Palaute       sv EN  

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan?

2. Mitä vaihtoehtoja yhteydelle on tutkittu? Miksi on päädytty tähän vaihtoehtoon?

3. Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?

4. Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa?

5. Raitiotieyhteys toteutetaan osittain pikaraitiotienä. Mitä pikaraitiotiellä tarkoitetaan? Miksi on päädytty tähän ratkaisuun?

6. Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille?

7.  Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta?

8. Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

9. Mitä päätöksiä hankkeesta on jo tehty?

10. Miten ympäristö on huomioitu hankkeen suunnittelussa?

11. Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?

12. Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?

13. Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?

14. Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?

15. Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle? 

16. Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?

17. Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?

18. Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli?

19. Mitä ovat matka-ajat pyörällä? Minkälainen pyöräreitti on?

20. Kuinka paljon hanke maksaa?

21. Milloin koko yhteys on valmis?

22. Onko muualla vastaavia siltoja?

23. Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?

24. Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide Kruunuvuorenrantaan?

25. Mihin ennusteet suurista keskustaan päin suuntautuvista matkustajamääristä perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan enemmän itään päin?

26. Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,7. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?

27. Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?

28. Miksi rakentaminen kestää niin pitkään?

 

1. Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan?

Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä Laajasalossa on noin 16 000 asukasta. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu uusi 12 500 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 10 000 uudelle asukkaalle. Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa. Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.

Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Matka-aika raitiovaunulla Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan tulee olemaan 15 minuuttia ja Yliskylän keskustasta 20 minuuttia. Nykyisin matka-aika Yliskylän keskustasta rautatieasemalle joukkoliikenteellä on noin 30 minuuttia. Pyöräilyn matka-aika Kruunuvuorenrannasta keskustaan tulee olemaan tulevaisuudessa noin 20 minuuttia, ollen vajaa puolet nykyisestä matka-ajasta Itäväylän kautta kiertäen. Myös liikenneyhteydet esimerkiksi Korkeasaareen paranevat selvästi hankkeen myötä.

 

2. Mitä vaihtoehtoja yhteydelle on tutkittu? Miksi on päädytty tähän vaihtoehtoon?

Erilaisia liikenteen järjestämismahdollisuuksia kantakaupungin ja Laajasalon välillä selvitettiin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa. Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -selvityksessä tutkittiin tunneli- ja siltavaihtoehtoihin perustuvia raitiotie- ja metroratkaisuja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (yva-menettely) (Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus) arvioitiin yhdeksän erilaista suunnitelmavaihtoehtoa. Liikennemuodoista vaihtoehdoissa olivat mukana raitiotieliikenne sekä pyöräily ja kävely, metro, vesiliikenne, köysirata ja ajoneuvoliikenne. Osa vaihtoehdoista olisi edellyttänyt kallio- ja betonitunnelien rakentamista meren alle, osa perustui silloilla kulkevaan raitiotie- ja kevytliikenneyhteyden järjestämiseen. Vertailuvaihtoehtona tarkasteltiin liityntäbussiliikennettä Herttoniemeen.

Selvityksissä todettiin, että raitiotieyhteyteen perustuva siltavaihtoehto tarjoaa matka-ajaltaan riittävän nopean yhteyden Laajasalon ja keskustan välille. Tämä vaihtoehto edistää joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn käyttöä ja palvelee siten myös Helsingin kaupungin tavoitteita kestävän liikkumisen lisäämisestä.

Suora raitiotieyhteys keskustan ja Laajasalon välillä vähentää myös itäsuunnan metrolle ennustettua ylikuormitusta. 

 

3. Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?

Bussilautalla ei saada toteutettua nopeaa yhteyttä keskustan ja Laajasalon välille. Bussien matka pysähtyisi lauttaterminaaliin, jossa bussit odottaisivat lautan täyttymistä. Tämä hidastaisi matkaa. Bussilauttayhteydellä ei saavuteta yhteydelle asetettuja tavoitteita matkan palvelutason suhteen. Bussiin ei myöskään mahdu yhtä paljon matkustajia kuin raitiovaunuun, yhtä raitiovaunua korvaamaan tarvittaisiin kolme bussia. 

