Sarjakuva: Masa Takala

Kalasatamassa kokeilu on päivän sana

Fiksu Kalasatama -ohjelmassa etsitään erilaisia tapoja sujuvampaan arkeen. Nopeisiin kokeiluihin pääsi keväällä 2017 mukaan viisi uutta kokeilua.

  • Kotihiili-kokeilussa asukas näkee päivittäin miten oma hiilijalanjälki muodostuu liikkumisesta, kodin energiankulutuksesta, jätteistä ja syömisestä. Tekstiviesteillä ja nettivinkeillä saa tietoa, miten parhaiten pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
  • Innogreenin kaupunkikeidas tuo viherseinät Kalasataman koulun pihaan. Hulevesiä on tarkoitus hyödyntää seinän kastelussa.
  • Parkkisähkö Oy:n Smart minigrid on kokeilu, jossa hyödynnetään aurinkosähköä sähköautojen lataamiseen.
  • Witrafi tuo kokeilun, jossa asukkaat voivat vuokrata parkkipaikkaansa tarvitseville. Kyse on vertaisvuokrauspalvelusta, joka toimii netissä. Kokeilu sijoittuu koko Helsingin alueelle.
  • Elwedon kokeilussa taloyhtiöiden tuottama aurinkosähkö kanavoidaan asukkaiden hyödyksi.

Kokeilukierros toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön kanssa.

 

Tuhansien työpaikkojen Kalasatama

Kalasataman metroaseman läheisyyteen on tulossa noin 5000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä Kalasatamassa arvioidaan olevan noin 10 000 työpaikkaa.

 

Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2017!

 

Hyvää juhannusta Kalasatamasta!

 

Isoisänsilta otettiin käyttöön

Isoisänsilta avattiin 1. kesäkuuta 2016. Isoisänsilta on noin 170 metriä pitkä kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Kalasataman Mustikkamaan viheralueille, ulkopelikentille, Korkeasaareen ja muihin palveluihin. Sillan rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2014. Rakentamisessa hyödynnettiin uudenlaista tietomallinnusta perinteisten piirustusten sijaan.

Silta on saanut nimensä Mustikkamaan puolella sijaitsevasta Isoisänniemestä. Isoisänniemen (Farfarsudden) nimi syntyi spontaanisti Wickmanin suvun keskuudessa 1900-luvun alussa ja onollut paikallisessa käytössä. Nimellä viitataan telakanvartija ja kalastaja Viktor Wilhelm Wickmaniin (1844–1917), joka asui ensin Sörnäisissä, mutta muutti myöhemmin perheineen Honkaluodon kautta Mustikkamaalle, jossa asutti huvilapalstaa nro 4 C. Hänellä ja puolisollaan Maria Lovisalla (o.s. Lindström, 1848–1904) oli kahdeksan lasta. Heidän poikansa Thure (1880–1950) perusti venetelakan Mustikkamaalle vuonna 1911.

 

Päiväkoti Kalasatama aloittaa toimintansa

Kalasataman uudessa korttelitalossa aloittaa vuoden 2016 alusta toimintansa 120-paikkainen Päiväkoti Kalasatama. Elokuussa 2016 uusissa tiloissa aloittavat myös peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka. Peruskoulun muut luokat sijoittuvat korttelitalon toiseen osaan, joka on määrä rakentaa vuosina 2019–2020.

Elokuussa 2016 kouluun myös siirtyy pienryhmiä Brahenpuiston koulusta, joka on tarkoitettu oppilaille, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

Päiväkodin ja peruskoulun ohella Polariksenkatu 1:ssä sijaitseva korttelitalo toimii Kalasataman alueen asukkaiden harrastus- ja kokoontumispaikkana iltaisin ja viikonloppuisin. Iltakäyttö alkaa koulun aloittaessa toimintansa elokuussa 2016.

Kalasataman korttelitalo näkyy keskeisesti uuden asuinalueen kaupunkikuvassa. Se on yksi Helsingin kaupungin lähivuosien merkittävimmistä uudisrakennushankkeista.

Korttelitalon on suunnittelut JKMM Arkkitehdit Oy, joka voitti rakennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun. Kesäkuussa 2014 alkaneen rakennushankkeen aikana kiinnitettiin erityistä huomiota kosteusongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kalasatamassa toimii myös päiväkoti Pikkutylli, jossa annetaan myös ympärivuorokautista hoitoa.

 

Hyvää joulua!

 

Kalasatamassa on hauskaa koko kesän 

Vaikka Kalasatamassa rakennetaan, on alueella myös runsas tarjonta kaikenlaista hauskaa koko kesän: tapahtumia, festareita, kesäkahvilaa, surffiaaltokonetta!

Rakentaminen ei keskeydy Kalasataman työmailla kesälläkään. Kalasataman keskuksen Redin työmaalla tehdään tunnelia kallioparkkiin ja louhitaan kalliota 150 ihmisen voimin.  Sörnäistenniemessä viimeiset korttelit ovat työn alla ja reilun kolmen hehtaarin kokoisen Kalasatamanpuiston rakentaminen alkaa pian.

Kaiken tämän keskelle on jälleen tänä kesänä järjestynyt tilaa myös viihteelle, elämyksille ja yhdessäololle. Kalasataman ympäristötaidehankkeen alla järjestetään kaupunkilaisille avoimia tapahtumia ja työpajoja, joista lisätietoja löytyy täältä.

Suvilahdessa pidetään perinteisesti Flow- sekä Tuska-festarit, Kyläsaaren kentällä taas Weekend-festari. Rantareitin varrella voi nauttia jäätelöt Ihanassa konttikahvilassa. Uutuutena on Surf-N'-Art City -surffipuisto, jossa taide, kaupunkikulttuuri ja lainelautailu kohtaavat. 

 

Kalasatamaan syttyivät jouluvalot

Kalasatamaan syttyivät jouluvalot. Jouluvaloteoksella halutaan tuoda tunnelmaa ja valoa vielä rakenteilla olevan Kalasataman asukkaiden iloksi. Valot näkyvät hyvin myös Itäväylällä liikkuville.

Sataman entiseen valomastoon sijoitetut kuplamaiset jouluvalot on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen ja ne ovat osa Kalasataman väliaikaista ympäristötaidetta.

Ympäristötaide lisää viihtyvyyttä rakentamisvaiheessa

Kalasataman rakentaminen kestää 20–30 vuotta. Pitkän rakennusvaiheen aikana alueella myös asutaan, työskennellään ja siellä liikutaan. Alueen viihtyvyyttä lisätään ympäristötaidehankkeella. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaide rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.

 

Kampusalue kehittyy Kyläsaaressa

Kalasatamaan, Kyläsaaren pohjoisosaan sijoittuvat Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Arcadan liikuntahalli opetustiloineen sekä opiskelija-asuntojen kortteli.

Diakonia-ammattikorkeakoulun uusien tilojen rakentaminen Kyläsaaren pohjoisosassa on käynnistynyt kesäkuussa. Diakonia-ammattikorkeakoulu keskittää toimintansa kokonaisuudessaan Kyläsaareen sisältäen korkeakoulun opetus-, kirjasto-, hallinto- ja yhteiskäyttötilat sekä kappelin. Diakonia- ammattikorkeakoulun uusiin tiloihin siirtyy jopa 1 600 opiskelijaa. Tiloihin sijoittuva kappeli palvelee myös lähialueen asukkaita ja alueella vierailevia. Rakennus valmistuu vuonna 2016. Rakennuksen maantasokerroksessa on lisäksi erillinen ravintolatila.

Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Arcada pyrkivät luomaan Kalasatama–Arabianrantaan yhteisen kansainvälisen ja monikulttuurisen kampusalueen. Rakennukset ovat vierekkäisillä tonteilla. Ammattikorkeakoulut tulevat kehittämään yhteistyötä tilojen käytössä, opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystyössä.

