Katu rakentuu vaiheittain

Jätkäsaari
02. lokakuuta 2017
Välimerenkadun raitiotien rakentaminen sujui hyvin haastavasta ympäristöstä huolimatta. Kuva: Antti Pulkkinen

Asukkaat joutuvat usein kestämään ympäristön keskeneräisyyttä uusilla asuinalueilla. Kysyimme asiantuntijoilta, miksi kadun rakentaminen kestää niin pitkään kuin se kestää.

Välimerenkatu on yksi Jätkäsaaren pääkaduista. Se rakennettiin kuljettavaan kuntoon jo vuosien 2010 ja 2011 aikana. Viimeistelytyöt jätettiin suunnitelmien mukaisesti myöhäisempään vaiheeseen. Raitiotie rakennettiin menneen kesän aikana.

 Välimerenkatua on siis rakennettu jo noin seitsemän vuoden ajan. Eikä aivan valmista ole vieläkään.

”Välimerenkadun varrella on paikoin vielä rakentamattomia tontteja, jolloin yhtenäisten jalkakäytävien ja kiveyksien toteuttaminen on mahdotonta. Viimeistelyä voidaan tehdä sitä mukaa kuin kokonaisia kortteleita saadaan valmiiksi”, sanoo projektinjohtaja Outi Säntti kaupungin aluerakentamisyksiköstä.

Säntin mukaan kadut halutaan viimeistellä mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina. Esimerkiksi kivierät voivat olla keskenään erilaisia, mikä näkyisi erinäköisinä pintoina, jos kiveys tehtäisiin useassa vaiheessa.

”Tavoitteena on tehdä valmista pintaa heti kun se on mahdollista. Sitä ennen joudutaan turvautumaan väliaikaisiin asfaltointeihin ja jättämään lopullinen asfaltointi ja muut viimeistelytyöt, kuten reunakiveykset ja kiveykset, myöhempään vaiheeseen.”

”Töitä tehdään aina loogisessa järjestyksessä. Siitä huolimatta ihmiset voivat joutua asumaan keskeneräisessä ympäristössä aika pitkäänkin. Se harmittaa itseäkin. Mutta keskeneräisyyteen on aina jokin perusteltu syy.”

Jos esimerkiksi tiedetään, että jossain korttelissa käynnistyy rakennustyö, ei viereen kannata tehdä valmista pintaa, koska se joudutaan kunnallisteknisten töiden takia todennäköisesti rikkomaan. Mutta vaikka töitä kuinka koordinoidaan, ei moneen kertaan tekemiseltä voida silti täysin välttyä.

Putket yhteen

Ennen kuin rakentajat aloittavat työt tonteillaan, kadut tehdään kulkukelposiksi työmaa-ajoneuvoille ja kunnallistekniikka tuodaan tonttien laidalle. Kadun pinnan alla kulkevat myös erilaiset sähkö- ja telekaapelit, joita liitetään asuintalojen verkkoihin rakennusvaiheen aikana.

”Vesi-, jätevesi- kaukolämpö- ja imujäteputkien liitoskohdat tuodaan tonttien kohdalle siten, että rakennuksesta tulevat putket voidaan liittää niihin. Liitoskohtien sijainnit suunnitellaan paljon ennen tonttien rakennussuunnittelua, joten liitoskohdat eivät aina osu kohdalleen. Silloin katu joudutaan avaamaan”, Säntti toteaa.

Katujen rakentamisen aikataulutus käynnistyy jo asemakaavan suunnitteluvaiheessa. Kun asemakaava on saatu lainvoimaiseksi, kaupunki varaa tai luovuttaa tontteja rakentajille. Tavoitteena on, että tontti on rakentamiskelpoinen kahdessa vuodessa siitä, kun rakentaja on saanut varauksen tonttiin. 

”Katujen rakentaminen ohjelmoidaan yhteneväksi varattavien tonttien kanssa. Talonrakennustöiden aloitus voi kuitenkin siirtyä suuntaan tai toiseen riippuen esimerkiksi markkinatilanteesta. Jokaiselle vuodelle laaditaan oma kadunrakennusohjelma.”

Rakennusohjelma elää vuoden mittaan. Sen vuoksi kaupungin ja rakentajien edustajat kokoontuvat aika-ajoin tarkastelemaan töiden etenemistä ja rakentajien aikatauluja.

