Palaute       sv EN  

Uutiset / Hyväntoivonpuiston pohjoisosaa rakennetaan

Hyväntoivonpuistossa kävely- ja pyörätiet erottuvat toisistaan. Kuva on puiston eteläosasta, jonka suunnittelu on vielä kesken.
Hyväntoivonpuistossa kävely- ja pyörätiet erottuvat toisistaan. Kuva on puiston eteläosasta, jonka suunnittelu on vielä kesken.
Länsisatama / Jätkäsaari
29. toukokuuta 2017

Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston pohjoisosan rakennustyöt ovat käynnissä. Alueen suurin puisto ulottuu Välimerenkadulta Melkinlaiturille. Koko Hyväntoivonpuiston rakentaminen vie vuosia, mutta parin vuoden päästä pohjoisosassa voi jo kävellä puiden siimeksessä, käydä piknikillä ja nauttia vihreydestä.

Tänä vuonna alkaa Hyväntoivonpuiston ensimmäinen viherrakennusurakka.

”Urakan on suunniteltu olevan kaksivuotinen ja viherrakentaminen ulottuu noin Juutinraumankadulta Rionkadulle asti”, sanoo Jätkäsaaren puistoista vastaava Petra Rantalainen Helsingin kaupungilta.

Hyväntoivonpuiston pohjoisosan rakentaminen käynnistyi maanrakennustöillä ja muurien rakentamisella. Puisto tehdään kokonaan täyttömaalle.  

”Puisto pitää ikään kuin perustaa, luoda alusta lähtien korkeine maatäyttöineen”, Rantalainen kuvailee.

Hyväntoivonpuiston  pohjoisosan suunnitelma valmistui alueen kaavan yhteydessä jo vuonna 2007, ja nyt kymmenen vuoden kuluttua päästiin rakentamaan. Aikatauluun on syynsä.

”Jouduimme odottamaan, kunnes rakennukset puiston ympärillä valmistuivat. Puistoalueen täytöt tukeutuvat rakennuksia vasten. Hyväntoivonpuiston eteläosa rakennetaan, kun sitä ympäröivät korttelit aikanaan valmistuvat”, Rantalainen sanoo.

On toinenkin syy, miksi puiston naapurirakennusten pitää ensin valmistua.

”Työmailla kuljetaan isoilla rekoilla, eikä mikään puisto kestäisi sellaista eikä pieniä alueita kannata rakentaa, vaan suurempia kokonaisuuksia kerralla”, Rantalainen sanoo.

Espan puiston levyinen Hyväntoivonpuisto

Kun koko Hyväntoivonpuisto on valmis, viheralue aaltoilee noin kilometrin mittaisena kaistaleena kerrostalojen välissä. 

”Mittojen hahmottamista voi auttaa, että Hyväntoivonpuisto on yhtä leveä kuin Esplanadin puisto”, Rantalainen sanoo.

Puisto kulkee noin viitisen metriä korkeammalla kuin Länsisatamankatu ja Välimerenkatu. Kaduilta portaat nousevat puistoon ja lisäksi sinne pääsee esteettömiä reittejä pitkin.

Hyväntoivonpuistosta tulee tärkeä kulkuväylä Jätkäsaaressa, puiston pääreittinä on kävely- ja pyörätie. Pohjoisosassa kävelytiet ovat pääasiassa sirote- tai kivituhkapintaisia ja pyörätie erottuu sinisen värinsä ansiosta. 

Hyväntoivonpuistoon tulee useita lasten leikkipaikkoja.

”Pohjoisosaan on tulossa pääasiassa kirkkaita värejä ja leikkialueille moderneja kalusteita. Eteläosan puistoon on kaavailtu ekologista kalustesarjaa yhdistettynä meriteemaan”, Rantalainen kertoo.

Nurmikkoa, niittyä ja puita Hyväntoivonpuistoon

Hyväntoivonpuiston pohjoisosaan jo ensi vaiheessa istutettavien puiden lista on pitkä! Mänty, metsälehmus, metsävaahtera, tuohituomi, metsätammi, tervaleppä, lehtosaarni, pilvikirsikka, kotipihlaja, purppuraomenapuu ja kujapaju. Lisäksi mietinnässä ovat raita ja halava.