Vaihtoehtoja lauttaterminaalin sijoittumispaikaksi on selvitettiin ja terminaali olisi sijoittunut Katajanokalle. Sijoittumista muuallekin on selvitettiin, mutta tilaa terminaalille ei muualta löydy. Uudeksi haasteeksi olisi muodostunut useiden samanaikaisten bussien liikennöinnin sujuva turvaaminen Katajanokan alueella ja ruuhkaisessa kantakaupungissa. Terminaalin sijoittuminen Katajanokalle olisi aiheuttanut myös sen, että yhteys palvelisi vain noin 30 % mahdollisista matkustajista, koska se ei tarjoaisi yhteyttä Laajasalosta Hakaniemeen eikä keskustasta Korkeasaareen, eikä tarjoaisi nopeaa runkoyhteyttä metrolle (vaihto Hakaniemessä).

Vesiliikenneyhteyttä selvitettiin mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arvioinnissa todettiin, että bussilauttayhteys ei lisäisi joukkoliikennematkoja merkittävästi eikä vaikuttaisi juurikaan kulkumuotojakaumaan. Suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä kulkisi edelleen Herttoniemen kautta metrolla keskustaan.

Myös kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettua lauttavaihtoehtoa selvitettiin. Sekään ei osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi.

 

4. Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa? 

Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja kestävien liikennemuotojen osuutta liikenteestä. Myös Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman alueet on suunniteltu tämän periaatteen mukaan eikä alueille mahdu massiivista autoliikennettä. Ajoneuvoliikenteen salliminen silloilla lisäisi runsaasti liikenteen määrää kantakaupungissa ja Kalasataman alueella, jolloin liikenne ruuhkautuisi pahoin. Myös Korkeasaaren kohdalla auto- ja raitiovaunuliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteäminen keskenään vaatisi huomattavia järjestelyjä. Ratkaisu aiheuttaisi merkittäviä haittoja laajalla alueella ja vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä.

 

5. Raitiotieyhteys toteutetaan osittain pikaraitiotienä. Mitä pikaraitiotiellä tarkoitetaan? Miksi on päädytty tähän ratkaisuun? 

Yhteyttä suunniteltiin modernina kaupunkiraitiotienä, joka on osa Helsingin raitiotiejärjestelmää ja yhteensopiva nykyisen rataverkon ja kaluston kanssa.  Uudet rataosat keskustan ulkopuolella suunniteltiin omilla kaistoillaan kulkevana pikaraitiotienä, jolloin liikennöinti on nopeaa, häiriötöntä ja sujuvaa. Pikaraitiotie onkin radan ominaisuus, tarkoittaen sitä että pikaraitiotiellä vaunun ei tarvitse pysähtyä pääsääntöisesti kuin pysäkeillä. 

Pikaraitiotie on nykyistä keskustaraitiotietä nopeampi raitiotie. Kruunusiltojen raitiolinjojen keskituntinopeus on 22 km/h, kun se nykylinjoilla on 14 km/h. Huippunopeus on Kruunuvuorensillalla 60 km/h. 

Pikaraitiotiellä saadaan toteutettua nopea ja tehokas joukkoliikenneyhteys Laajasalon ja keskustan välille. 
 

6. Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille? 

Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät hyvinä jatkossakin: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat yhteytensä. HSL pyrkii lisäämään joukkoliikenteen linja- ja vuorotarjontaansa kasvavan kysynnän mukaan. 

Kruunusillat-hanke vähentää liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä eli parantaa liikkumisen tilannetta siellä. Se myös auttaa säilyttämään metron toimintakyvyn. Kaavoituksen yhteydessä varmistetaan liikenneyhteyksien toimivuus sekä auto- että joukkoliikenteen osalta. Alueen liikennesuunnittelijat huomioivat kehittämistarpeet jo ennen Kruunusillat-hankkeen valmistumista.

 

7.  Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta? 

