Siltamäkeläiset pelasivat ja lähettivät terveiset: kehittäkää ostaria

Esikaupungit
17. toukokuuta 2017
Tupa oli täynnä Siltamäen asukasillassa. Asukkaita kiinnosti erityisen paljon ostarin kehittäminen.

Ostari remonttiin, uusia asuntoja erityisesti Jousimiehentielle. Lisäksi tarvitaan vanhuksille uusi palvelutalo. Näin siltamäkeläiset kehittäisivät aluettaan – ainakin täydennysrakentamispelin avulla saadun palautteen perusteella.

Miten Siltamäkeä tulisi kehittää ja mistä kehittäminen aloittaa? Siltamäkeläiset ovat päässeet tutustumaan kaupunginosansa kehittämiseen täydennysrakentamispelin avulla. Pelistä saadut mielipiteet ja kehitysehdotukset on nyt koottu, ja tuloksista keskusteltiin asukasillassa toukokuussa.

Pelaaminen on uusi ja havainnollinen tapa nähdä, miten täydennysrakentaminen vaikuttaisi alueeseen. Siltamäki-pelissä pääsi testaamaan esimerkiksi, kuinka asukasmäärän kasvu vaikuttaisi palveluihin.

Yksi pelin tarkoitus oli herätellä siltamäkeläisiä pohtimaan, olisiko taloyhtiön tontille mahdollista rakentaa lisää ja lisärakennuksesta saatavilla tuloilla pienentää taloyhtiön remonttilainaa.

– Peli on leikkimielinen, mutta aika realistinen ja pohjautui kaupan asiantuntijan arvioon, miten asukasmäärä vaikuttaa palveluihin. Esimerkiksi nuorisokahvilaa varten tarvittaisiin noin 600 uutta asukasta. Uusi ruokaravintola vaatisi tänne parituhatta uutta asukasta, ja uusi supermarket saman verran, kertoi tuloksia asukasillassa esitellyt FCG:n Jani Päivänen.

Peli avattiin sen testiaikana 1 800 kertaa, ja se pelattiin loppuun asti 500 kertaa. Pelaajista 40 prosenttia oli siltamäkeläisiä. Peliä pelasivat eniten kolmikymppiset ja viisikymppiset. Miehiä oli hieman enemmän kuin naisia.

Uimahalli on tärkeää säilyttää

Tuloksista näkyi, että siltamäkeläiset rakentaisivat uusia taloja erityisesti Jousimiehentien varrelle sekä ostoskeskuksen takana olevalle tontille. Muut kuin siltamäkeläiset keskittäisivät uusia taloja lisäksi liikenneympyrän sisääntulokorttelin tuntumaan.

Pelissä oli mahdollista lisätä asuntojen määrää myös taloja korottamalla. Tämä jakoi pelaajat: osa ei selvästikään halunnut korottaa nykyisiä kerrostaloja, kun taas osa olisi korottanut taloja hyvinkin reippaasti.

Uusien talojen kerrosmääriksi ehdotettiin eniten 3–4-kerroksisia.

Suosituimmaksi uudeksi palveluksi nousi seniorien palvelutalo, päiväkoti oli kakkosena. Näiden jälkeen tulivat ruokaravintoja ja uusi ruokamarketti tai nykyisen laajennus.

Nykyisen ostoskeskuksen kehittäminen korostui ehdottomana ykkösenä sekä pelissä saaduista kommenteista että illan aikana käydyssä keskustelussa. Ostarin uusimisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta ostarilla on monta eri omistajaa, eivätkä heidän näkemyksensä kehittämisen suunnasta ole olleet yksimielisiä.

Pelissä oli mahdollista antaa myös vapaamuotoista palautetta, jonka perusteella kävi selväksi myös, että siltamäkeläiset haluavat säilyttää alueellaan uimahallin. Joukkoliikenteeseen toivottiin suorempia yhteyksiä, erityisesti yhteyttä Tuusulanväylälle.

Alueelle haluttiin lisää myös värejä.

Mikäli omaan kortteliin rakennettaisiin lisää, siitä saatavat tulot olisi käytettävä kiinteistön peruskorjauksiin.

Tulos kertoo yleisestä näkemyksestä

Päiväsen mielestä peli toimii hienosti keskustelun herättäjänä. Asukkaille ei tarjota vain kahta kaavavaihtoehtoa, vaan he pääsevät itse näkemään, miten eri tavalla aluetta on mahdollista kehittää.