Arcada-ammattikorkeakoulu keskittää kaiken toimintansa Arcadan kampusalueelle, joka laajenee Arabianrannasta Kyläsaaren pohjoisosaan. Suunnitteilla oleva liikuntahalli palvelee liikunnanohjaajaopiskelijoita, muita opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä iltaisin myös alueen asukkaita. Tämän hetkisen arvion mukaan rakentaminen käynnistyy vuonna 2015 ja tavoitteena on, että hanke valmistuisi samoihin aikoihin Diakin hankkeen kanssa.

Kyläsaaren ensimmäiset 180 opiskelija- ja 20 vammaisasuntoa valmistuivat vuoden 2013 alussa ja syksyllä 2014 valmistui vielä noin 80 asuntoa opiskelijoille.

 

Koulun ja päiväkodin rakentaminen alkaa

Helsingin kaupunki rakennuttaa Kalasatamaan uuden peruskoulun ja päiväkodin. Osoitteeseen Polariksenkatu 1 toteutetaan tilat yli sadalle päiväkotilapselle ja 700 peruskoulun oppilaalle.

Tilat on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan päiväkoti sekä peruskoulun tilat 1.–2. luokkien lapsille. Näiden tilojen rakentaminen alkaa kesäkuussa 2014, ja tilat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. Päiväkoti aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja näillä näkymin koulu käynnistyy syyslukukaudeksi 2016.

Toisessa vaiheessa valmistuvat peruskoulun 3.–9. luokkien tilat, joiden rakentamisesta päätetään myöhemmin. Koulussa sovelletaan uusia oppimisteknologioita. Oppimisen uudet areenat, kuten verkkoyhteisöt, yhteistyöverkostot sekä kulttuuri ja taide eri muotoineen, ovat osa tulevaisuuden oppimista.

Varhaiskasvatus- ja koulutoiminnan ohella tiloja on mahdollista käyttää iltaisin ja viikonloppuisin alueen asukkaiden harrastus- ja kokoontumispaikkana. Arkkitehtisuunnittelijana on toiminut JKMM Arkkitehdit Oy, joka voitti rakennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun.

Julkaistu 19.6.2014

 

Laivakyltit Kalasatamassa muistuttavat alueen historiasta

Kalasataman Sörnäistenniemen rakennusten seiniin on kiinnitetty kylttejä, joissa esitellään Sörnäisten satamassa aikoinaan säännöllisesti vierailleita laivoja.

Kalasatama on entistä Sörnäisten sataman aluetta. Myös kaikkiaan seitsemän alueen katua on saanut nimensä satamaan kulkeneiden laivojen nimistä: Capellan puistotie, Arielinkatu, Junonkatu, Leonkatu, Polariksenkatu, Arcturuksenkatu ja Antareksenkatu.

Kylteissä on Sörnäisten satamaan liikennöineen laivan kuva ja perustietoja kyseisestä laivasta. Kyltit ovat corten-teräslevyä, mikä sopii vanhojen alusten tunnelmaan.

Ensimmäiset kylteistä asennettiin kesäkuussa 2013. Kesällä 2014 kylttejä on asennettu neljä lisää, niitä on nyt paikoillaan yhdeksän. Kylttejä asennetaan lisää kohteiden valmistuttua vuosina 2015–2017.

Laivojen kuvat ovat peräisin Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen kautta laivaharrastaja Matti Pietikäiseltä.

Julkaistu 18.6.2014

 

Kierrätyksen uusi aikakausi Kalasatamassa – kohta saa luukuttaa

Kalasatamassa otetaan asteittain käyttöön tammikuun lopusta lähtien jätteen putkikeräysjärjestelmä, joka tuo huipputeknologian jätehuoltoon. Pian jätteet kulkevat maanalaista putkistoa pitkin hurjaa vauhtia (70km/h) jätteiden koonta-asemalle, josta ne jatkavat matkaansa uudelleen kierrätettävänä raaka-aineena, poltettavana energiana tai kompostoituvana multana.

Kalasataman jätteen koonta-asema sijaitsee Kalasataman keskuksen alueella, maan alla. Koonta-asema ja järjestelmä ovat valmiit nyt valmistuvien kiinteistöjen osalta. Capellan puistotien ja Sörnäistenlaiturin väli-sessä ns. Kotikorttelissa aloitettiin joulukuussa jätteen putkikeräysjärjestelmän käyttö, jossa testattiin järjestelmän käytettävyyttä ja käyttöön liittyvää tiedottamista ja koulutusta.

Miten kierrätys käytännössä tapahtuu? Uudet jätteensyöttöpisteet sijaitsevat yleensä pihalla. Asukkaat lajittelevat jätteensä asianmukaisella tavalla – sekajäte, biojäte, paperi ja kartonki – ja vievät ne omiin syöttöpisteisiinsä. Syöttöpisteet tyhjentyvät automaattisesti vieden jätteet koonta-aseman oikeisiin jätekontteihin. Kuorma-autot noutavat täydet jätekontit ja kuljettavat jätteet jatkokäsittelyyn.

Kalasatamassa on lisäksi korttelikohtaiset kierrätyshuoneet, joihin kerätään lasia, metallia, pahvia ja suurta sekajätettä.

Putkikeräysjärjestelmän tilaajana toimii Kalasataman jätteen putkikeräys Oy, joka on Helsingin kaupungin voittoa tavoittelematon tytäryhtiö. Kalasataman suorat investoinnit hankkeeseen ovat noin 50 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarmo Mattila.

Järjestelmän rakentaa ja sen toiminnasta huolehtii on Caverion Suomi Oy. Ruotsalaisella laitteistotoimitta-ja Envacilla on lähes 50 vuoden kokemus jätteen putkikuljetuksesta ympäri maailmaa. Jätteen putkikeräys-järjestelmän asennustyöt alkoivat toukokuussa 2011. Putkikeräysjärjestelmän valmistuttua kokonaisuudes-saan Kalasatamassa tulee olemaan noin 180 jätteensyöttöpistettä, putkistoa noin 13 kilometriä ja jätettä kulkee putkissa arviolta noin 21 tonnia vuorokaudessa.

Tutustu materiaaliin: www.kalasatamanimu.fi

Julkaistu 28.1.2014

 

Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2014!

Julkaistu 21.12.2013

 

Fiksussa Kalasatamassa innovoidaan arjen palveluja

Hyödyntämällä avointa dataa ja kehittämällä digitaalisia innovaatioita tehdään Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt yhdessä Tekesin kanssa Fiksu Kalasatama -hankkeen edistääkseen ihmisten arkeen, erityisesti asumiseen, energiaan, liikkumiseen, koulutukseen, lasten ja vanhusten palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien palvelujen kehittämistä. Tekesillä on käynnissä Fiksu kaupunki -ohjelma, jonka suurin pilottikohde Fiksu Kalasatama on.

Helsingin kaupungin digitaalisten palvelujen kehittämisyhtiö Forum Virium toteuttaa hankkeen projektityön.

Tavoitteena on kehittää digitaalisia kaupunkipalveluja, jotka helpottavat ihmisten elämää ja liikkumista kaupungissa. Hanke hyödyttää koko kaupunkiyhteisöä eli niin kaupunkilaisia, kaupunkiorganisaatiota kuin yrittäjiäkin. Kaupunkilaiset saavat uusia sähköisiä palveluita, kehittäjät työkaluja palveluiden kehittämiseen ja yritykset uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeessa panostetaan vahvasti julkisen tiedon, avoimen datan, hyödyntämiseen. Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, yrityksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on kenen tahansa käytettävissä. Data voi olla esimerkiksi tilastoja, julkaisuja, videotallenteita, kuvia, karttoja tai 3D-malleja.

Tiedon avaamisella mahdollistetaan uudenlaisten ja aiempaa monipuolisempien kaupunkipalvelujen syntyminen. Kalasatamassa se voisi tarkoittaa esimerkiksi entistä ajantasaisempaa tietoa liikenteestä ja sen poikkeuksista. Informaatiota voisi tuottaa niin ilmanlaadusta kuin siitä mistä lähin vapaa yhteiskäytössä oleva sähköauto löytyy.