Merihaan pohjoispuolitse kiertävää linjausvaihtoehtoa tutkittiin jo aiempien suunnitteluvaiheiden yhteydessä sekä alkuvuodesta 2016 saadun palautteen pohjalta. Pohjoispuolitse kiertävät linjaukset eivät toteuta linjalle asetettuja tavoitteita yhteyden sujuvuuden ja matka-ajan suhteen. Pidempi matka-aika heikentää yhteyden tarjoamaa palvelutasoa Laajasalon asukkaille, eikä siten palvele suorana nopeana yhteytenä kantakaupungin ja kasvavan Laajasalon välillä. 

Lisäksi Hanasaaren kautta kulkeva linjaus olisi mahdollista toteuttaa vasta kun Hanasaaren voimalatoiminta on päättynyt, maaperä puhdistettu ja alue esirakennettu. Tämä lykkäisi Kruunusiltojen keskustaosuuden valmistumisen arviolta 2020-luvun loppuun.

Merihaan pohjoispuolitse kiertävä linjausvaihtoehto nousi esille mm. siksi, että asukkaat olivat huolissaan Hakaniemen rannan virkistyskäytön säilymisestä. Jatkosuunnittelussa alueen asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä huomioidaan Hakaniemenrannan toimivuus, turvallisuus ja virkistyskäyttömahdollisuudet erityisesti Merihaan kohdalla. 

 

8. Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

Hankkeen myötä yhteydet Korkeasaaren paranevat huomattavasti ja ne ovat hyvät läpi vuoden. Matka keskustasta Korkeasaareen nopeutuu ja lyhenee. Matkan voi jatkossa taittaa raitiovaunulla, kävellen tai pyörällä, sekä kesäaikaan edelleen lautalla. Lisäksi alueelle suuntautuvia ruuhkia saadaan tasattua, kun julkinen liikenne alueelle kulkee eri reittiä kuin henkilöautoliikenne. 

Rakennustöiden aikainen häiriö Korkeasaaren toiminnalle tullaan minimoimaan huolellisen suunnittelun, rakennustöiden aikatauluttamisen sekä tarvittavien poikkeusjärjestelyjen avulla. Tarkoitus on, että Korkeasaari on pääsääntöisesti avoinna koko rakentamisen ajan. 

Mahdolliset eläimille raitiovaunuliikenteestä aiheutuvat häiriöt minimoidaan tarvittaessa melusuojauksin. Raitiotien vaikutukset Korkeasaareen ja Palosaareen arvioidaan suunnittelun aikana. Tarpeen mukaan tehdään esimerkiksi eläinaitauksien siirtoja tai muita tarvittavia toimenpiteitä.

 

9. Mitä päätöksiä hankkeesta on tehty?

Kaupunginvaltuusto teki rakentamispäätöksen 31.8.2016.

Laajasalon ja Helsingin keskustan välille esitettiin jo vuoden 2002 yleiskaavassa joukkoliikenneyhteys ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen (2008) mukaisesti yhteyttä suunnitellaan raitiotieyhteytenä. Uudessa yleiskaavassa (2016) Laajasalon ja keskustan välille esitettiin pikaraitiotie. 

Hanke on mukana Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä alustavassa investointiohjelmassa vuosille 2016–2025.

Raitiotieyhteys on yksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n raideinvestointeja vuosille 2026–2040 (lisämaininta: ”saattaa toteutua aiemmin osana Helsingin kaupungin investointiohjelmaa”). 

10. Miten ympäristö on huomioitu hankkeen suunnittelussa?

Yhteyden ympäristövaikutukset on selvitetty ja ne huomioidaan saatujen lausuntojen ja hankkeen suunnitteluohjeen mukaisesti jatkosuunnittelussa. 

Ympäristövaikutusten arviointi oli olennainen osa hankkeen valmistelua. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkasteltiin Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä hankkeen rakentamisen että käytön aikana. Lisäksi laadittiin runsaasti erillisselvityksiä sekä tarkennettiin aiempia arvioita esimerkiksi vesistö- ja kalastovaikutuksista, veneilystä, raitiotien melusta, runkoäänestä ja tärinästä sekä hankkeen kokonaiskestävyydestä ja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Hankkeen merkittävimmiksi arvioiduista vaikutuksista suunniteltiin seurantaohjelmat, joista ensimmäinen, pesimälinnustoseuranta ajoittuu pesimäkaudelle 2016. 

Hankkeen läheisyydessä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin kuten Hopeasalmessa sijaitseviin pesimäluotoihin (Norppa ja Kuutti) tai Vanhankaupunginlahden alueelle ei kohdistu vaikutuksia, jotka muuttaisivat alueiden ominaispiirteitä. Sillat eivät myöskään ole erityinen törmäysriski linnuille.

Kruunuvuorensillan pyloni sijoittuu luotojen Nimismies ja Emäntä alueelle, koska siinä kohtaa on matalampaa ja merenpohjan laatu sopii rakentamiseen. Lintuluodot on huomioitu muun muassa siten, että rajoitamme rakentamistöitä lintujen pesimäaikana luotojen lähellä.

Korvaavan keinoluodon rakentamista tutkittiin asemakaavoituksen yhteydessä. Parhaan vaihtoehdon kustannuksiksi arvioitiin noin 800 000 euroa, mikä ei vielä sisältänyt mahdollisista pilaantuneista maista johtuvaa osuutta. Tekosaarivaihtoehdolla ei samassa selvityksessä pystytty osoittamaan hyötyjen toteutumista, joten kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei keinoluotoa ainakaan toistaiseksi rakenneta.

Vesistörakentamisen arvioidaan aiheuttavan vähäisiä tai kohtalaisia kielteisiä vesistö- tai kalastovaikutuksia. Rakentamisen aikaisten vesistövaikutusten mallinnuksen ja riskinarvioinnin perusteella merisedimenttien haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ekologisia riskejä. 

Lintujen pesimäaika ja meritaimenen päävaellusaika on otettu huomioon rakentamisen kohdentamisessa ja ajoituksessa. Vaikutuksia seurataan laajan seurantaohjelman puitteissa. 

Lisätietoa muista vaikutuksista kuten maisema- ja kaupunkikuvavaikutuksista ja melusta löytyy esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja vesilupahakemuksesta. Tärkeimmät maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot pyritään ottamaan huomioon raitiotien maisema- ja arkkitehtisuunnittelussa sekä materiaaleissa, rakenteissa ja kadunkalusteissa.

 

11. Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?

Yliskylän linjaa (Rautatieasema–Yliskylä, tiheä runkolinja) liikennöidään kaksisuuntaisilla raitiovaunuilla, joiden pituus on 45 metriä. Näihin mahtuu yli 200 matkustajaa. Kaksisuuntaisia raitiovaunuja ei toistaiseksi ole käytössä Helsingissä. Vaunuissa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla. Ajosuunnan vaihtamiseen ei tarvita kääntösilmukkaa. Tämä säästää tilaa päätepysäkeillä sekä helpottaa toimintaa häiriötilanteissa.
 
Haakoninlahden linjaa (Kolmikulma–Haakoninlahti, täydentävä linja Kruunuvuorenrantaan) liikennöidään kalustolla, joka vastaa Helsingissä käytössä olevaa Artic-raitiovaunua (27,6-metrinen yksisuuntainen raitiovaunu).

Kalustohankinnassa tavoitetilana on, että liikennöinnistä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittoja. Meluvaikutuksia on selvitetty suunnittelun yhteydessä ja niitä selvitetään edelleen jatkosuunnittelussa.

 

12. Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?

Kruunuvuorensillasta tulee Helsingin kaupungin ja koko Suomen pisin silta. Kyseessä on joukkoliikenneväylä, joka on olennainen myös työmatkaliikenteen kannalta. Myös hälytysajoneuvot voivat käyttää siltayhteyttä kantakaupungista Laajasaloon ja Santahaminaan. Kunnossapidolla on tärkeä merkitys joukkoliikenteen luotettavuuden ja hälytysajoneuvojen liikkumismahdollisuuksien varmistamisessa. 

Kruunuvuorensillan muodon, sijainnin ja olosuhteiden vuoksi lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan kiinnitetään kunnossapidon toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota. Myös valaistuksen kunnossapidon ja huollon tila- ja turvallisuusvaatimukset ovat keskeinen asia. 