Pelistä saatu palaute näytti, että monet siltamäkeläiset ovat avoimia täydennysrakentamiselle.

Projektinjohtaja Ritva Tanner Helsingin kaupunginkansliasta muistutti asukasillassa asukkaita, että kyseessä on peli, ei tutkimus.

– Pelin tulokset eivät myöskään tarkoita, että olisitte kaikki tätä mieltä. On teistä itsestänne kiinni, miten aluetta lähdetään kehittämään. Peli näytti, mikä voisi olla mahdollista ja mitä hyötyä esimerkiksi taloyhtiön tontille rakentamisesta voisi olla, Tanner huomautti.

Asukasyhdistyksen Pertti Svensson huomautti, että pelin tulos vastaa yleistä näkemystä.

– Meidän on uudistuttava ja pidettävä huolta, ettei korjausvelka kasvaa liikaa ja etteivät kiinteistömme romahda kokonaan käsiimme. Pidetään huolta, että ollaan vireitä ja eteenpäin katsova yhteisö.

Illan keskustelupaneelissa Tanner huomautti, että jotta alue kehittyisi ja säilyisi myös tulevaisuudessa elinvoimaisena, alueelle tarvitaan lisää asukkaita. Sama tilanne on edessä muillakin Helsingin vanhoilla esikaupunkialueilla.

– Jos ei rakenneta uutta, asuinalueet jäävät unohduksiin, kehitys pysähtyy. Jos palvelut häviävät, tilalle on vaikea saada uusia.

Myös paneeliin osallistunut YIT:n Karoliina Hartiala huomautti, että yritys jatkaa mielellään keskusteluja aluekorjaushankkeista kiinnostuvien taloyhtiöiden kanssa.

Korjauksia ei kannata lykätä

Alueen kehittäminen selvästi kiinnostaa siltamäkeläisiä. Monitoimitalon sali oli täynnä, ja keskustelu kävi vilkkaana.

Puheenvuoroissa toivottiin kaupungilta muun muassa painostusta ostarin kehittämiseen. Ikääntyvää väestörakennetta epäiltiin: moneen taloon on viime aikoina muuttanut lapsiperheitä.

Siltamäkeläisiä kiinnosti myös vanha asemakaava, joka on määrännyt rakennuskannan matalaksi. Voidaanko korotuksia nyt siis alkaa tehdä?

Kaupunkisuunnitteluviraston Satu Tarula huomautti, että yleiskaavamuutos ja Malmin lentokentän väistyminen tuovat uusia mahdollisuuksia.

– Kaupunki on täydennysrakentamisen kannalla. Yleiskaava mahdollistaa kasvun, mutta sen pohjalta ei rakenneta mitään. Asemakaava laaditaan yhteistyössä asukkaiden kanssa, Tarula kertoi.

Tanner huomautti, että viimeistään nyt pitää miettiä, halutaanko omaan kortteliin esimerkiksi rakennusten korotuksia.

– Korjaushankkeet kannattaa viedä joka tapauksessa eteenpäin. Muu täydennysrakentaminen on mahdollista julkisivuremonteista riippumatta.

Hän toivoi, että useat taloyhtiöt alkaisivat suunnitella muutoksia yhdessä. Isoihin projekteihin saa myös rakennusyhtiön helpommin mukaan.

Martti ja Leena Kainulainen ovat erimielisiä Siltamäen kehittämisestä. Martti ei toivoisi lisää rakentamista, ja nykyiset palvelut ovat hänelle riittäviä. Leena puolestaan toivottaisi uudet asukkaat ja niiden mukana palvelut tervetulleiksi. Pariskunta on asunut alueella vuodesta 1985 asti.

Susanna Siitonen on asunut Siltamäessä 12 vuotta. Hän on ostanut tontin joen varrelta, siihen tulee hänen uusi kotinsa. Hän toivoo alueen kehittymistä ja uusia asukkaita.

Teksti ja kuvat: Kirsi Riipinen

Helsingin kaupunki ja YIT  toteuttivat yhdessä FCG:n kanssa Siltamäkeen sijoittuvan täydennysrakentamispelin, joka oli pelattavissa tietokoneella tai mobiilisti maalis-huhtikuun vaihteessa.