Julkaistu 10.12.2013

 

Vuoden 2013 alussa Kalasatamassa jo lähes 1 000 asukasta

Vuoden 2013 alussa Kalasatamassa on jo 649 valmista asuntoa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat syyskuussa 2012 autottomaan kortteliin valmistuneeseen kaupungin vuokrataloon.

2013 valmistuvat Att:n hitas-kohde, ns. Studio-talo autottomaan kortteliin, NCC:n hitas-kohde sekä Conectin kaupunkipientalot. 2013 on valmistumassa lisää OP-Eläkekassan vapaarahoitteisia vuokrakohteita, Saton vapaarahoitteinen vuokrakohde, hitas-kohde ja kaupunkipientalot. S-Asunnoille valmistuu 2013 asumisoikeuskohde. Vuonna 2013 Kalasatamaan valmistuu lähes 600 asuntoa. Vuoden 2014 alussa Kalasatamassa asuu noin 2000 asukasta.

Sörnäistenniemeltä Mustikkamaalle johtavan Isoisänsillan rakentaminen alkaa ensi vuonna. Kalasatama on myös ensi vuonna monen tapahtuman näyttämö, kun Kyläsaaressa järjestetään useita konsertteja ja kaupunkilaisille avattu rantareitti on kaikkien käytettävissä. Rantareitin Konttiaukio jatkaa myös ensi kesänä, kuten suuren suosion saanut Ihana Kahvilakin.

Julkaistu 17.12.2012

 

Autottomassa korttelissa pyöräilijän kelpaa

Kaupunki haluaa kokeilla autottomien ja vähäautoisten kortteleiden rakentamista. Kalasataman Sörnäistenniemeen valmistuu autoton kortteli.

Kortteliin tulee kaupungin vuokra-asuntoja ja hitaskoteja. Kun autopaikkoja ei ole, on esimerkiksi kaupungin Antareksenkadun vuokrataloon eli ns. City-taloon voitu rakentaa tilavat ja turvalliset polkupyörien säilytystilat sekä mopotalli. Kullekin asunnolle on nimetty huoneluvun mukaisesti omat, merkityt säilytyspaikat. Polkupyörien säilytystiloihin on käynti suoraan porrashuoneista sekä yhteys ulos. Lisäksi rakennuksessa on erillinen polkupyörien huoltotila. Asukkaat pääsivät muuttamaan City-taloon elokuussa 2012.

Aivan autotta ei autottomassakaan korttelissa tarvitse elää, sillä City Car Clubin yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja tulee sijoittumaan Sörnäistenniemen alueelle. Julkiset liikenneyhteydet toimivat, metro menee vierestä ja tulevaisuudessa myös raitiovaunu ja bussit kulkevat.

Julkaistu 18.10.2012

 

Korkeasaari

Leijonan keväisen karjunnan etäisyydellä Kalasatamasta on Korkeasaaren eläintarha. Eläintarha on voimakkaasti kehittämässä palveluitaan ja viereen rakennettava Kalasataman alue on tärkeä osa myös Korkeasaaren tulevaisuutta. Vuonna 2014 Kalasatamasta Mustikkamaalle rakennettava Isoisänsilta kytkee alueet läheisesti toisiinsa.

Korkeasaari on mukana World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmassa Huomisen Korkeasaari -hankkeella. Hankkeessa keskitytään Korkeasaaren eläintarhan kokonaisvaltaisen elämyksellisyyden ja kohteen saavutettavuuden kehittämiseen. Hanke pohjautuu Korkeasaaren yleissuunnitelmaan 2012–2022.

Uudet liikenneyhteydet Kalasatamasta sekä uusi maa- ja meriliikenteen yhdistävä vastaanottoalue parantavat kulkua Korkeasaareen. Yleisökulku ohjataan tulevaisuudessa kokonaisuudessaan saaren Mustikkamaan sillan puoleiseen päähän. Tuleva vastaanottoalue palvelee kävijöitä ympärivuotisesti ja se yhdistetään kalliorakentamisena maanalaisin tai eristetyin käytävin Korkeasaaren uudistuvaan, lämpimään ytimeen.

Eläintarhassa suunnistamista helpotetaan ottamalla käyttöön älypuhelimilla käytettäviä palveluita sekä lisäämällä valmiiksi teemoitettuja reittejä yleisön käytössä oleviin karttoihin ja opasteisiin.

Korkeasaari on yksi Kalasataman vapaa-ajan palveluista yhdessä Suvilahden ja Tukkutorin kanssa.

www.korkeasaari.fi

Julkaistu 29.06.2012

 

Jättiurakka vaatii rakentamislogistiikkaa

Uuden Kalasataman rakentaminen on jättiurakka. Rakentaminen ja työmaajärjestelyt suunnitellaan siten, että toiminta ja liikenne sujuvat mahdollisimman häiriöttömästi. Kalasatamassa toimiikin oma rakentamislogistiikkaoperaattori.

Logistiikkaoperaattorin työkenttä isoissa ja kauan kestävissä aluerakennuskohteissa on laaja. Kaupungin palkkaama rakentamislogistiikkaoperaattori valvoo Kalasatamassa, että rakentamiseen liittyvä liikenne, tonttien ja katujen rakentaminen, varastointi ja työnaikainen pysäköinti sujuvat ja häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Esimerkiksi rakentamisen aikainen tavaransäilytys ja pysäköinti ei saa levitä katualueille, ja kaikkeen pitempiaikaiseen varastointiin pitää hakea ja vuokrata paikat erikseen.

Kalasatamassa rakentamisjärjestys on suunniteltu niin, että kulkiessaan kotiinsa ensimmäiset asukkaat joutuvat ohittelemaan mahdollisimman vähän työmaita. Turvallisuuteen panostetaan. Katualueita, rakentamattomia alueita ja työmaa-alueiden ympäristön siisteyttä valvotaan säännöllisesti työmaakierroksilla. Kalasataman sijainti kantakaupungin kupeessa korostaa myös hyvän liikennesuunnittelun merkitystä.

Julkaistu 29.03.2012

 

Putkikeräysjärjestelmä poistaa hajuhaitat ja pullottavat roska-astiat

Kalasatamassa jätehuolto toimii putkikuljetusjärjestelmällä. Se helpottaa asumisen logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Järjestelmä otetaan käyttöön 2013.

Asukkaat vievät lajitellut jätteet taloyhtiön keräyspisteeseen, joka sijaitsee yleensä pihalla tai käytävän seinässä. Sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki imetään lajeittain kuljetusputkeen automaattisesti kuin pölynimurilla. Putkikuljetusjärjestelmässä teräksinen, halkaisijaltaan puolisen metriä oleva putki kiertää katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Pihoille tai jätehuoneisiin ei tarvita vanhanaikaisia, isokokoisia jätesäiliöitä. Keskusasema sijoitetaan Kalasataman keskiosaan.

Uudet jätteenkeräystavat poistavat suuren osan asuinalueella kulkevista roska-autoista. Sitä kautta liikenteen päästöt pienenevät ja liikenneturvallisuus lisääntyy. Kadut, katukivetykset ja kalusteet pysyvät paremmassa kunnossa, kun isot roska-auto eivät kolhi niitä. Myös hajuhaitat häviävät ja viihtyisyys lisääntyy. Haisevat jätehuoneet ja -katokset poistuvat.

Järjestelmän käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisen roskien keruutavan. Jätejärjestelyjen investoinnit katetaan kiinteistöiltä perittävillä liittymismaksuilla ja putkikeräysyhtiön muut kulut perus- ja käyttömaksuilla.

Julkaistu 16.02.2012

 

Uusi Kalasataman keskus kurottaa korkealle

Kalasataman keskus muodostuu kuudesta asuintornista sekä hotelli- ja toimistotornista. Torneissa on 20–33 kerrosta ja korkein niistä nousee 126 metriin. Kalasataman keskuksen kohdalla Itäväylä ja metro katetaan laajalla viherkannella, jolla sijaitsevat myös asuinrakennusten piha-alueet.

Tornien yhteyteen rakennetaan kaupallinen keskus ja lisäksi noin 10 000 neliömetrin suuruiset sosiaali- ja terveysaseman tilat.  Alueelle rakennetaan myös uusia siltoja ja katuja. Keskuksesta tulee suora yhteys metroon ja muihin julkisiin liikennevälineisiin. Kalasataman keskuksen rakennetaan runsaasti pysäköintipaikkoja niin autoille kuin polkupyörillekin.

Keskuksen kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa-ajan palvelut on suunniteltu sijoitettavaksi katutasolle ja kolmeen alimpaan kerrokseen. Suuret päivittäistavaraliikkeet on sijoitettu katutason alapuolelle. Ylempiin kerroksiin on tulossa sisustamiseen, kotiin, muotiin ja vapaa-aikaan liittyviä liikkeitä ja palveluita. Kalasataman keskukseen rakennetaan myös useita erikokoisia ja eri hintaluokan ravintoloita.

Keskuksen rakentaa SRV. Kaupunki vuokraa keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi. Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. Julkisten tilojen lisäksi SRV rakentaa kaupungin omistukseen merkittävästi kunnallistekniikkaan kuuluvia rakenteita.

Keskuksen rakentaminen käynnistyi elokuussa 2011. Sosiaali- ja terveysasema, kadut ja sillat sekä ensimmäinen asuintorni valmistuvat vuonna 2015. Kaupallinen keskus on suunniteltu valmistuvaksi vuonna 2016. Loput osat valmistuvat vaiheittain vuoteen 2021 mennessä.

Julkaistu 09.02.2012

 

Yhteisöllistä asumista kotikorttelissa

Uusi rakennuttamiskonsepti haluaa yhdistää kylämäisen yhteisöllisyyden ja kaupunkimaiset lähipalvelut. Kotikortteli on Kalasataman ensimmäisiä rakennuskohteita ja sen rakennustyöt alkavat keväällä 2011. Ensimmäiset asujat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa vuoden 2012 lopussa. Rakennuttajina toimivat OP-Eläkekassa ja S-Asunnot Oy. Korttelin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Arkitektbyrå Oy.

Kotikortteli kohoaa yhdelle Kalasataman parhaista paikoista, meren rannalla vastapäätä Mustikkamaata. Metroasemalle ja sen yhteyteen rakennettavaan kaupallisia ja julkisia palveluja tarjoavaan Kalasataman keskukseen on kävelymatka.

Kortteliin rakennetaan omistusasuntoja, aso-asuntoja, valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaikkiaan asuntoja on tulossa 283 ja lisäksi 35 ryhmäkotipaikkaa vanhuksille.

Kotikorttelissa halutaan tarjota ihmisille luonteva mahdollisuus kanssakäymiseen korttelin muiden asukkaiden kanssa. Sinne on tulossa muun muassa kaikille avoin harrastustila, jota voi käyttää liikuntaan tai vaikkapa perhejuhliin. Naapureiden toivotaan myös muodostavan keskinäisen avun piirejä.

Julkaistu 08.02.2011

 

Suosittuja kytkettyjä kaupunkipientaloja Sörnäistenniemeen

Kalasataman Sörnäistenniemeen on tulossa viiteen kortteliin kerrostalojen lisäksi myös kytkettyjä kaupunkipientaloja. Talot ovat englantilaistyyppisesti kiinni toisissaan ja jokaisen talon julkisivu on erilainen.

Yhden pientalon koko on noin 150–200 kerrosneliötä. Asuntoja rakennetaan yhteensä 37. Metro ja rakennettava Kalasataman keskus ovat kävelymatkan päässä ja meri ja rantaa kiertävä promenadi aivan vieressä.

Kadun puolella rakennukset ovat kolmikerroksisia ja talot tuovatkin alueelle pienen mittakaavan tuntua. Tasakatoille rakennetaan viherkatot tai terasseja. Kortteleiden keskelle jäävät piha-alueet on tarkoitettu yhteiseksi leikki- ja oleskelualueiksi. Autot parkkeerataan korotetun pihan alle.

Ensimmäiset kuusi kaupunkipientaloa rakennuttaa Conect Oy. Kysyntää on ollut jo runsaasti kysyntää ja rakentaminen käynnistyy 2012. Myös muissa kortteleissa rakentaminen käynnistyy lähivuosina. Tavoitteena on, että joihinkin kortteleihin rakennetaan asunto-osakeyhtiömuotoisia kohteita ja jossain korttelissa kaupunkipientalot saatetaan luovuttaa omatoimiseen ryhmärakentamiseen tai esim. arkkitehdeille, jotka etsivät itse taloihin asukkaat.

Kytkettyjä kaupunkipientaloja on Helsingissä mm. Malminkartanon Vuorenjuuressa, ja niitä rakennetaan etenkin Alppikylään ja Ormuspeltoon.

Julkaistu 21.01.2011

 

Älykkään sähköverkon mallialue

Niin sanotun älykkään sähköverkon mallialueelle Kalasatamaan suunnitellaan uusinta energia-, informaatio ja viestintäteknologiaa.

Lopputuloksena on asuin- ja työpaikka-alue, jossa hyödynnetään muun muassa tuuli- ja aurinkovoimaa, pyritään sähköautojen tehokkaaseen ja helppoon käyttöön sekä voidaan tarkemmin ohjata sähkön kulutusta esimerkiksi pörssisähkön hintapiikkien aikana.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan lähes 80 prosenttia vähennyksistä on mahdollista saavuttaa uusiutuvilla energianlähteillä sekä energiatehokkuuteen panostamalla. Kehittämisprojektien sijoittuminen Kalasatamaan on merkittävä asia. ”Älykkään energiajärjestelmän lisäksi pyrimme saamaan alueelle muitakin pilottihankkeita, jotka edistävät Helsingin ilmastopoliittisia tavoitteita”, projektinjohtaja Hannu Asikainen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo.

Kalasataman sähköverkon rakentaa Helsingin Energia/Helen Sähköverkko Oy. Älykkäät järjestelmät toimittaa ABB ja alueen tietojärjestelmäratkaisuista huolehtii Nokia Siemens Networks.

Julkaistu 26.8.2010

 

Helsinki MotorSport Weekend Kalasatamassa

Helsinki MotorSport Weekend -tapahtuma kokoaa moottoriurheilun kansainväliset tähdet ja 30 000 katsojaa elokuun ensimmäisen viikonlopun aikana. Kiinteistölautakunta päätti tiukan äänestyksen jälkeen vuokrata Kalasataman eteläkärjestä alueen elokuussa järjestettävää autourheilutapahtumaa varten.

T&A Promotions Oy:lle vuokrattiin Sompasaaren entiseltä satama-alueelta noin 7,2 ha:n suuruinen pääosin asfaltoitu alue ajaksi 6. - 8.8.2010. Alueella järjestettävään Helsinki MotorSport Weekend -moottoriurheilutapahtumaan odotetaan osallistuvan viikonlopun aikana noin 30 000 henkilöä. Tapahtuma on järjestetty aiempina vuosina Porvoossa.

Tapahtuman promoottori Toni Ahokas lupailee, että Kalasatamassa nähdään niin formula- kuin rallikisoista tuttuja kansainvälisiä tähtikuljettajia. Muun muassa Mikko Hirvonen, Jari-Matti Latvala, Markko Märtin, Mika Kallio ja Petter Solberg ovat järjestäjien kuljettajalistalla.

Luvassa on moottoriurheilun eri lajien ja kaluston esittelyä. Tähtienkilpailussa eri lajien parhaimmisto ottaa mittaa toisistaan, ja nähtävillä on muun muassa ralliautoilija Juha Kankkusen vanhaa kalustoa sekä Formula 1 -auto.

Alue sijaitsee Sompasaaren eteläkärjessä, jossa asuntorakentaminen alkaa tämän hetken suunnitelmien mukaan vuonna 2019. Haettu alue on tällä hetkellä ainoa isompi asfaltoitu alue Helsingin kaupungin alueella ja soveltuu sikäli tapahtuma-alueeksi.

Alueen läheisyydessä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kalasataman metroasemalle on matkaa noin 900 metriä. Moottoriurheilun synnyttämän melun uskotaan pysyvän lähialueen asujaimistossa siedettävänä, sillä lähimmät asuintalot ovat Merihaassa. Kaupungin puolelta on myös varmistettu, ettei melu aiheuta kohtuutonta haittaa läheisen Korkeasaaren eläintarhan eläimille.

Julkaistu 5.7.2010

 

Kolme kilometriä rantareittiä

Helsingin kaupunki avaa Helsinki-päivänä 12.6.2010 entisen Sörnäisten sataman alueelle kesäisin avoinna olevan rantareitin. Jalankulkuun ja pyöräilyyn tarkoitettu, työmaiden mukaan elävä väylä on pituudeltaan noin 3 kilometriä. Se tarjoaa kaupunkilaisille pääsyn aiemmin suljettuna olleelle alueelle.

Reitin varrelle sijoitetaan mm. pelikenttiä, kaupunkiviljelmiä ja taideaitaa. Rantareitille tuodaan myös kontteja, joihin tulee toimintaa. Kontteja luovutetaan järjestöille ja alueen rakennuttajille. Itse reitti merkitään vihreällä maalilla asfalttiin.

Kalasataman aluerakentamisprojektissa aloitettiin keväällä 2009 pitkäjänteinen ympäristötaideprojekti, jonka avulla Kalasatamasta tehdään viihtyisä jo rakentamisaikana. Työmaiden keskelle muuttavien ja muiden kaupunkilaisten viihtyvyyden parantamiseksi alueelle suunnitellaan pysyvää ympäristötaidetta, rakennusaikaista taidetta ja monipuolista väliaikaista käyttöä.

Tavoitteena on välittää tietoa Kalasataman menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä houkutella kaupunkilaisia kokemaan alueen ilmapiiri ja upeat näkymät ympäröivään kaupunkiin.

Ympäristötaidetyötä ohjaa talous- ja suunnittelukeskus, sitä koordinoi ja toteuttaa Suunnittelutoimisto Part Oy ja se rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.

Julkaistu 27.05.2010

 

Green Day tulee Kalasatamaan

Rockin ystäville on luvassa uusi konserttipaikka Helsingissä, kun Live Nation Finland tapahtumajärjestäjä rakentaa Kalasataman Kyläsaareen maailmantähtien ulkoilma-areenan.

Suurkonsertin esiintyjäksi tiistaille 8. kesäkuuta on varmistunut amerikkalainen punkrockyhtye Green Day. Konsertti on jatkoa yhtyeen viime vuonna alkaneelle 21st Century Breakdown -kiertueelle. Viime keväänä julkaistu Green Dayn 21st Century Breakdown  -albumi nousi listakärkeen ympäri maailmaa ja voitti tänä vuonna Grammy-palkinnon Best Rock Album -kategoriassa. Suomessa levy on myynyt tähän mennessä jo yli 15 000 kappaletta.

Kaupungin kiinteistölautakunta päätti vuokrata Live Nation Finlandille runsaan yhdeksän hehtaarin alueen Kalasataman Kyläsaaresta rock-konserttien järjestämistä varten. Alueen käytöstä 27.5. -30.6.2010 välisenä aikana peritään 45 000 euron kertakaikkinen vuokra.

Live Nation on maailman suurin tapahtumajärjestäjä, joka järjestää vuosittain yli 22 000 konserttia 1 600 esiintyjälle 33 maassa. Live Nation Finland järjesti viime vuoden elokuussa Jätkäsaaressa Madonnan suurkonsertin, jonka osallistujamäärä oli noin 85 000 henkilöä.

Konserttialue on Kalasataman tulevaa asuin- ja toimistoaluetta. Aidattua aluetta on käytetty maahan tuotujen autojen varastona, mutta se on tällä hetkellä kokonaisuudessaan tyhjänä. Kyläsaaren kenttä on tällä hetkellä ainoa isompi aidattu alue Helsingissä. Se soveltuu sijaintinsa ja tasaisuutensa puolesta hyvin konserttien järjestämiseen.

Konserttiin saavutaan entisen Sörnäisten sataman varastoalueen läpi. Suositeltavin tapa saapua onkin tulla jalan. Metro pysähtyy 600 metrin päässä Kalasataman asemalla ja lukuisat bussit ja raitiovaunut liikennöivät lähellä Hämeentiellä.

Kaupunki asettaa konserttijärjestäjälle tiukat velvoitteet. Live Nation vastaa kaikista kuluista, jotka aiheutuvat alueen muutostöistä konserttipaikaksi. Vuokralainen huolehtii konserttialueen sekä myös lähialueen siistimisestä välittömästi kunkin tilaisuuden päätyttyä tai maksaa kaupungille alueen siistimisestä aiheutuvat kulut.

Julkaistu 04.06.2010

 

Keskukselle toteuttaja kilpailulla

Kalasatamassa haetaan kilpailulla toteuttajaa lähes kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoiselle hankkeelle. Helsingin kaupunki on käynnistänyt 15. syyskuuta julkisen hankintakilpailun Kalasataman keskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Osallistuminen kilpailuun päättyy 14.1.2010.

Kilpailu käsittää Itäväylän ja Kalasataman metroaseman viereiset keskustakorttelit toimitila- ja asuinkerrostalotontteineen sekä kortteleihin, niiden väliin ja ympärille sijoittuvat yleiset alueet ja toimitilat. Kilpailualueella on rakennusoikeutta yhteensä 110 350 kerrosneliömetriä, josta asuntorakennusoikeutta on 10 400 kerrosneliömetriä. Alueelle rakennetaan mm. kaksi vähintään 16-kerroksista asuintaloa.

Kilpailulla etsitään Kalasataman keskukselle kokonaistaloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu, joka täyttää kaupungin asettamat tavoitteet. Toteuttaja ostaa keskuksen yksityisten osien rakentamiseen tarvittavat korttelit ja alueet ja toteuttaa koko keskuksen valmiiksi ja luovuttaa julkiset osat kaupungille. Kaupunki maksaa keskuksen julkisten osien rakentamisen tai vuokraa tilat toteuttajalta. Toteuttaja vastaa koko keskuksen toiminnallisesta ja kaupallisesta konseptista ja ratkaisusta niin, että keskuksesta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus ja koko keskuksen menestymiselle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset.

Toteutuskilpailu järjestetään julkisena hankintana. Hankintamenettelynä käytetään kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailun kokonaiskesto on arviolta noin kaksi vuotta. Rakentamisen aloitusajankohdaksi arvioidaan aikaisintaan vuoden 2012 loppua.

Kaupunki valitsee neuvottelukumppanit vähimmäisvaatimukset täyttävien ilmoittautuneiden joukosta. Valinta suoritetaan toteuttajaehdokkaiden laatimien ideasuunnitelmien perusteella ja neuvotteluihin valitaan kolme neuvottelukumppania. Neuvottelujen kuluessa laaditaan luonnossuunnitelmat ja sopimusluonnokset. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, laatii jokainen neuvottelukumppani tarjouksen omasta suunnitelmastaan, joiden perusteella kaupunki valitsee toteuttajan. Toteuttajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto valitsee toteuttajan keväällä 2011.

Julkaistu 18.9.2009

 

Itäisen kantakaupungin Kaapeli

Kalasataman kupeessa sijaitseva Suvilahden entinen voimalaitos täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sen toiminta energian tuottajana päättyi jo vuonna 1976, jonka jälkeen rakennuksissa on ollut erilaista toimintaa Helsingin Energian henkilöstöliikunnasta erilaisiin kulttuuriprojekteihin. Vuodesta 2008 Suvilahtea on hallinnoinut Kiinteistö Oy Kaapelitehdas.

Suvilahden voimalaitoksen ja viereisen kaasulaitoksen alue muutetaan kaupunkikulttuuria tarjoavaksi kokonaisuudeksi, josta löytyy jatkossa työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille. Rakennuksille tehdään kuntokartoitukset, niitä peruskorjataan ja remontoidaan ja 3 - 5 vuoden päästä ne ovat täynnä vuokralaisia ja toimintaa. Tällöin myös ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet viereiselle Sörnäistenniemen asuinalueelle.

Suvilahdessa on elämää tälläkin hetkellä, sillä siellä voi järjestää mm. klubeja, keikkoja, kuvauksia ja näyttelyitä. Kuluvan kesän aikana on mm. saanut ihan luvallisesti käydä maalaamassa graffiteja satametriseen aitaan. Aita joudutaan kuitenkin purkamaan maaperän puhdistamisen tieltä, mutta mikäli tämän kesän kokeilu onnistuu hyvin, saatetaan pysyvä graffitiaita rakentaa Suvilahteen jo ensi kesänä.

Suvilahdessa fiilistellään tulevana viikonloppuna myös Flow-festivaalin tunnelmissa. Eri musiikkigenrejä, nykytaidetta, kaupunkikulttuuria ja hyvää ruokaa rohkeasti sekoittava Flow on saavuttanut vankan maineen hyväntuulisena kaupunkifestarina. Satavuotiasta Suvilahtea juhlisti myös festivaalin ensimmäisenä päivänä esiintynyt Kraftwerk (suom. voimalaitos). Vanhan voimalaitosalueen miljöössä elektronista poppia soittavan saksalaisyhtyeen esiintyminen oli kuulijoille urbaani kokemus, kaupunkielämää sävähdyttävimmillään.

Julkaistu 21.08.2009

 

Kelluvia taloja

Kalasataman Verkkosaareen on kaavailtu noin 60 kelluvaa asuntoa. Kymmenien talojen yhteisö toisi uudenlaisen näkymän Kalasataman rantaan. Kiinteistölautakunta on esittänyt tontinvaraukset kaupunginhallitukselle, joka päättää asiasta toukokuun lopulla 2009.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, rakentamaan päästäisiin aikaisintaan kahden vuoden kuluttua, sillä asemakaavan laatiminen ja hankkeiden suunnittelu vie oman aikansa. Myös vesilain mukainen lupa hankitaan – talot kun rakennetaan vesialueelle. Kelluvat talot tullaan tekemään vapaarahoitteisena tuotantona.

Vaikka kelluva asuminen onkin perinteisestä poikkeavaa, löytyy Suomesta muutamia kelluvia lomakoteja. Kelluvat talot suunnitellaan vallitsevien tuuli-, aalto-, virtaus-, jää- ja lämpötilaolosuhteiden mukaan. Talot sijoitetaan betoniponttonien päälle ja ne ankkuroidaan meren pohjaan, näin ne liikkuvat vedenpinnan mukana. Ponttonien päällä lepäävien talojen ei pitäisi myöskään vaikuttaa veden virtaukseen tai laatuun. Kalasatamaan tulevaisuudessa rakennettavat talot liitetään alueen vesi- ja viemäriverkostoihin.

Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Helsingin ensimmäisten kelluvien talojen tonttivaraukset osoitettaisiin Marina Housing Oy:lle ja JMV-Research Oy:lle. Sen verran harvinaisia kelluvat talot Suomessa vielä ovat, että keväällä käytyyn tontinluovutuskilpailuun osallistui vain viisi hakijaa. Kaupungin edellytyksenä oli, että varauksen saajalla pitää olla teknistä taitoa, kokemusta sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset.

JMV-Research on rakentanut kelluvia taloja Tukholmaan. Marina Housingilla on ulkomaisen kokemuksen lisäksi kokemusta Porin Reposaaresta ja hankkeita on vireillä myös Turussa, Kotkassa ja Hangossa.

Julkaistu 12.05.2009

 

Ympäristötaidetta

Kalasataman 175 hehtaarin alue tulee olemaan poikkeuksellisen suuri ja näkyvä rakennuskohde pitkään. Osa-alueet valmistuvat toinen toisensa jälkeen, ja Kalasatama kasvaa täyteen mittaansa vasta 30 vuoden aikana. Yksi helsinkiläinen sukupolvi tuleekin näkemään Kalasataman jatkuvana työmaana. Asuntorakentaminen alkaa ensi vuonna Sörnäistenniemeltä. Ympäristötaiteella halutaan lisätä työmaiden keskelle muuttavien ihmisten asumisviihtyvyyttä.

Rakennusprosessista johtuvia ongelmia voidaan hallita. Työmaaliikenne, aitaukset, varastointi ja tilapäiset palvelut kuten työmaaravintolat ja näyttelypaviljongit on mahdollista järjestää hallitusti ja siististi kuten Kampin keskuksen työmaa aikanaan osoitti. Kalasatamassa myös työmaiden aloitukset on mietitty tarkkaan häiriöiden vähentämiseksi.

”Liikkeelle lähdetään Sörnäistenniemeltä ja metroaseman ympäriltä, sitten siirrytään pohjoiseen Kyläsaareen ja sieltä etelään Hanasaareen. Näin yksikään alue ei ole jatkuvasti rakentamisen alla, vaan työmaat liikkuvat alueen kärjestä toiseen”, projektinjohtaja Hannu Asikainen talous- ja suunnittelukeskuksesta selvittää.

Kalasatamaan on valittu ympäristötaiteellinen konsultti Suunnittelutoimisto Part Oy. Ympäristötaidekonsultin tehtävät vaihtelevat työmaarakennusten ilmeen suunnittelusta opasteisiin, nosturien valaisun ideoinnista rantakävelyiden ja työmaalle tehtävien tutustumiskäyntien järjestämiseen. Julkisessa tilassa katualueilla, puistoissa, aukioilla sekä yhteispihoilla on myös runsaasti paikkoja pysyvälle ympäristötaiteelle.

Ympäristötaidekonsultin rahoittaa Helsingin kaupunki. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat alueen rakennuttajat, jotka maksavat ympäristötaiteen toteuttamiseksi kaavan mukaisiin kerrosneliöihin perustuvan maksun, jonka suuruus on 10 euroa / kerrosneliömetri. Helsingissä on aiemmin etenkin Arabianrannassa lisätty alueen vetovoimaa koordinoidulla taiteellisella yhteistyöllä.

Julkaistu 20.04.2009

 

Merenpinnan nousu

Tammikuussa 2005 nähtiin Kauppatorilla hiekkasäkkejä ja merivettä, kun Suomenlahdelta tullut myrsky toi tulvavedet maalle. Vedenpinnan korkeus oli tuolloin puolitoista metriä yli normaalitason. Kalasatamassa veden nousu otetaan huomioon jo alusta lähtien.

Vaikka vesi nousee Kauppatorille noin kerran kymmenessä vuodessa, oli kyseinen tapahtuma hyvin poikkeuksellinen, sillä Itämerellä sattui samaan aikaan meren neljä erikoispiirrettä: ns. ”kylpyamme-efekti” eli seiche, kokonaisvesimäärä, tuulen aiheuttama kallistuma ja alhaisen ilmanpaineen aiheuttama merenpinnan nousu. Kaupunki selvisi tulvasta kuitenkin lähes kuivin jaloin, mutta saman vuoden syksynä kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan kaupungille tulvasuunnitelman.

Helsinki rakentaa tulevaisuudessa etenkin rannoille, kuten Kalasatamassakin tehdään. Uusia asuinalueita suunniteltaessa merenpinnan nousu on otettu jo kaavoituksesta asti huomioon. Kalasatamassa kadut rakennetaan vähintään 2,6 metriä merenpinnan yläpuolelle ja talojen alin lattiataso on noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä riittää hyvin, sillä ennusteiden mukaan Helsingin edustalla saavutetaan kerran 200 vuodessa 2,3 metrin vedenkorkeus.

Mitä sitten tapahtuisi, jos vedenpinta nousisi liikaa? Veden nousu kaduille aiheuttaa haittaa liikenteelle ja katualueilla oleville rakenteille. Jos vesi pääsee kellareihin, sisätiloihin ja rakennuksen alaosaan tulee kosteus- ja homevaurioita. Salaojitus ja pintavesien johtaminen pois tontilta olisi myös tavanomaista vaativampaa. Näiden ongelmien välttämiseksi nostetaan uusien rakennettavien alueiden maanpinnan taso riittävän ylös.

Sateiden voimakkuuden ennustetaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Rankkasadetulviin varaudutaan erityisellä hulevesistrategialla ja tulvareittien suunnittelulla. Esimerkiksi Kalasatamassa paikallisten rankkasateiden aikainen tulvavesi johdetaan pintavaluntana katuverkostoa ja Kalasatamanpuistossa sijaitsevaa tulvareittiä pitkin mereen.

Julkaistu 19.03.2009

 

Loftia, kaupunkivillaa ja kotikorttelia

Kalasataman Sörnäistenniemen tontinvaraukset on päätetty kaupunginhallituksessa helmikuussa. Tuolloin päätettiin siitä, mille rakennuttajille, millä ehdoilla ja minkälaiseen asumiseen alueen tontit varataan sekä siitä, kuinka paljon Sörnäistenniemeen tulee omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja niiden erilaisia välimuotoja.

Kaupungin oma asuntorakennuttaja, asuntotuotantotoimisto ATT aikoo rakentaa Kalasataman Sörnäistenniemeen valtion tukemia vuokra-asuntoja eli ARA-vuokra-asuntotuotantoa sekä ns. välimallin tuotantoa, joka tarkoittaa Hitas-asuntoja ja asumisoikeus- tai osaomistusasuntoja. Lisäksi tulossa on mm. sellaisia vapaarahoitteisia omistusasuntoja, jossa asukkaat voivat vaikuttaa tulevan kotinsa ratkaisuihin, hankkia varusteet tai jopa rakentaa asuntonsa valmiiksi itse. Näitä kutsutaan ns. uuslofteiksi.

Alueelle tulee myös lähes sata Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS:n rakennuttamaa opiskelija-asuntoa Kulosaaren sillan lähettyville. Seniorit pääsevät nauttimaan Kalasataman merihenkisestä asumisesta hekin, sillä Aktiiviset seniorit ry:lle on varattu yksi kortteli, jonne tulee noin sata vapaarahoitteista omistus- ja vuokra-asuntoa Hitas-ehdoin. Erityistukea asumisessa tarvitsevat saavat n. 15 uutta kotia ja yhteistiloja S-Asunnot Oy:n hankkeen myötä.

Suuret asuntorakennuttajat, kuten Sato ja VVO tulevat rakentamaan Sörnäistenniemeen kymmeniä vapaarahoitteisia koteja. Myös OP-Eläkekassa ja S-Asunnot Oy ovat saaneet tonttivarauksen yhteensä noin 250 vapaarahoitteisen omistus- ja vuokra-asunnon ja valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamiselle erityisellä ”Kotikortteli-kotikylä” -konseptilla. Kotikorttelissa on tarkoitus kehittää yhteisöllistä asumista siten, että Kotikortteli tulisi olemaan kuin entisaikojen kyläyhteisö; asuntojen tyyppi- ja kokovalikoima olisi laaja, kuten myös palveluiden kirjo. Näin kotikortteliin saataisiin asukkaita eri ikä- ja sosiaaliryhmistä.

Kalasatamassa tullaan lähivuosina järjestämään useita arkkitehtikilpailuja, joilla etsitään persoonallisia asumisratkaisuja muutamille tonteille. Lisäksi on tulossa oikeita herkkuja, sillä muutamia tontteja on varattu Town House -tyyppisille kaupunkipientaloille.

Nyt tehdyt tonttivaraukset mahdollistavat uuden kodin rakentamisen noin 2 700 asukkaalle. Asuntojen rakentaminen voi alkaa vaiheittain vuosien 2010–2013 aikana.

Kaupungin tavoitteena on Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 (MA-ohjelma) mukaan nostaa asuntotuotanto koko kaupungin alueella 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennetaan kaupungin maalle.

Julkaistu 04.03.2009

 

Naapuriin suunnitteilla hyvän ruuan keskus

Kalasataman kupeessa sijaitsee vilkas kauppapaikka – Helsingin Tukkutori. Siellä käydään nimensä mukaisesti tukkukauppaa yrityksiltä yrityksille.

Alueella on yhteensä noin 130 vihannes-, hedelmä-, kala- ja lihatukkua sekä elintarvikkeita valmistavia tuotantolaitoksia, jotka palvelevat pääkaupunkiseudun ravintoloita ja kauppoja. Kukkakauppiaat puolestaan ovat tottuneet hankkimaan tarvitsemansa kukkatarvikkeet ja kukat Suomen merkittävimmältä kukkatukkualueelta. Lisäksi alueella toimii Suomen suurin noutotukku ja lukuisia muita yrityksiä mainostoimistoista sähköalan tarvikekauppiaisiin.

Jotta vähittäisasiakkaatkin, mukaan lukien Kalasataman tulevat asukkaat, pääsisivät nauttimaan Tukkutorin tarjonnasta, suunnitelmissa on ensi vuosikymmenellä avata alueen vanhin suojeltu pihapiiri Työpajankadun varressa kuluttajille ja tehdä sinne hyvän ruuan keskus. Samalla pääosa Tukkutorista rauhoitettaisiin vain tukkukauppaa varten.

Aivan Kalasataman naapuriin siis suunnitellaan todellista helsinkiläistä ruokakulttuurin keskusta, josta voi hankkia aitoja ja hyviä raaka-aineita. Tukkutorille voitaisiin sijoittaa kohtuuhintaisia ravintoloita, kahviloita ja torialue – ehkä jopa gourmet-ruokamyymälöitä. Mahdollinen ruokakulttuurikeskus voisi myös sijaita alueella. Vanhat varasto- ja teollisuusrakennukset muuttuisivat näin viihtyisäksi hyvän ruoan keskukseksi, joka heräisi eloon lounasaikaan ja olisi auki iltamyöhään.

Tukkutorin tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä alueen uusi asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se mahdollistaa mm. uuden pakastamon rakentamisen, vuokrasopimusten jatkamisen ja torialueen lisärakentamisen. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa paremmat liikennejärjestelyt, jolloin liikennehaitat vähenevät erityisesti Sörnäistenkadulla.

Julkaistu 11.02.2009

 

Satamahistoria säilyy nimistössä

Uusien paikkojen virallisten nimien ideointi ja pohdinta sekä niiden esittäminen eteenpäin on nimistötoimikunnan ja päättävien elinten työtä, eikä siihen todellisuudessa tarvita Masa Takalaakaan.

Suuri osa Kalasataman uuden kaupunginosan katujen ja kortteleiden nimistä on uusia, mutta historialtaan vanhoja. Alueelta löytyy katuja, joilla on Sörnäisten satamasta aikoinaan seilanneiden laivojen nimiä, joiden tarkistamiseen Suomen laivahistoriallinen yhdistys on antanut asiantuntemuksensa.

Mukavalta kuulostavat myös kadut ja korttelit, joiden nimet saivat alkunsa Hanasaaren A-voimalaitoksen hiilikasan lempinimestä ”Köyhän miehen Kilimanjarosta”. Kilimanjaro innoitti suunnittelemaan useampiakin vuoriin ja vuoristoihin liittyviä nimiä Kalasataman kortteleille ja kaduille.

Stadin slangiakaan ei ole unohdettu, sillä Sörnäistenniemen alueelle nousevat korttelit on nimetty alueen historiasta ja siellä harjoitetuista ammateista lähtien. Nämä eri aikakausia ja käyttäjäryhmiä edustavat slangisanat sopivat Kalasatamaan. Kalasatamasta löytyy tulevaisuudessa mm. Fiskari (kalastaja), Stuuvari (ahtaaja), Täkkäri (kansimies) ja Trokarikin (salakauppias).

Katujen, puistojen, aukioiden, torien ja muiden paikkojen viralliset nimet ovat ns. kaavanimistöä. Uusia kaavanimiä luotaessa on huomioitava, että nimen tulee olla toimiva suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi sama nimi saa esiintyä kaupungissa vain kerran. Nimistä päätetään aina asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Helsingissä on nimistötoimikunta, jonka kaupunginhallitus nimittää määräajaksi. Toimikunta tekee vuosittain satakunta nimistöesitystä, ja lopullisista nimistä päätetään asemakaavan yhteydessä ensin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa.