Talvikunnossapidon tarkempi toteutus selvitetään jatkosuunnittelussa.

 

13. Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?

Hälytysajoneuvot voivat käyttää siltayhteyttä kantakaupungista Laajasaloon ja Santahaminaan. Siltayhteyttä käytetään vain hälytysajossa, kiireettömissä ajoissa kuljetaan muita reittejä. 

 

14. Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?

Hankealueella on vilkasta vapaa-ajan veneilyä ja harjoitustoimintaa sekä kilpapurjehdustoimintaa. Siltojen rakentaminen voi haitata veneilyä, koska osa rakennusmateriaaleista tuodaan alueelle ja osa kuljetetaan alueelta pois vesiteitse. Pursiseuroilta saadun palautteen mukaan mahdollisuudet kilpapurjehdukseen ja siihen liittyvään harjoitustoimintaan kaventuvat alueella hankkeen myötä. 

Pohjoissataman, Sompasaarensalmen, Katajanokan alueen ja Kruunuvuorenselän alueella on vilkasta vesibussi- ja lauttaliikennettä, jolle rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä haittaa tai rajoituksia.

Kruunuvuorensillan alikulkukorkeus on 20 metriä. Tämän hetkisen tiedon mukaan tämän kokoisia veneitä ei ole Kruunuvuorenselän pohjoispuolisissa venesatamissa vakituisesti, mutta niitä käy ajoittain satamissa.  

Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä, mikä on sama kuin Sompasaaren ja Mustikkamaan välissä sijaitsevassa Isoisänsillassa.

Merihaan ja Nihdin väliseen siltaan toteutetaan avattava osuus, jota voidaan käyttää erikoistapauksissa. Normaalitilanteessa sillan alta mahtuvat vain pienehköt ohjaamolliset moottoriveneet. Sillan lopulliset mitat täsmentyvät osuuden yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. 

Uusista pienvenesatamista ja korvaavista järjestelyistä siltojen vuoksi satamapaikkaa vaihtamaan joutuville veneille on laadittu selvityksiä.

 

15. Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle? 

Yva-menettelyn yhteydessä on arvioitu, että tuuli voi yltyä kerran muutamassa vuodessa niin myrskyisäksi, että se edellyttää sillan lyhytaikaista sulkemista (0,5 tuntia/vuosi).  Sillan vaarallisen voimakkaista tuulista varoittavan opastuksen päälle kytkemistä arvioidaan tarvittavan 50 tuntia vuodessa. 
    
Sillan vinoköydet ovat tuulessa jatkuvassa pienessä värähdysliikkeessä, joka estää jään kertymistä köysiin. Erityisissä olosuhteissa, esimerkiksi tyynen yön jälkeen kun lämpötila on pakkasella ja meri vielä sulana, köysiin voi kuitenkin kertyä jäätä, joka tippuu siltakannelle tuulen noustessa. Tämä riski otetaan huomioon jatkosuunnittelussa ja sillan monitorointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitettäessä.

 

16. Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?

Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupunki. Hankkeen toteutusvastuu on Helsingin kaupungin rakennusvirastolla (HKR) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksella (HKL). Hankkeesta ja projektin johtamisesta vastaa rakennusvirasto. 

Rakennusvirasto vastaa Kruunusillat-hankkeeseen sisältyvien katu- ja siltarakenteiden rakennuttamisesta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Raitiotien rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan vastaavan katu- tai siltasuunnittelun yhteydessä. Niiden suunnitteluttamisesta vastaa HKR yhteistyössä HKL:n kanssa. Kunnossapidon vastuut jakautuvat rakennusviraston (katualueet) ja HKL:n (raitiotiet) välille.

Helsingin seudun liikenne (HSL) vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä pääkaupunkiseudulla, eli se vastaa hankkeen liikennöintiin liittyvistä asioista. HSL tilaa joukkoliikenteen HKL:lta. 

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) vastaa hankekokonaisuuden toteuttamisen edellyttämistä kaavamuutoksista ja maankäyttöön sekä liikenteeseen liittyvien selvitysten teettämisestä. KSV vastasi myös raitiotien yleissuunnitelmasta, joka valmistui helmikuussa 2016.