”Katujen pinnat pyritään viimeistelemään mahdollisuuksien mukaan. Milloin näin voidaan tehdä, ratkeaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Välimerenkadun pienten poikkikatujen reunakivien asennuksia ja jalkakäytävien viimeistelytöitä tehdään jo tänä vuonna, vaikka ne eivät alun perin ohjelmaan kuuluneetkaan. Töiden aikaistukseen vaikutti myös asukkailta tullut palaute”, Säntti sanoo.

Väliaikaiset reitit

Välimerenkadun raitiotie saatiin käyttökuntoon elokuussa. Aikaa rakentamiseen kului vain muutama kuukausi.

Projektinjohtaja Teemu Koivulan mukaan rakentaminen sujui haastavasta ympäristöstä huolimatta hyvin. Koivula työskentelee kaupungin rakennuttamisen infrayksikössä.

”Alueella on käynnissä monta rakennusurakkaa samanaikaisesti. Toimijoita on paljon ja tavaraliikenne jatkuvaa. Lisäksi alueelle valmistuneissa taloissa on jo asukkaita sekä liikehuoneistoja”, Koivula kuvailee.

Ennen kiskotöiden aloitusta suunniteltiin turvalliset reitit autoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä tavaraliikenteelle työmaille ja liikehuoneistoille. Liikenteen ohjauksessa piti varmistaa myös pelastusajoneuvojen esteetön kulku.

”Työt vaiheistettiin niin, että ne häiritsevät muita alueen käyttäjiä mahdollisimman vähän. Rakentaminen eteni lohkoina, joiden pituus määräytyi risteysten perusteella. Risteysalueet pidettiin vapaina, jotta niiden kautta pääsee alueen kiinteistöihin.”

Työt aloitettiin väliaikaisen asfaltin poistolla lohkoittain alueelta, johon kiskot rakennettiin. Sen jälkeen rakennettiin uusi raitiotievaunujen painon jakava tientukikerros. Samalla rakennettiin kiskojen sadeveden purkujärjestelmä ja tarvittavat sähköputkitukset. Tientukikerroksen päälle rakennettiin teräsbetonilaatta, johon kiinnitettiin raitiotiekiskot. Viimeiseksi kiskoalueet viimeisteltiin kiveyksin sekä asfaltein.

Työt etenivät ripeästi ilman suurempia yllätyksiä. Kesän koleus ei töitä haitannut.

”Kadunrakennustöitä voidaan tehdä myös talvella. Silloin kuitenkin pakkanen, lumi ja routainen maa hidastavat työskentelyä. Joillekin materiaaleille on asetettu myös pakkasrajoja, joita kylmemmissä olosuhteissa niitä ei voida käyttää”, Koivula toteaa.

Raitiotien tilasi Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL. HKL myös asensi vaihteet ja teki radan sähköistyksen. Radan urakoi Kuljetus ja maanrakennus P. Salonen Oy.

”Aikataulu oli laskennallisestikin tiukka. Urakoitsija venyi ja teki kaikkensa jotta rata saatiin valmiiksi määräpäivään mennessä. Itse radan rakentamisen osalta kaikki sujuikin suunnitelmien mukaan. Laadullisesti rata on erinomainen”, toteaa ratavalvoja Pertti Pihlajaoja HKL:stä.

Kaikkien pintojen ja pysäkkien viimeistelyyn aika ei kuitenkaan riittänyt. Liikenne jouduttiin aloittamaan hiukan keskeneräisellä raitiolinjalla. Keskeneräisyyden tuntua lisää se, että katu ei ole koko poikkileikkaukseltaan vielä aivan valmis.

”Loputkin työt pyritään saamaan valmiiksi ja ympäristö mahdollisimman turvalliseksi ennen talventuloa”, Pihlajaoja sanoo.

Tilaa kaikille

Sitowise Oy toimii Jätkäsaaressa logistiikkaoperaattorina. Yhtiön edustajat valvovat, että työmaat tulevat keskenään toimeen, kaikille riittää tilaa, työmaiden liikenne on sujuvaa ja urakoitsijat sekä tavarantoimittajat ottavat huomioon myös ympäröivien alueiden asukkaat.

”Valtaosa työstä tapahtuu päivittäisissä katselmuksissa ja kohtaamisissa kentällä. Isompien kokonaisuuksien koordinointia varten järjestämme kokouksia joka kuukausi. Tarvittaessa kokouksia järjestetään myös pienempien osa-alueiden työmaiden kesken”, kertoo projektipäällikkö Joonas Hakkila.

Hakkila ja hänen kollegansa projekti-insinööri Minna Oinaala kiertävät alueella, havainnoivat tapahtumia ja tilanteita sekä keskustelevat jatkuvasti urakoitsijoiden kanssa. Tärkeimpiä työkaluja ovat kamera ja tietokone, joiden avulla saa tallennettua ja esitettyä ongelmatilanteet.

