Palaute       sv EN  

Mitä on täydennysrakentaminen?

Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen.

Täydennysrakentaminen tulee aina osaksi olevaa, joten suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Täydennysrakentaminen voi kattaa laajoja usean tontin ja kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin.

Olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuminen

Rakennetuilta alueilta voi löytyä rakentamiseen sopivia paikkoja, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet rakentamatta.

Osa näistä on aiemmin muuhun tarkoitukseen kaavoitettuja tontteja, kuten esimerkiksi koulu- tai liiketilatontteja. Joskus myös vähäisessä käytössä olevia liikenne- tai viheralueita suunnitellaan uudestaan.

Lisärakentaminen tontilla

Olemassa olevien rakennusten kanssa samalle tontille voi olla mahdollista rakentaa uusi rakennus tai laajennus. Lisärakentaminen tarkoittaa rakennettujen tonttien täydentämistä.

Kaupunki edistää ja tukee asuntotonttien lisärakentamista kaupungin vuokratonteilla ja yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla. Täydennysrakentamiskorvausneuvottelut (vuokratontit) ja mahdolliset maankäyttösopimusneuvottelut (omistustontit) käydään kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä.

Pääsääntöisesti uudet asunnot tulevat osaksi vanhaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisätietoa aiheesta löytyy Miten se toimii -osiosta. Lisärakentaminen vaatii yleensä kaavamuutoksen.

Lisärakentamishankkeen myötä tontin autopaikkatarve saattaa kasvaa. Keväällä 2012 vahvistetun uuden pysäköinnin mitoitusohjeen mukaan lisärakentamisen yhteydessä tontin autopaikkatarvetta voidaan tarkastella tapauskohtaisesti.

Lisärakentaminen voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Alla on esimerkkejä erilaisista toteutusvaihtoehdoista.

Uusi tontti lohkomalla olemassa olevasta tontista tai tonteista

Suurella tontilla voi olla tilaa kokonaan uudelle rakennukselle. Tällöin olemassa olevasta tontista voidaan lohkoa osa, joka voidaan myydä tai vuokrata toteuttajataholle. Joskus hyvä paikka uudelle rakennukselle löytyy kahden tontin rajalta, ja myös tällöin on mahdollista lohkoa uusi tontti, joka muodostuu kahdesta naapuritontista lohkotuista osista.

Uusi rakennus olemassa olevalle asuintontille

Uusi rakennus voidaan rakentaa osaksi olemassa olevaa taloyhtiötä. Näin menetellään esimerkiksi silloin, kun uuden erillisen tontin muodostaminen ei syystä tai toisesta onnistu.

Rakennuksen korottaminen

Monien kerrostalojen kantavat rakenteet kestävät lisäkerrosten rakentamisen. Olemassa olevan rakennuksen korottamiselle on olemassa myös tehdasvalmisteisia tyyppiratkaisuja, joiden avulla rakentamisaikaa voidaan lyhentää. Lisäkerrosten rakentaminen edellyttää usein kaavamuutoksen tekemistä. Joskus voi olla mahdollista saada poikkeamispäätös lisäkerroksen rakentamiselle esimerkiksi ullakkokerroksen tilalle.

Rakennuksen jatkaminen tai laajentaminen

Olemassa olevaan rakennukseen voidaan joissain tilanteissa rakentaa laajennusosa esimerkiksi päätyyn. Rakennuksen jatkaminen vaatii yleensä aina kaavamuutoksen.

Tilan käyttötarkoituksen muutos

Joskus kiinteistössä on tiloja, jotka ovat vähäisessä käytössä. Näitä voi olla mahdollista muuttaa asuinkäyttöön. Tilan käyttötarkoituksen muutos saattaa edellyttää asemakaavan muutosta, tilan käyttötarkoituksesta ja voimassa olevasta asemakaavasta riippuen käyttötarkoituksen muutoksen voi mahdollisesti toteuttaa myös poikkeamispäätöksellä.

Lisätietoa käyttötarkoituksen muutoksen käytännöistä löytyy Ympäristöministeriön ylläpitämältä korjausrakentamisen viranomaisohjaus -sivustolta.

Ullakkorakentaminen

Etenkin vanhemmissa rakennuksissa on usein ullakkotilaa, jonne voidaan rakentaa asuntoja. Tilan korkeus on määräävä tekijä määriteltäessä ullakon soveltuvuutta asuinrakentamiseen. Asiaan vaikuttavat tämän lisäksi myös muun muassa suojelukysymykset.

Helsingin kaupungin kerrostaloalueilla on voimassa poikkeamispäätös, joka koskee ullakon käyttöä asuinrakentamiseen. Uudenmaan ELYn 4.2.2014 antama päätös on voimassa viisi vuotta, ja sen nojalla ullakkorakentamiselle voidaan hakea rakennuslupaa ilman erillistä poikkeamispäätöstä tai asemakaavan muuttamista.

Rakennusvalvontavirastossa toimii ullakkotiimi, joka hoitaa keskitetysti ullakkorakentamista koskevia lupahakemuksia ja ‎työnaikaista valvontaa.

Rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen

Joskus vanha rakennus on päässyt niin huonoon kuntoon, ettei sitä voida tai kannata enää korjata. Rakennusten purkaminen ja korvaaminen uudella on harvinaista, mutta näin voidaan joskus saada aikaan ratkaisu haasteelliseen tilanteeseen.

Kaupunginosan uudistaminen

Täydennysrakentaminen voi olla osa yhtä tai muutamaa korttelia laajempaa aluetta käsittelevää kaupunginosan uudistamista.

Kun alueen asukasmäärä kasvaa merkittävästi, voidaan alueen toimivuutta ja palveluita kehittää laaja-alaisemmin. Pysäköinti voidaan tällöin ratkaista alueellisesti.

Suomessa vielä hieman harvinaisempia kaupunginosan uudistushankkeita on Keski-Euroopassa ja Britanniassa käynnissä lukuisia. Esimerkkejä näistä löytyy aihepiiriä käsittelevältä Uudistuva kaupunki -sivustolta.