muassa Fiskari (kalastaja), Stuuvari (ahtaaja), Täkkäri (kansimies) ja Trokari (salakauppias).