Lähiöiden huono maine vaikuttaa liioitellulta

Uutta Helsinkiä
09. kesäkuuta 2017

Suomalaisessa asumiskulttuurissa turvallisuutta ja rauhallisuutta pidetään tärkeinä asuinalueen ominaisuuksina. Asuinalueen turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt voivat syventää segregaatiota, heikentää asukkaiden arkista hyvinvointia ja aiheuttaa stressipohjaisia terveysongelmia. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, kerrostalolähiöt ovat kärsineet vuosikymmeniä huonosta maineesta, jossa huono-osaisuus ja sosiaalisen järjestyksen ongelmat ovat kietoutuneet yhteen.

Tuoreessa Teemu Kemppaisen väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, onko lähiöiden huonolla maineella pohjaa todellisuudessa. Tutkimuksen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostalolähiöissä ei käytännössä esiinny sosiaalisia häiriöitä merkittävästi enempää kuin muillakaan kaupunkimaisilla asuinalueilla, huolimatta lähiöiden epäsuotuisasta sosio-ekonomisesta kehityksestä. Tulos perustuu laajamittaiseen kysely- ja rekisteriaineistoon, joka kerättiin Helsingin seudulta vuonna 2012.

Lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita

Toisaalta on muistettava, että pääkaupunkiseudulla lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita, sillä niiden välillä on huomattavan suuria eroja esimerkiksi varallisuus- ja koulutustasossa. Lähiöitä löytyy myös varsin hyväosaisilta alueilta, kuten Lauttasaaresta, Kulosaaresta ja Tapiolasta. Näillä alueilla tilanne onkin varsin erilainen kuin huono-osaisemmissa lähiöissä, joissa sosiaaliset häiriöt ovat tyypillisesti yleisempiä.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikan toimivuudelle on tutkimusnäyttöä

Pääkaupunkiseudulla on pyritty ns. sosiaalisen sekoittamisen politiikan keinoin estämään yksipuolisesti vuokravaltaisten asuinalueiden kehittyminen alueelle. Helsingin osalta sekoittamispolitiikan juuret ovat 1960-luvulla, jolloin Siilitien asuinalueen varhaisten vuosien nuorisolevottomuudet herättivät huolta sosiaalisen järjestyksen kehittymisestä uusilla asuinalueilla. Kemppaisen tutkimus on osoittanut, että vuokravaltaisissa lähiöissä sosiaalisten häiriöiden esiintyminen on yleisempää kuin omistusvaltaisemmilla alueilla. Näin on erityisesti, mikäli niissä on runsaasti kaupungin vuokra-asuntokantaa.

Tutkimuksen mukaan vuokravaltainen asuntojen hallintasuhderakenne on yhteydessä sosio-ekonomiseen huono-osaisuuteen, mikä puolestaan altistaa sosiaalisten häiriöiden esiintymiselle. Näin käy osaltaan siksi, että huono-osaisen alueen paikallisyhteisön kyky sosiaaliseen kontrolliin on tutkimuksen mukaan tavanomaisesti heikompi kuin varakkaammilla alueilla. Vaikuttamalla alueen hallintasuhdepohjaan pystytään vaikuttamaan myös sen sosio-ekonomiseen koostumukseen, millä näyttää olevan ratkaiseva merkitys paikalliselle sosiaaliselle elämälle.

Tutkimus selvittää asukkaiden asuinalueillaan kokemaa sosiaalista epäjärjestystä ja turvattomuutta

Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu sosiaalista elämää erilaisilla asuinalueilla. Asiaa on tutkittu asukkaiden tuntemusten ja havaintojen kautta keskittyen heidän omilla asuinalueillaan havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen ja koettuun turvattomuuteen. Sosiaalinen epäjärjestys viittaa julkiseen juopotteluun, ilkivaltaan, uhkaavaan käytökseen ja muihin vastaaviin sosiaalisiin häiriöihin. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat suomalaiset 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut lähiöt. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) ja Koneen säätiön rahoituksella.

Tutkimus on samalla valtiotieteiden maisteri Teemu Kemppaisen väitöskirja. Se tarkastetaan lauantaina 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lisätietoja:

Teemu Kemppainen, tutkija, Helsingin yliopisto, puh. 040 7400 765, e-mail: teemu.t.kemppainen@helsinki.fi
Timo Cantell, kaupunkitietopäällikkö, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 310 73362, e-mail: timo.cantell@hel.fi

Julkaisu:

Teemu Kemppainen: Disorder and insecurity in a residential context: A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksia 2017:2, pdf-julkaisu.