”Vastaanotamme myös palautetta asukkailta ja reagoimme siihen tarpeen mukaisesti. Tehtäviimme kuuluu varmistaa, että asukkaat voivat liikkua alueella turvallisesti. Liikenne alueella pyritään saamaan sujuvaksi ja mahdollisimman vähän häiritseväksi opasteilla ja liikennejärjestelyillä”, Oinaala sanoo.

Hakkilan mukaan hankalimpia ovat tilanteet, joissa kapean kadun päässä rakennetaan samaan aikaan, kun kadun alkupäässä asutaan. Asukkaiden tarpeet vaativat silloin erityistä huomiota, mikä lisää logistiikkaoperaattorin painetta valvoa urakoitsijoiden ja työmaakuljetuksien toiminnan laatua. Tiheästi liikennöity kuja ja raskas kalusto ovat hankala yhtälö.

”Turvallisuuden varmistaminen on aina päällimmäisenä tavoitteena. Yleensä kaikki on järjestettävissä. Tärkeintä on saada pelaajat saman pöydän ääreen hoitamaan hommat yhdessä maaliin. Haasteita on riittänyt, ja niitä on takuulla vielä edessä. Kaikesta on kuitenkin selvitty”, Hakkila sanoo.

Hakkila ja Oinaala haluavat antaa kiitokset alueen rakentajille, jotka hänen mukaansa osoittavat jatkuvasti parempaa kykyä toimia ja rakentaa ahtaissa kaupunkiolosuhteissa.

Rakennustöiden valvoja Harri Saarinen Ramboll-yhtiöstä valvoo Jätkäsaaren kadunrakennustyömaita rakennuttajan edustajana. Hän osallistuu Sitowisen järjestämiin palavereihin ja kulkee työmailla valvomassa, että hommat sujuvat.

”Jos tulee ongelmia, tartun niihin lennosta. Päätökset ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi tehdään nopeasti, jotta työt eivät pysähdy”, Saarinen kertoo.

Yhteensovittaminen on Saarisen mukaan välillä haastavaa, koska toimijoita on alueella paljon, ja kaikkien pitää mahtua tekemään työnsä.  Se vaatii jatkuvaa vuoropuhelua urakoitsijoiden kesken.

”Yhteensovittamisen tärkeys korostui keväällä, kun raitiotielinjan rakennustyöt alkoivat. Kokouksia pidettiinkin jatkuvasti, jottei kukaan kärsisi eikä asioista tarvitsisi riidellä. Silti joskus ääni nousi. Lopulta kuitenkin päästiin kuiville”, Saarinen kuvailee.

Avaa tästä kuva Välimerenkadun poikkileikkauksesta

Rakentaminen jatkuu

Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaat joutuvat odottamaan Välimerenkadun, Länsisatamankadun ja Atlantinkadun lopullista valmistumista vielä tovin.

Kadut rakennetaan valmiiksi ja viimeistellään koko pituudeltaan siinä vaiheessa, kun kaikki kadun varrella olevat tontit on rakennettu.

Välimerenkadun pohjoisosa on tarkoitus päällystää tämän vuoden puolella. Ajoväylän pitäisi olla valmiina koko kadun pituudelta ensi vuoden lopulla. Osia jalkakäytävistä jää puuttumaan, sillä eräät kadun varren kohteista lähtevät rakentumaan vasta ensi vuonna.

Länsisatamankatu on pitkä katu, joka ulottuu Ruoholahdesta Porkkalankadulta Crusellin sillan kautta Länsisataman uudelle laivaterminaalille saakka. Kadusta on valmiina kaksi kolmannesta. Länsisatamankadun eteläpäähän rakennetaan väliaikainen kiertotie, jotta ajoneuvot pääsevät kulkemaan normaalisti kadun loppupään rakentamisesta huolimatta. Lisäksi Ruoholahden päähän tulee muutoksia, kuten lisäkaistoja. Niiden rakentaminen käynnistyy ensi vuoden aikana.

Jätkäsaaren länsilaidan kokoojakatu Atlantinkatu erkanee Länsisatamankadusta Saukonrannan kohdalla. Atlantinkadun ensimmäinen vaihe on valmiina, ja toinen vaihe käynnistyy kuluvan syksyn aikana. Kolmannen eli viimeisen vaiheen rakennustyöt on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2019.

Teksti: Timo Hämäläinen