Palaute       sv EN  

Uutiset / Hyväntoivonpuisto on maisemallisesti rauhallinen virkistysalue

Näkymä sillalle.
Näkymä sillalle.
Länsisatama / Jätkäsaari
15. huhtikuuta 2014

Jätkäsaaren keskuspuiston ensimmäisen vaiheen, Hyväntoivonpuiston ja Selkämerenpuiston eteläosan, rakentaminen on aloitettu esirakentamisella. Puistoalueen laajuus on yhteensä noin viisi hehtaaria, leveyttä puistolla on 88 metriä ja pituutta 550 metriä. Hyväntoivonpuisto sijaitsee uuden kaupunginosan keskellä ja se rakennetaan yli viisi metriä korkeammalle kuin Länsisatamankatu ja Välimerenkatu.

Puisto palvelee myös kevyenliikenteenväylänä

Hyväntoivonpuisto on suunniteltu aikaa kestäväksi ja korkeatasoiseksi kaupunginosapuistoksi. Puiston pääasiallinen tarkoitus on toimia virkistysalueena ja vihreänä kevyenliikenteenväylänä halki uuden asuinalueen – Jätkäsaaren. Puistoon rakennetaan asukkaille paljon toimintoja. Suunnittelun tavoitteena on ollut luoda asukkaille miellyttävä lähipuisto, joka koetaan turvallisena ja houkuttelevana. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon puistoalueen helppo kunnossapito ja huolto, jotka vaikuttavat jatkossa alueen miellyttävään käyttöön ja pitkä-ikäisyyteen. 

Puustoryhmiä, maisematiloja ja loivia korkeusvaihteluja

Puiston maastonmuoto on hillitysti polveileva ja kumpuileva. Puiston sisällä tapahtuva korkeusvaihtelu on loivapiirteistä, maiseman rakenne on rauhallinen. Puiston pintaan tehdään ”maaleikkauksia”, joihin sijoitetaan mm. päiväkotien leikkipihoja, liikuntakenttä ja koirapuisto. Nämä toiminnot sijaitsevat hieman tavanomaista puistonpintaa alempana.

Puistosuunnittelussa maisemaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Onhan tässä luotu aivan uusi maisema rakennettavan kaupunginosan keskelle. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet miellyttävät maisematilat, maisematilojen sarjat ja niistä muodostuva harmoninen kokonaisuus. Puiston poikittaiset ja pituussuuntaiset pitkät näkymät ovat erittäin tärkeitä. Näkymiä rytmittävät suurehkot puustoryhmät, joiden sisälle muodostuu sulkeutuneita maisematiloja, jotka ovat turvallisia ja maantasossa avoimia käyttöalueita.

Näkymä puistosta Välimerenkadulle.

Esteetön puisto, josta yhteys merenrantaan 

Hyväntoivonpuiston sisällä kulkevat reitit ovat esteettömiä. Puistosta on esteetön kulku tonttikaduille sekä Välimerenkadulle ja Länsisatamankadulle. Puiston liikenteellisesti merkittävin reitti on puiston pituussuunnassa kulkeva alueellinen kevyenliikenteenväylä, joka tulee yhdistämään Ruoholahden alueen merenrantaan. Paikallisesti tärkeitä reittejä ovat Hyväntoivonpuiston poikki kulkevat yhdysreitit. Ne on suunniteltu leveiksi toiminnallisiksi aukioiksi, joilta erkanee ”oikopolkuja” kulkua nopeuttamaan. 

Yhdysaukioilla sijaitsevat puiston toiminnot asukkaille.  Aukioille on sijoitettu leikkipaikka, liikuntakenttä sekä oleskelualueita. Kevyenliikenteenväylän ja yhdysaukioiden lisäksi puistoon on suunniteltu muutama sivupolku. 

Puistoa ympäröivien asuinrakennusten pelastusreitit on sijoitettu asemakaavan liikennesuunnitelman mukaisille paikoille. Lisäksi rakennusten suunnittelun yhteydessä on pelastusteiden paikkoja tarkennettu.  

Nurmikentille piknikille, pelaamaan ja leikkimään   

Nurmialueet toimivat asukkaiden oleskelun ja toiminnan vapaina alueina. Auringonotto, piknik, leikit ja pienet pelit sopivat hyvin laajoille nurmikentille. Yleinen leikkialue sijaitsee yhdysaukiolla puiston keskivaiheilla. Tätä leikkipaikkaa ei ole aidattu. Leikkivälineet sijoitetaan ympyränmuotoisille värillisille turva-alusta-alueille. Puistossa sijaitsee kaksi päiväkotipihaa Jaala ja Loisto sekä yksi yleinen aidattu leikkipiha Tyrsky. Aidattu liikuntakenttä sijaitsee puiston eteläosassa, maan alla sijaitsevan imujäteasema Röörin päällä. 

Hyväntoivonpuiston suunnitelmakartta.

Roskat imujätejärjestelmään 

Alueen koirapuisto sijoittuu Selkämerenpuistoon liikuntakenttien tuntumaan. Ympyrän muotoinen koirapuisto toteutetaan kuten edellä mainitut päiväkoti- ja leikkipihat. 

Hyväntoivonpuistossa kokeillaan ensimmäistä kertaa Helsingissä imujätejärjestelmää myös julkisella puistoalueella. Puistoon sijoitetaan kolme imujätejärjestelmällä varustettua jätepistettä. Jätepisteet sijoitetaan pelikentän tuntumaan ja yhdysaukioille. Imujätejärjestelmää täydennetään tavallisilla roska-astioilla.  

Nurmipintoja, erikoiskasveja, puusaarekkeita  

Puistoon istutettavalla puustolla on maastonmuotoilun ohella tärkeä merkitys alueen tuulisuuden vähentämiseen ja miellyttävän pienilmaston luomiseen. Puustoryhmät liittävät yhdysaukiot ympäröiviin viheralueisiin. Alueen maisemassa korostuvat erityisesti puusaarekkeet ja laajat nurmipinnat. Puistossa ei käytetä korkeaa pensaskasvillisuutta. Istutettava kasvillisuus on jaettu peruskasveihin ja täydentäviin kasveihin. Näistä peruskasveiksi luettavat puut ovat selänne-, rinne- ja laaksopuita. Täydentäviä kasveja edustavat maanpeitepensaat, perennat, koristeheinät, köynnökset sekä nurmi. Kadun kohdalla puusto noudattaa puiston rytmiä ja vihreä vyöhyke tunkeutuu näin kadulle ja sen ylitse. 

 Näkymä puistoon.

Historian innostamaa ympäristötaidetta 

Maisemataide on integroitu puistoon. Se näkyy erityisen voimakkaasti tukimuureissa ja seinissä. Välimerenkatuun ja Länsisatamankatuun liittyvät tukimuurit, portaat ja luiskat sekä maanalaisten tilojen ajoaukot on suunniteltu kaupunkikuvallisesti korkeatasoisiksi. Puistoon on suunniteltu itsenäinen ympäristötaideteos EVÄT. Se on suunniteltu puistosuunnittelun yhteydessä yhdeksi puiston osaksi. Taiteessa on vaikutteita alueen historiasta: kallioluodot, sataman värit, muotokieli ja materiaalit sekä meren eliöstö. 

Kevyenliikenteen sillat toteutetaan esteettöminä turvallisuus- ja kunnossapitovaatimukset huomioiden. Sillat ovat teräsrakenteisia ristikkosiltoja, joissa on teräsbetoninen kansilaatta. Puisto valaistaan pääosin pylväsvalaisimilla. Esteettömien reittien lisäksi puistoon pääsee portaita pitkin sekä Välimerenkadulta, että Länsisatamankadulta. 

Rakentamisen aikataulu 

Hyväntoivonpuiston työmaa on käynnissä ja esirakentaminen on aloitettu. Puiston esirakentaminen on mittava maanrakennusurakka, sillä olemassa oleva maanpinta tulee kohoamaan yli kahdeksan metriä nykyisestä maanpinnan tasosta. Maanrakennustöiden on arvioitu kestävän Hyväntoivonpuiston pohjoisosassa vuoteen 2019 asti. 

Puiston rakentamisen aikataulu on sidottu ympäröivien rakennusten aikatauluun, sillä puistoa reunustavat rakennukset joudutaan korkeuserosta ja rakennusteknisistä syistä johtuen rakentamaan ensin. Puiston aluetta joudutaan käyttämään myös siihen rajautuvien rakennustyömaiden työmaatiloina.

Viimeiset, puistoon rajautuvat asuinrakennukset Jätkäsaarenkallion alueella, lähtenevät liikkeelle vuosien 2016–2017 aikana ja valmistuvat vuoteen 2019 mennessä. Puisto tullaan rakentamaan useassa osassa ja tiedossa olevan rakentamisjärjestyksen mukaan ensimmäiset osat puistosta valmistuvat vuosien 2016–2017 aikana. 

Hyväntoivonpuiston eteläosan suunnittelu 

Hyväntoivonpuisto jatkuu tulevaisuudessa Länsisatamankadun yli etelään. Tämän uuden Hyväntoivonpuiston eteläosan suunnittelu on hiljalleen alkamassa. Ensimmäisenä suunnitellaan puistoalueen keskelle massojen hyötykäyttöalue. Puistosuunnittelussa ensimmäisessä vaiheessa pyritään löytämään reunaehtoja tälle hyötykäyttöalueen suunnittelulle. Tavoitteena on, että viihtyisä puisto voidaan rakentaa tulevaisuudessa osittain hyötykäyttöalueen päälle. Vastaava hyötykäyttöalue on rakennettu jo aiemmin Hyväntoivonpuiston pohjoisosalle. Hyötykäyttöalueen tarkoitus on minimoida ylijäämämassojen kuljetuksia kauempana sijaitseviin vastaanottopaikkoihin ja vähentää kuljetuksien energian kulutusta sekä siitä aiheutuvia päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta. Ensimmäiset massat hyötykäyttöalueelle on mahdollista sijoittaa jo tämän vuoden aikana. 

Hyväntoivonpuiston eteläisen osan asemakaava ei ole vielä valmis. Tarkoituksena on laatia asemakaavaa samanaikaisesti puistosuunnitelman kanssa. Puistosuunnittelu käynnistetään toden teolla vuoden 2014 aikana. Tällä uudella asemakaava-alueella rakennukset lähtevät rakentumaan vuosina 2017–2018. Atlantinkaaren kaava-alueiden arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2027 mennessä. 

Teksti: 

Petra Rantalainen, Helsingin kaupunki, rakennusvirasto
Outi Säntti, Helsingin kaupunginkanslia, aluerakentaminen
Tommi Heinonen, puiston pääsuunnittelija, VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy
Outi Palosaari, konsultin projektipäällikkö, VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy