Formuloita, lattareita ja tekniikkaa – maan alla toinen kaupunki

Uutta Helsinkiä
12. tammikuuta 2018

Tiivistyvä Helsinki kasvaa myös maan alla, jonne sijoitetaan yhä monipuolisempia tiloja. Maanalaisen rakentamisen ansiosta maanpäällistä rakennusmaata säästyy muihin tarkoituksiin.

Latinalaisten tanssien tunti on alkamassa Maunulan liikuntahallissa. Ensin lämmitellään, ja tunnin vetäjä, lähiöliikuttaja Jenna Harainen näyttää edessä mallia. Liikkeet ovat suurimmalle osalle hyväntuulisesta ryhmästä tuttuja, sillä paikalla on paljon vakioporukkaa.

Aktiivista porukkaa nuo maunulalaiset, sillä myös hallin kuntosalilla rehkitään tosissaan. Hiki lentää, kun treenaajat vaihtavat soutulaitteesta crosstraineriin ja painotankoihin.

Liikuntahallin tilat sijaitsevat maan alla, mitä tuskin tulee treenatessa edes ajatelleeksi – sen verran hyvin helsinkiläiset ovat tottuneet maanalaisiin tiloihinsa. Niissä matkustetaan, pysäköidään, syödään, juodaan, käydään teatterissa, harrastetaan ammuntaa, arkistoidaan, varastoidaan ja huolletaan.

Maunulan liikuntahallissa maan alla tanssitaan lattareiden tahdissa. Tunnin vetää lähiöliikuttaja Jenna Harainen.

Maan alla poikkeuksellisen monipuolisesti

Lauantaiaamupäivä Myllypuron Formula Centerissä. Kilparadalla formuloitaan kiihdyttänyt joukko riisuu kypäröitään ja katsoo kahvilan tulosruudulta, ketkä ajoivat tällä kertaa nopeimmat kierrosajat. Myhäilyä ja yläfemmoja, hyvään vauhtiin päästiin.

Maan alla ollaan täälläkin, ja tämän halusivat tulla kokemaan ranskalais-saksalaisen Arte-televisiokanavan toimittaja Fanny Lépine ja kuvaaja Elsa Kleinschmager. Arte on kulttuurikanava, joka tuottaa ja esittää uutisia ja dokumentteja.

Maanalaisia tiloja on muissakin suurkaupungeissa, mutta Helsingissä niitä käytetään poikkeuksellisen monipuolisesti. Formula Center toimii tarvittaessa myös väestönsuojana, kuten myös Maunulan liikuntahalli sekä esimerkiksi Itäkeskuksen uimahalli.

 

Maailman ensimmäinen maanalainen yleiskaava

Helsingissä maan uumeniin on sijoitettu paljon tekniikkaa, mutta siellä risteävät myös esimerkiksi eduskunnan salaiset kriisiajan tilat. Haamumetroasemia on louhittu tulevia metron linjauksia varten muun muassa Munkkivuoreen. Espan alla ja Pasilassa on Helenin tekojärviä, jotka toimivat kaukojäähdytysjärjestelmän energiavarastoina.

Maan alle on rakennettu lähes 400 eri tilaa. Tiloja on eri kerroksissa: teknisen huollon tunneleita kulkee noin 80 metriä maan pinnan alapuolella, ja syvimmillään maanalaisia tiloja on louhittu 100 metrin syvyyteen asti.

Maanalaisen rakentamisen ansiosta maanpäällistä rakennusmaata on säästynyt monen sadan miljoonan euron arvosta muihin tarkoituksiin.

Helsingissä on kalliotiloja 12,7 miljoonaa kuutiota ja teknisiä tunneleita 293 kilometrin verran. Lukumäärä vastaa 117:ä Eduskuntataloa. Määrä on niin massiivinen, että sen tulevaa rakentamista ja suunnittelua varten on laadittu tiettävästi maailman ensimmäinen maanalainen yleiskaava, jota parhaillaan päivitetään.

Ilkka Vähäaho, maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Helsingin kaupungilta, huomauttaa, että kerran rakennetun kalliotilan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa, mikä sekin on puoltanut yleiskaavan tekemistä.

– Haluamme varmistaa, että kaikki tiedossa olevat hankkeet voidaan ottaa huomioon ja tehdä eri urakoita samaan aikaan.

Uudessa yleiskaavan päivityksessä varaudutaan esimerkiksi keskustan maanalaiseen kokoojakatuun. Myös Pisara-rata on mukana yleiskaavassa.

 

Arkkitehtuurinähtävyys johdattaa maan alle

Ydinkeskustassa tila käy yhä ahtaammaksi, eikä uusia paikkoja rakentaa maan päällä juuri ole. Tätä pohdittiin Amos Andersonin taidemuseossa, kun sen tulevaisuutta pohdittiin. Syntyi idea hakea lisätilaa maan alta sekä yhdistää Lasipalatsi ja museo kokonaisuudeksi. Se nimettiin Amos Rexiksi, joka remontin ja rakentamisen jälkeen aukeaa toukokuussa.

Museonjohtaja Kai Kartio kertoo, että museoiden laajentaminen maan alle ei ole maailmanlaajuisesti kovin poikkeuksellista.

– Meidän tapauksessamme poikkeuksellista on, kuinka se suunniteltiin. Amos Rexistä on tulossa arkkitehtuurinähtävyys, Kartio sanoo.

Maanalaisuutta ei Amos Rexissä korosteta, pikemminkin päinvastoin. Siirtyminen Lasipalatsin aukiolta maan alle on huomaamatonta, ja tiloihin johdetaan luonnonvaloa.

Kartio on hyvillään siitä, että maanalaisten tilojen ansiosta Amos Rex voidaan rakentaa aivan Helsingin ytimeen.

 

Hait viihtyvät maan uumenissa   

Tunneleita kulkee myös Sörnäisiin Katri Valan lämpö- ja jäähdytyskeskukseen. Yksi pisimmistä on Vuosaaren voimalaitoksesta tuleva tunneli, joka jatkuu täältä Salmisaareen.

Oppaana lämpö- ja jäähdytyskeskuksessa on Helenin tuoteasiantuntija Tuomas Ojanperä. Hän kertoo, että laitos on maailman suurin sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos. Ainutlaatuista on myös laitoksen kyky ottaa talteen hukkaenergiaa, jota saadaan esimerkiksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta tulevasta jätevedestä. Samalla pienennetään jäteveden aiheuttamaa lämpökuormitusta Suomenlahdella.

Laitoksen tekniikka on vaikuttavaa. Esimerkiksi lämpöpumppu on niin suuri, että sitä ei tavallisella rekalla kuljetettaisi. Laitoksen energiantuotanto vastaa vuosittain noin Kotkan kokoisen kaupungin energian tarvetta. Helsinkiläisten lämmityksestä se vastaa 7 ja jäähdytyksestä 79 prosenttia.

Yhteiskäyttötunneleissa on aiemmin liikuttu jopa busseilla ja juostu tunnelimaratoneja. Nykyään täällä on hyvin rauhallista. Niin rauhallista, että kun Linnanmäen Sea lifen rauhaa rakastavat hait tarvitsivat väliaikaista kotia remontin ajaksi, hait altaineen tuotiin tänne maan alle.  

 

Jätevesi puhdistuu tehokkaasti

Jatketaan kierrosta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Täällä käy selväksi, että helsinkiläisten ja lukuisten muiden uusmaalaisten jätevedet puhdistetaan pääosin maan alla.

Jätevedenpuhdistamo on massiivinen tila, kaikkiaan yli miljoona kuutiometriä, siis yli kymmenen eduskuntatalollista.

Jätevettä puhdistetaan monessa eri vaiheessa, ja niitä varten maan alla on suurallas toisensa jälkeen. Karkeimmassa vaiheessa löytyneitä esineitä on rivissä hyllyllä. Joukossa on kännyköitä, pikkuautoja ja nukkeja.

HSY:n projektipäällikkö Anna Kuokkanen kertoo, että puhdistetut jätevedet kulkevat täältä kalliotunnelissa vajaan kymmenen kilometrin päähän rannasta Katajaluodon edustalle, 20 metrin syvyyteen. Jäteveden typestä, fosforista ja orgaanisesta aineesta on sitä ennen saatu poistettua yli 90 prosenttia.

 

Helsinkiä 21 miljoonalle katsojalle

Maanalaista Helsinkiä esiteltiin saksalais-ranskalaiselle Arte-tv:lle tammikuun alussa, ja siitä kerrotaan kevään aikana kanavan 21 miljoonalle viikoittaiselle katsojalle.

Helsinki-vierailun aikana videolle tallentui kuvia myös esimerkiksi Pohjoisrannasta jäänmurtajineen sekä kaupunkimaisemia Torni-hotellin katolta.

 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho