Kruunuvuorenrannan valot kiinnostavat maailmallakin

Kruunuvuorenranta
19. tammikuuta 2016

Kruunuvuorenrannassa ohikulkijaa seuraa kolme eriväristä varjoa. Kulkureitille heijastuu runo. Parkkitalossa valo kulkee autoilijan mukana. Alueesta on tulossa kansainvälisestikin poikkeuksellisen mittava valotaiteen keskittymä.

Esimakua tulevasta on tarjonnut Helsingin kaupungin toteuttama valotaideteos Öljysäiliö 468, joka on ehtinyt voittaa koko joukon kansainvälisiä palkintoja.

Alueen valotaiteen suunnittelu on kaiken kaikkiaan herättänyt huomiota eri puolilla maailmaa, sillä Kruunuvuorenrannasta on tulossa 20 vuoden aikana maailman mittakaavassa merkittävä ja harvinainen valotaiteen alue.

– Vastaavanlaista näin laajaa valotaiteella profiloituvaa aluetta ei tietääkseni muualla ole. Ehkä lähimpänä tulevaa Kruunuvuorenrantaa on päästy Glasgow´ssa Skotlannissa. Siellä valaistuskohteet on koottu kartalle, ja joukossa on sekä valotaidetta että tavallisempaa laadukasta valaistusta, kertoo arkkitehti Marjut Kauppinen. Hän koordinoi kaupungin asiantuntijoiden kanssa Kruunuvuorenrannan tonttien valotaidetta.

Kruunuvuorenrannan ranta-alueen valaistuksen ja kaupunkiympäristön ratkaisuista järjestettiin kansainvälinen kutsukilpailu vuonna 2012. Ranta-alueen ja katualueiden valaistusta suunnitellaan kilpailulla löydettyjen ratkaisujen ja ideoiden pohjalta.

n kohteiden piha-alueen valotaidetta.

 Prosentti taiteeseen

Kun valon kaupunginosaa ryhdyttiin suunnittelemaan, yksi periaate oli, että valoteokset ilahduttaisivat myös vastarannalla liikkujia. Öljysäiliökin näkyy Eteläsatamaan asti, ja Kruunuvuorenrantaan tulevista teoksista muodostuu kokonaisuus, jota voidaan ihailla kantakaupungissa asti.

Eniten valotaiteesta saa toki irti Kruunuvuorenrannassa.

Valotaidetta on kaupunginosassa luvassa yleisille alueille ja asuintonteille. Alueella toteutetaan Arabianrannasta, Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta tuttua prosenttirahataiteen periaatetta. Se tarkoittaa, että sekä tonteilla että tietyillä julkisilla alueilla rakennushankkeiden määrärahoista noin prosentti käytetään taiteeseen. Periaatetta on toteutettu Helsingissä 1990-luvun alusta asti.

Kruunuvuorenrannassa valotaideteos syntyy esimerkiksi kokonaisuudesta, joka luodaan asuntojen parvekkeiden liittämisellä osaksi valoteosta. Toisessa asuntoyhtiössä edustan aukion ympyräkehäksi asetetut penkit muodostavat pimeään aikaan valopiirin.

Valotaideteoksia toteutetaan sitä mukaa kuin alueen rakentaminen etenee.

Esimerkiksi Borgströminmäkeen YIT:n Viklo-kohteeseen on tulossa sisäänkäyntien laitaan valaistu kivikkomuuri ja muurin yläpäähän valaistu teräspallo.

– Kohteessa on neljä taloa, joista kahden ensimmäisen rungot ovat valmiit ja sisätyöt on aloitettu. Kahden viimeisen talon rungot valmistuvat tammikuussa. Viklo valmistuu arvion mukaan elokuussa 2016, ja sen valaistava muuri rakennetaan kesän aikana, kertoo YIT:n projektipäällikkö Sini Ruohoniemi.

Borgströminmäelle, TA-Yhtymän ja TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttamiin asuntoihin muuttavia hemmotellaan valotaiteella, jossa tontin ulkoreunoilla olevaa kalliota ja maastoa valaistaan tiukalla valokiilalla. Valaistun kuvan kohta projisoidaan talojen pihalle.

Lorentzinkujalla kulkevat puolestaan näkevät pimeässä kulkureitille heijastuvan runon. Teos ilahduttaa sekä YIT:n Loggiaan muuttavia että As Oy Helsingin Lorentzin asukkaita. Asukkaat pääsevät muuttamaan Loggiaan jo tammikuussa, mutta valoteos valmistuu vasta myöhemmin, kun myös Lorentz on noin vuoden kuluttua valmis.

Lorentzinkujan runo.

Gunillankalliolla ATT:n rakennuttamien talojen piha-alue muotoutuu rauhallisesti muuttuvaksi teokseksi, johon kuuluvat pihan yleisvalaistuksen lisäksi erilliset valotaide-elementit.

Värillisiä varjoja pääsee ihastelemaan niin ikään ATT:n rakennuttamassa Heka-kohteen porttikongissa Koirasaarentiellä.

Pysäköintitalossa värit vaihtuvat liikkeen mukana. Valotaideteoksissa käytetään myös esimerkiksi puurimojen takaa kauniisti siivilöityvää valoa.

Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan tammikuussa kaikkiaan kolmeen uuteen kohteeseen, YIT:n Loggian lisäksi NCC:n Salomeen ja Omeran Gunillankallioon.

 Yhteisöllisyyttä valosta

– Tarkoituksemme on osaltamme lisätä ja tukea valon avulla alueen yhteisöllisyyttä ja tunnistettavuutta, Kauppinen kertoo.

Päivällä valoisaan aikaan teokset eivät välttämättä näy lainkaan, ja kaikkein eniten ne tuovat iloa silloin kun valoa tarvitaan, toisin sanoen pimeimpään aikaan syksyllä ja talvella.

Entä miten arkkitehti suhtautuu alueelle muuttavien omiin parvekevalojen virityksiin?

– Mitä niistä? Emme tietenkään puutu asukkaiden omiin ratkaisuihin. Tarkoitus kyllä on, että halukkaat voivat ideoida asukasyhteisöissä yhdessä myös omien valojen käyttöä.

Teksti: Kirsi Riipinen