 

17. Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?

Vuonna 2040 raitiotieyhteydelle ennustetaan 37 000 nousua vuorokaudessa. Eli jos sama henkilö kulkee matkan molempiin suuntiin, yhteyden käyttäjiä on puolet em. luvusta. Raitiotieyhteyden avaamisvuoden määräksi arvioidaan 25 000 nousua vuorokaudessa.

Vuonna 2040 Kruunuvuorensillan ylitse tehtäisiin ennusteen mukaan 27 000 raitiovaunumatkaa vuorokaudessa.

Suurin osa raitioliikenteellä tehtävistä matkoista tehtäisiin Laajasalon ja kantakaupungin välillä. Kruunuvuorensillan ylittävien matkojen lisäksi raitiotieyhteyttä käytettäisiin Laajasalon sisäisillä matkoilla. Merkittävin nousu- ja poistumispaikka olisi Hakaniemi.

Kaikista Laajasalosta alkavista joukkoliikenteellä ja yksityisautoilla tehtävistä matkoista Helsingin niemelle ja ydinkeskustaan suuntautuisi 30 % vuonna 2040.

Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita ennustetaan Kruunuvuorensillalle keskimäärin noin 3 000 vuorokaudessa. Ennuste kuvaa keskimääräistä arkea, joten kesäaikaan käyttäjämäärä on selvästi suurempi ja talviaikaan pienempi kuin ennusteessa.  

 

18. Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli? 

Matka-aika keskustasta Korkeasaareen on 11 minuuttia, Kruunuvuorenrantaan 15 minuuttia, Haakoninlahteen 18 minuuttia ja Yliskylän keskustaan 20 minuuttia.

Liikennöinnin käynnistyessä keskustan ja Yliskylän sekä keskustan ja Haakoninlahden linjojen vuoroväli on 10 minuuttia. Tällöin linjojen yhteiselle osuudelle rautatieaseman ja Kruunuvuorenrannan välille muodostuu keskimäärin 5 minuutin vuoroväli. Kysynnän kasvaessa vuoroväliä tihennetään. Vuonna 2040 keskustan ja Yliskylän välisen linjan vuorovälin on esitetty tihentyvän ruuhka-aikaan 5 minuuttiin.

 

19. Mitä ovat matka-ajat pyörällä? Minkälainen pyöräreitti on?

Pyöräily-aika keskustasta Korkeasaareen on reilut 15 minuuttia, Kruunuvuorenrantaan noin 20 minuuttia ja Yliskylään noin 30 min. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet paranevat Laajasalon, Korkeasaaren, Kalasataman ja kantakaupungin välillä. Myös esimerkiksi yhteydet Pasilaan lyhenevät Kalasataman yhteyden kautta. 

Pyörätiet yhdistyvät osaksi kaupungin laajempaa baana- ja kantakaupungin pääpyörätieverkkoa. Raitiotieyhteyden varressa kulkeva baana jatkuu keskustasta länteen ja Laajasalosta itään sekä liittyy useisiin pohjois-eteläsuuntaisiin pääpyöräreitteihin. Baanat suunnitellaan palvelemaan etenkin pitkämatkaista pyöräliikennettä ja kestävän nopeavauhtisenkin pyöräilyn aiheuttamatta haittaa muille pyöräilijöille tai jalankulkijoille. Ne suunnitellaan siten, että niille taataan korkea palvelutaso saavutettavuuden, mukavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Pyörätie erotetaan raitiotiestä kaiteella Kruunuvuorensillalla.  

20. Kuinka paljon hanke maksaa?

Kruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio on 259 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan investoinnit raitiovaunuvarikkoon (20–25 miljoonaa euroa) ja raitiovaunukalustoon (75–80 miljoonaa euroa), jotka ovat osa raitiotien liikennöintikustannuksia. Raitiotien liikennöintikustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa vuodessa.

21. Milloin koko yhteys on valmis?

Koko yhteys on valmis liikennöitäväksi vuoden 2025 loppuun mennessä, ja liikennöinti koko yhteydellä alkaa 2026. 