Täälläkin voit Kalasatamassa tulevaisuudessa asua

Antareksenkatu – Antaresgatan, Arielinkatu – Arielgatan, Junonkatu – Junogatan, Polariksenkatu – Polarisgatan (em. alusten nimiä)

Altainkuja – Altaigränden, Kalliovuortenkatu - Klippiga bergens gata, Uralinkatu - Uralgatan (em. vuoria, vuoristoja)

Dirika – Dirikan ”johtaja”, Gosari – Gåsisen ”talonmies”, Luffari – Luffarn ”kulkuri" (em. kortteleita stadin slangilla)

Julkaistu 05.02.2009

 

Keskustakorttelien suunnittelu- ja toteutuskilpailu on työn alla

Kaupunginhallitus on varannut Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä korttelia eli yhteensä 110 000 kerrosneliötä suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.

Tämä tarkoittaa sitä, että ns. Kalasataman keskustakortteleihin haetaan toteuttajaa, joka suunnittelee ja rakentaa alueelle tulevat liike- ja palvelutilat, kadut ja sillat, metroaseman laajennuksen ja terveysaseman. Kortteleihin on suunniteltu myös asuntoja. Hanke toteutetaan yksityisen toteuttajan ja Helsingin kaupungin kumppanuushankkeena.

Varattaviin kortteleihin on ollut kiinnostusta niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten sijoittajien ja rakennusliikkeiden taholta, sijaitseehan Kalasatama erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja se on lähivuosina selkeästi kaupungin maalla tapahtuvan toimitilarakentamisen keskeisin alue. Keskustakortteleiden rakentaminen tarkoittaisi palvelutason parantumista myös läheisissä kaupunginosissa, kuten Kalliossa ja Sörnäisissä. Uudet asiakasvirrat hyödyttäisivät myös Sörnäisten tukkutorin sekä Suvilahden alueen toimintoja.

Hanke tulee toteutuessaan olemaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönäyte, jossa on useita ratkaistavia kohtia. Kampin keskuksen kokoisen kompleksin toteuttaminen vielä rakentamattomalle uudelle asunto- ja toimitila-alueelle on kaupallisesti haasteellinen tehtävä. Tämä Itäväylän ja metroradan ympärille sekä osittain niiden ala- ja yläpuolelle esitetty kokonaisuus pysäköintijärjestelyineen on poikkeuksellisen suuri ja vaativa työ riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä teknisestä, taloudellisesta, toiminnallisesta vai sopimusteknisestä näkökulmasta.

Talous- ja suunnittelukeskus, kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto valmistelevat parhaillaan yhdessä kilpailuohjelmaa suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten. Itse kilpailu on tarkoitus käynnistää syksyllä 2009, jolloin voittaja ratkaistaisiin syksyllä 2010.

Julkaistu 28.01.2009

 

2030-luvulla rakennusurakka alkaa olla valmis

Itäisen kantakaupungin Kalasatama tarjoaa 2030-luvun alkuun mennessä kodin noin 17 000 helsinkiläiselle ja 10 000 työpaikkaa. "Kaupungin paras sijainti," projektinjohtaja Hannu Asikainen talous- ja suunnitteluvirastosta tiivistää. ”Ollaan kantakaupungin itäisessä osassa, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä.”

Kaavoituksen keskeinen ajatus on luoda Kalasatamaan tiivistä urbaania kaupunkimiljöötä, jossa merellinen luonto on lähellä, ja jonka monista asunnoista avautuu näkymä saaristomaisemaan. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa tehtävät asuntokorttelit nousevat Kulosaaren sillan eteläpuolelle Sörnäistenniemeen. Rakentaminen alkaa noin 2010.

Kalasatamaan suunnitellut korttelit ovat pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin rakennetaan myös kolmikerroksisia kaupunkipientaloja. Hanasaareen on kaavoitettu terassitaloja, pohjoisosaan suunnitellaan kerrostaloja, joilla on omat laiturit ja venepaikat. Vielä erikoisempaa asumista suosiville kaavaillaan Verkkosaareen rantavedessä ponttonien päällä "kelluvia" taloja.

Kalasatamassa asuintalot ulottuvat lähelle rantaa, mutta tilaa varataan myös kevyen liikenteen väylälle, joka rantaa seuraten jatkuu Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan.

Uusi kaupunginosa on tulevaisuudessa myös entistä useamman työpaikka, kun Kalasatamaan syntyy toimitilaa samaan tahtiin asuntojen kanssa. Merkittävimpiä hankkeita on Cargotec-yhtiön 15-kerroksinen pääkonttori. Myös SRV:llä on tonttivaraus pääkonttoria varten.

Metroasemaa ympäröivistä kortteleista on tulossa Kalasataman portti, sillä Itäväylän molemmin puolin kaavaillaan lähes Kampin keskuksen suuruista, n. 100 000 kerrosneliön toimisto- ja liikekeskusta, jota vartioivat Kalasataman metroaseman eteläpuolelle suunnitellut 16 kerroksiset asuintalot.

Ensimmäisiä näkyviä tehtäviä on myös hiilisiilojen rakentaminen Hanasaaren voimala-alueella: rantanäkymää hallitsevat hiilikasat piilotetaan parin vuoden kuluttua kolmeen noin 70 metriä korkeaan, halkaisijaltaan noin 50-metriseen siiloon.

Julkaistu 20.01.2009

 

Kustannustehokasta ja ekologista esirakentamista

Kalasatamasta siirrettiin viimeisetkin kontit joulukuussa 2008 Vuosaaren satamakeskukseen, ja nyt alueella alkavat purku- ja maan esirakentamistyöt tulevaa asuin- ja toimitilarakentamista varten.

Alueelle nousee seuraavan 20 vuoden aikana koteja 17 000 kaupunkilaiselle ja työpaikkoja 10 000:lle. Asuntorakentaminen pääsee käyntiin 2010. Kaupungin investoinnit alueella nousevat 850 miljoonaan euroon. Esirakentamistyöt vievät noin 100 milj. euroa. Kun maan puhdistaminen lasketaan mukaan, summa nousee yli 200 miljoonaan.

Työt alkavat Sörnäistenniemeltä, Kulosaaren sillan eteläpuolelta. Vuoden 2009 aikana maata tiivistetään osassa aluetta pudottamalla 10–15 tonnin painoista betonijärkälettä reilusta kymmenestä metristä, jolloin maa tiivistyy riittävästi eikä kaikkia talojen rakenteita tarvitse perustaa paaluille. Näin saadaan säästöä perustamiskustannuksiin.

Toisaalla Sörnäistenniemellä päästään samaan lopputulokseen painopengerrakenteilla eli louheesta tehtävillä maakasoilla, jotka tiivistävät alla olevaa maata. Kasoissa oleva louhe käytetään myöhemmin Kalasataman alueen meritäyttöön, jota tehdään Sörnäistenniemen eteläosassa noin 8 000 m2:n laajuisena.

Kalasatamassa tähdätään myös muilla tavoin kustannustehokkaaseen ja ekologiseen rakentamiseen. Sörnäisten satamaan vieneen satamaradan kiskot puretaan ja varastoidaan myöhempää käyttöä varten, jolloin metalli sulatetaan. Ratapölkyt toimitetaan ongelmajätteeksi. Vuoden 2009 aikana Kulosaaren sillan eteläpuolelta puretaan kuusi varastorakennusta. Niistä saatu betoni murskataan ja käytetään hyödyksi alueen täytöissä, ja myös teräsrakenteet hyödynnetään.

Rakennusvirasto on jo syksyn 2008 aikana aloittanut Kulosaaren sillan tukien vahvistamisen, jotta varmistutaan siitä, että tuleva rakentaminen ja paalutus eivät vahingoita sillan rakenteita. Lisäksi sillan alle ja sen eteläpuolelle tehdään paalutettu betonilaatta, jotta maan stabiliteetti ei vaarannu eikä ranta sorru.

Alueella myös puhdistetaan paikoin maata luontevana osana muuta rakentamista.

Julkaistu 14.01.2009