”Teemme monilajisia puu-istutuksia. Pohjoisosaan tulee pääasiassa nurmikenttiä, niittyä ja puita. Pensaiksi istutetaan seppelvarpua ja pikkuherukkaa”, hän sanoo.

Köynnöksiä saadaan paria lajia, kiinanlaikkuköynnös ja palsamiköynnös. Peittokurjenpolvi on yksi puiston maanpeittokasveista.

Rantalainen korostaa, että Hyväntoivonpuiston maat rakennetaan polveilevan kaareviksi.

”Kun puistoalue on iso, pidän tärkeänä, että on maastonmuotoja eikä vain tasaista kenttää. Pinnan muotoilun onnistuminen on keskeistä”, hän sanoo. 

Kestäviä kasveja merelliselle alueelle

Monenlaisia puita. Kasveja, jotka kestävät kovissa sääoloissa. Istutuksia, jotka sopivat maisemaan.

Viherrakentaminen vaatii asiantuntemusta – niin teknistä kuin esteettistäkin. Rakennetaanhan nyt Helsinkiin uutta, keskeistä maisemaa. Jätkäsaarelaiset itse odottavat kovasti puistojaan ja vihreyttä.

”Kasvit, pensaat ja puut puhuttavat asukkaita. Saamme paljon palautetta ja kysymyksiä, miksi on valittu jokin laji tai väri. Pyrimme monilajisuuteen”, Rantalainen sanoo.

Kaupunki ei yleensä käytä paljon perennoja, koska ne vaativat jatkuvaa hoitoa. Perennat ovat vuodesta toiseen kukkivia kasveja ja yhdessä istutuksessa voi olla eri aikaan kukkivia perennoja.

”Nykyään on kuitenkin niin sanottuja dynaamisia istutuksia. Ideana on, että valtaa ottava laji saa kasvaa ja alue muuttuu vuodenaikojen ja vuosien kuluessa”, Rantalainen selittää.

Tyynenmerenkadulle ja Hyväntoivonpuistoon saadaan dynaamisia perenna- ja heinäistutuksia.

”Erilaiset heinät ovat luontevia merellisessä ympäristössä. Huono puoli on, etteivät ne välttämättä näytä hyviltä kaikkina vuodenaikoina”, Rantalainen sanoo.

Asukkailta toiveita

Jätkäsaarelaiset saivat viime syksynä esittää toiveitaan Hyväntoivonpuistosta ja ehdotuksia. kertyi tasan sata! Ihmiset toivoivat muun muassa viljelypalstoja, tenniskenttiä, rauhallisia soppeja, tyrnimarjapensaita, vesiputouksia ja tuulikelloja.

”Toiveista näkyy vastakkaisiakin asioita”, Rantalainen sanoo.

Jotkut tahtovat nurmikenttää piknik-seurueille, toiset eivät missään nimessä. Joka tapauksessa nurmea tulee jo pohjoisosaan, joten piknikille pääsee.

Osa asukkaista halusi ulkoliikuntapaikkoja ja kuntoilulaitteita. Tulossa onkin pieniä kuntopisteitä ja mahdollisesti laitteita, mutta Hyväntoivonpuistoon ei ole luvassa suurta panostusta liikuntaan.

”Lähelle Bunkkeria rakennetaan liikuntapuisto, jonne tulee monipuolista tarjontaa”, Rantalainen sanoo.

Hän puhuu painotuksista Jätkäsaaren eri puistojen välillä.

”Täytyy harkita, mitä mahtuu ja jokaiseen puistoon ei voi tulla kaikkea. Puistoille haetaan hieman eri toimintoja ja luonnetta”, Rantalainen  sanoo.

Osa asukkaiden toiveista täyttyy! Hyväntoivonpuiston eteläosaan tulee maisemapuistoa ja puiston keskivaiheille kaavallaan kaupunkiviljelyä. Aivan puiston lopuksi rinne laskeutuu Melkinlaiturille, ja siihen syntyy näyttävä merenrantanäkymä. Pohjoisosasta havu- ja lehtipuineen tulee puustoinen.

”Siellä voi kävellä metsän siimeksessä ja sitä moni asukas kaipaa”, Rantalainen sanoo.

Niin pohjois- kuin eteläosaan puistoa voi istahtaa penkille, ja pohjoisosan kalustemallit on jo päätetty.

”Kiinteitä lepolassetyyppisiä aurinkotuolejakin on tulossa Hyväntoivonpuistoon, ja samantapaisia sijoitetaan myös Saukonpaaden puistoon”, Rantalainen sanoo.

Puistot Jätkäsaaressa

Helsingin kaupunki rakentaa Jätkäsaareen useita puistoja, ja ne kaikki ovat eri vaiheissa. Jo aiemmin tehty Selkämerenpuisto peruskorjattiin pari vuotta sitten ja nyt puistoon rakennetaan koira-aitausta. Poseidoninpuisto ja Tritoninpuisto ovat vasta suunnittelijoiden tai päättäjien pöydillä.

Koko Jätkäsaaren pinta-ala on noin 100 hehtaaria ja siitä puistoja on vastedes yhteensä 19,8 hehtaaria.

Taidettakin on tulossa Jätkäsaaren ulkotiloihin. Hyväntoivonpuiston eteläosaan saadaan kuvanveistäjä Laura Könösen massiivinen kiviteos ja Saukonlaiturin alueelle kuvanveistäjä Panu Rytkösen teos.

Hyväntoivonpuiston pohjoisosan valmistumiseen menee muutama vuosi

Hyväntoivonpuisto liittyy Välimerenkadun ylittävällä, uudella, kevyen liikenteen ylikulkusillalla jo lähes valmiiseen Selkämerenpuistoon ja jatkuu siitä eteenpäin. Nyt rakennettavan pohjoisosan, Välimerenkadun ja Länsisatamakadun välisen puiston pituus on 550 metriä. Koko viiden hehtaarin puisto on runsaan kilometrin pituinen ja 88 metriä leveä. Puiston eteläosa jää Länsisatamankadun ja Melkinlaiturin väliin. Hyväntoivonpuiston alueella on jo valmiina Jaalan leikkipuisto.

Saukonpaadenpuistoa tehdään  

Saukonlaiturin asuinalueella sijaitseva Saukonpaadenpuisto on jo osittain valmis, ja nyt rakennetaan puiston kärkeä. Koko puiston valmistumiseen menee muutamia vuosia, koska rakentaminen noudattelee ympäröivien rakennusten valmistumisaikoja.

Poseidoninpuisto rakennetaan tulevina vuosina

Poseidoninpuistoon tulee nurmialueita, istuskelupaikkoja ja luoteisosaan puistoa saadaan lastenleikkipaikka. Koko puistossa on 7350 neliömetriä, alue rajautuu Panamankatuun ja Poseidoninkujaan.

Tritoninpuisto rakennetaan myöhemmin

Saukonlaiturin asuinalueen merenpuolelle tulee Tritoninpuisto. Noin 8400 neliömetrin puisto rajautuu pohjoisessa Saukonlaiturin jalankulku- ja pyöräilyreittiin. Rantavyöhyke on tarkoitus pengertää kivilohkareista. Puisto rakennetaan myöhempinä vuosina, kunhan lähelle tulevat townhouse-tyyppiset asunnot ensin valmistuvat.

Kesäkukkia Jätkäsaareen

Ennen kuin puistot valmistuvat, vihreää tuovat kevät- ja kesäkukat sekä köynnökset Jätkäsaaressa katujen varsilla. Ristikoissa Välimerenkadulla kiertää vihreitä köynnöksiä.

”Ne ovat lähteneet hyvin kasvamaan”, sanoo Jätkäsaaren puistoista vastaava Petra Rantalainen Helsingin kaupungilta.

Helsingin kaupunki teki Jätkäsaaren kohdalla poikkeuksen ja hankki tänä vuonna jo kevätkukkia, orvokkeja. Yleensä helsinkiläisten asuinalueille tulee kaupungilta korkeintaan kesäkukkia. Tyynenmerenkadulle istutetaan orvokkien jälkeen kesäkukkia. Satama puolestaan istuttaa puita Tyynenmerenkadulle ja laittaa muita istutuksia Länsisataman edustalle.

Teksti: Tiina Torppa