 

22. Onko muualla vastaavia siltoja?

Kruunuvuorensilta (n. 1 200 metriä) tulee olemaan Suomen pisin silta. Tällä hetkellä pisin on Raippaluodon silta (1 045 metriä). Kruunuvuorensilta vaikuttaisi olevan maailman pisimpiä tällä kulkumuotoyhdistelmällä (raitioliikenne sekä pyöräily ja kävely) olevia siltoja. 

 

23. Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?

Autoliikenteen salliminen silloilla edellyttäisi uusien ajoneuvoliikenteen kaistojen toteuttamista ja siten sillan leventämistä, mikä aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Lisäkaistojen toteuttamiseen ei suunnittelussa varauduttu. Ilman autoliikenteen lisäkaistoja raitiotieliikenteen kulku häiriintyisi ruuhkien vuoksi.

Autoliikenteen salliminen silloille vaikuttaisi laajemmin kaupunkialueiden liikenneratkaisuihin. Autoliikenteen johtaminen siltaa pitkin Korkeasaaren edustalle, Kalasataman kaduille ja ruuhkaiseen Hakaniemeen ei ole kyseisten alueiden liikenteen ja käyttäjien kannalta järkevää. Hakaniemen, Merihaan, Nihdin, Korkeasaaren sekä Kruunuvuorenrannan alueiden liikenneverkon suunnittelussa ei ole varauduttu Kruunusillat-hankkeen silloilta tulevaan autoliikenteeseen.

Katso myös vastaus nro 4.

 

24. Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide Kruunuvuorenrantaan?

Itämetron haaroittaminen ei olisi tuonut toivottua toista yhteyttä Laajasaloon, vaan alueen liikkuminen olisi tapahtunut yksinomaan Herttoniemen kautta.

Nykyisen Itämetron ja sen syöttöliikenteen kapasiteetti eivät tule riittämään jatkossa (Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi, 2015). Kruunusillat-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut keventää Itäväylän (mt 170) ja metron kuormitusta Kulosaaren sillan kohdalla. Kolmannen metrolinjan toteuttaminen olisi heikentänyt nykyisten metrolinjojen palvelutasoa ja vuorovälejä olisi jouduttu pidentämään.

Lisäksi uuden linjan toteutus olisi ollut teknisesti haastava sekä kallis ratkaisu. Itämetron haaroittamista on selvitetty yleiskaavan 2002 valmistelun sekä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun (2008) yhteydessä.

 

25. Mihin ennusteet suurista keskustaan päin suuntautuvista matkustajamääristä perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan enemmän itään päin?

Laajasalossa on tällä hetkellä noin 16 000 asukasta. Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue ja Laajasalon täydennysrakentaminen jopa kaksinkertaistavat asukasluvun. Uuden yhteyden myötä keskustan saavutettavuus paranee ja Laajasalo tuleekin houkuttelemaan uusiksi asukkaikseen aikaisempaa enemmän myös keskustan ja lännen suuntaan asioivia. Keskustan ja esimerkiksi Kalasataman palveluiden saavutettavuuden parantuessa uusi yhteys vaikuttanee osin myös nykyisten asukkaiden liikkumistottumuksiin.

Kruunusillat-hankkeessa laadittujen liikenne-ennusteiden mukaan kantakaupunki tulee olemaan merkittävin joukkoliikenteen matkakohde Laajasalosta. Keskeisin nousu- ja poistumispaikka on Hakaniemi, josta on hyvät seudulliset vaihtoyhteydet.

Arviolta kolmasosa joukkoliikennematkoista tehdään tulevaisuudessa edelleen Herttoniemen suuntaan. Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät jatkossakin hyvinä: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat bussilinjansa. Uusi siltayhteys vähentäisi liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä, mikä parantaisi siellä bussien ja yksityisautojen tilannetta.

 

26. Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,7. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?

Hankkeen yhteiskuntataloudellisten hyötyjen ja kustannusten vertailulaskelma perustuu Liikenneviraston ohjeistukseen ja se luo yhden tarkastelunäkökulman hankkeiden arviointiin. Laskelmaa ei ole kuitenkaan kehitetty kaupunkiympäristössä toteutettavien hankkeiden arviointiin. Menetelmä ei esimerkiksi huomioi suoraan maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen hyötyjä.

Kruunusillat-hanke toteuttaa Helsingin tavoitteita, joiden mukaan Helsingin kaupunkirakennetta tiivistetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kruunusillat-hankeen toteuttamat raitiotieyhteys sekä uudet kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman mukaiset. Hanke kasvattaa joukkoliikenteen runkoverkon piirissä asuvien ja työskentelevien määrää. Sen vuoksi hanketta ei voida perustella sen taloudellisella kannattavuudella, vaan sen kaupunkirakenteeseen ja liikennejärjestelmään perustuvilla hyödyillä. Hankkeen muita, erityisesti pitkän aikavälin hyötyjä voidaan pitää riittävän painavina hankkeen toteuttamiseksi sen korkeista kustannuksista huolimatta.

 27. Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?

Siltayhteyksistä tehdään ajokelpoisia hälytysajoneuvojen kiireellisiä tehtäviä varten. Tavoitteena on tehdä liittymiskohdat katuverkkoon sellaisiksi, ettei silloille näytä johtavan ajoreittiä. Tarkoituksena on ehkäistä ajoneuvoliikenteen tahatonta eksymistä silloille ja tehdä selväksi, ettei kyseessä ole yleinen ajoreitti. Katumaisen väylän toteuttaminen silloille tekisi yhteydestä houkuttelevamman reitin myös luvattomalle ajoneuvoliikenteelle, myös raitiotien liikennöintiaikoina.

Jos sillalla sallittaisiin säännöllinen ajoneuvoliikenne, vaikka vain yöaikaan, tulisi myös reitin liikennejärjestelyt toteuttaa selvästi katumaisina. Katutilan mitoitus tulisi muuttaa ajoneuvoliikenteen vaatimusten mukaisiksi, kun nyt mitoitus on tehty raitioliikenteen vaatimusten mukaan. Esimerkiksi joidenkin pysäkkien kohdalla pysäkkikorokkeiden välinen tila on niin kapea, ettei se mahdollista kahden linja-auton sujuvaa kohtaamista. Vastaavasti myös liikenteenohjauksessa tulisi ottaa huomioon reittiä käyttävä ajoneuvoliikenne, mikä tekisi järjestelyistä monimutkaisempia. Ajoneuvoliikenteen tuominen yhteydelle kasvattaisi raitioradan kunnossapitotarvetta ja -kustannuksia.

 Kruunusillat-yhteyden siltaosuuksilla liikennöidään raitiovaunuilla päivittäin noin kello 5.30–1.30, eli ainoastaan neljän tunnin ajan yhteys ei ole käytössä. Taksit ja bussit hyötyisivät yhteydestä ainoastaan tämän ajan. Yhteys Laajasaloon Herttoniemen kautta on yöaikaan ruuhkaton. Tästä johtuen muualla Laajasalossa kuin Kruunuvuorenrannan alueella bussi- ja taksiliikenteen salliminen siltoja pitkin nopeuttaisi matkoja vain vähän.

28. Miksi rakentaminen kestää niin pitkään?

Rakentamisen aloittaminen vaatii kultakin alueelta hyväksytyt asemakaavat ja katusuunnitelmat sekä vesistöihin liittyvien töiden osalta myös vesiluvan. Näiden saanti kestää kauan.

Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisen osuuden rakentaminen sijoittuu alueelle, jossa huomioimme lintujen pesintäajat sekä meritaimenen vaellusajan rakentamisessa. Sen vuoksi rakentamista pitää jaksottaa, mikä pidentää rakentamisen kokonaiskestoa.

Merihaan ja Nihdin välisen Merihaansillan toteuttamiseen vaikuttaa myös Hanasaaren voimalaitoksen polttoainekuljetukset, jotka tapahtuvat vesiteitse laivoilla kesään 2024 saakka. Vasta tämän jälkeen silta voidaan rakentaa valmiiksi.