Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa työskennellään uudella tavalla

Kalasatama
29. tammikuuta 2018
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.

Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus edustaa toimialallaan aivan uudenlaista näkemystä. Kaupunkilaisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehditaan uudessa rakennuksessa kokonaisuutena – myös konkreettisesti samoissa avoimissa, monikäyttöisissä tiloissa. Ritva Mannersuo Helin & Co Arkkitehdeistä kertoo, että arkkitehtitiimi eläytyi hoidettavien ja hoitajien maailmaan.

Toiminta uudessa rakennuksessa alkaa helmikuun alussa, jolloin selviää käytännössä, miten hyvin suunnittelijat ovat onnistuneet. Jo nyt on nähtävissä, että laitosmaisuudesta ei ole tietoakaan. Odotustilat ovat avarat. Ajan varanneet ohjataan eteenpäin ja ilman ajanvarausta tulleet odottamaan vuoroaan hoidontarpeen arviointiin.

Sisääntulokerroksessa on ajateltu myös ikääntyvää väestöä ja senioreja, joille tarkoitettuja tietoiskuja ja muita palveluja varten on oma tilansa, tapahtumatori, pääsisäänkäynnin vieressä. Tässä kerroksessa sijaitsee myös HUSLABin näytteenottopiste. Lasia on käytetty paljon, ja rakennuksen itäpäästä on hienot näkymät merelle ja Mustikkamaalle.

– Tämä on ollut todella antoisa ja kiinnostava mutta myös haastava työ, kertoo Ritva Mannersuo, rakennuksen pääsuunnittelija Helin & Co Arkkitehdeiltä. Hän on ollut mukana alusta lähtien, kun suunnittelu alkoi seitsemän vuotta sitten.
 

Ainutlaatuinen keskus

Alun perin palvelut oli tarkoitus sijoittaa Kalasataman keskukseen Rediin, mutta kaupungin uuden toimintakonseptin mukaiset tilat oli vaikea sovittaa sinne.

Kaupunki osoitti uutta terveys- ja hyvinvointikeskusta varten tontin Redin pohjoispuolelta. Rakennus täyttää lähes koko 100 metriä pitkän ja 36 metriä syvän tontin, minkä vuoksi julkisivujen suunnittelu oli hyvin vaativa tehtävä.

Mannersuo ja ratkaisun konseptoinnissa mukana ollut Helin & Co Arkkitehtien Pekka Helin kertovat, että terveys- ja sosiaalipalvelut yhdistävä hyvinvointipalvelurakennus on ensimmäinen laatuaan. Esimerkkejä vastaavasta ei ollut Suomessa eikä maailmalla.

– Samana päivänä, kun rakennus luovutettiin asiakkaalle, tuli 30 japanilaisen ammattilaisryhmä perehtymään siihen. Helsingin kansainvälisestikin ainutlaatuinen sote-ratkaisu kiinnosti heitä tavattomasti, Helin kertoo.
 

Käyttäjänäkökulma keskeinen

Kaupunki antoi suunnittelijoille toiminnalliset tavoitteet, ja suunnittelijat tekivät kaupungille erilaisten tilamallien vaihtoehtoja.  Suunnittelijoiden tuli ottaa erityisen hyvin huomioon käyttäjänäkökulma.

Alussa oli työpajoja, joissa kuultiin henkilökunnan sekä asukas- ja asiakasryhmien mielipiteitä. Mukana oli esimerkiksi vammais- ja vanhusjärjestöjä.

– Marian sairaalaan tehtiin mallihuoneita, joissa päästiin konkreettisesti testaamaan, miten vastaanottohuoneet toimisivat.

THK:n toiminnallinen pääidea on saada eri ammattiryhmät tekemään tiivistä yhteistyötä. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti ilman siirtymistä luukulta toiselle. Rakennuksen sisimmässä osassa sijaitsevat henkilökunnan taustatilat. Esimerkiksi henkilökohtaisia vastaanottohuoneita ei ole, vaan muu kuin asiakastyö tehdään avoimissa taustatyötiloissa. Asiakkaat kohdataan vastaanottohuoneissa.

Ulkokehällä ovat asiakaskäytävät, joista asiakkaat tulevat omalla vuorollaan vastaanottohuoneisiin, jotka jäävät taustatilojen ja ulkokehän väliin. Taustatiloista tulee paikalle se asiantuntija, jota kulloinkin tarvitaan. Asiakkaan ei siis tarvitse siirtyä eri asiantuntijoiden pakeille, vaan he tulevat asiakkaan luokse.

Esteettömyys on otettu hyvin huomioon esimerkiksi ohjausraidoin ja huomiolaatoin sekä pistekirjoitus- ja koho-opastein.

Värimaailmaan kuuluvat lämpimät keltaisen ja oranssin sävyt sekä harmaa ja sininen. Vastaanottohuoneiden kumimatot ovat kellertävät ja samaa väriä, mitä Alvar Aalto käytti Paimion parantolaa suunnitellessaan. Aalto oli huomannut, kuinka kauniisti keltaisen sävy heijastaa valoa ja tekee tunnelmasta lämpimän.

Katolle maksaruohoa ja ketokasveja

Rakennukseen on helppo tulla Kalasataman metroasemalta ja muilta julkisen liikenteen pysäkeiltä. Lyhyt kävelymatka metrolta on lähes kokonaan katettu, ainoastaan Työpajankadun ylittävä suojatieosuus jää taivasalle.

– Rakennuksen julkisivua kehitimme pitkään, sillä emme halunneet laitosmaista rakennusta. Ulkoseinät eivät voineet olla pelkästään lasia asiakkaiden yksityisyyden vuoksi. Umpiosien kohdalla he voivat odottaa vuoroaan suojaisemmassa paikassa, Mannersuo kertoo.

Katolle tulee maksaruoho-ketokasvillisuutta, joka imee vettä ja vähentää sadevesiviemäriverkoston kuormitusta. Kasvillisuus on ekologinen myös jäähdyttäessään kattoa ja vähentäessään kesäisin jäähdytyksen tarvetta.
 

Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskus Kalasatama pähkinänkuoressa

  • Asiakaslähtöinen keskus, jossa yhdistetään terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Toimintapa on uusi. Saman katon alla toimivat terveysasema, hammashoito, psykiatrian ja päihdehoidon palvelut, nuorten ja aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut, kuntoutus- ja vammaispalvelut sekä HUSLABin näytteenottopiste.
  • Kerrosala yhteensä 23 000 neliötä. Rakennuksessa on 6 maanpäällistä kerrosta ja kellari.
  • Keskus palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten, Kalasataman, Herttoniemen ja Kulosaaren aluetta. Valinnanvapaus avaa ovet myös muille helsinkiläisille. Maahanmuuttoyksikkö, keskitetty ehkäisyneuvonta, suun terveydenhuolto ja tupakkaklinikka palvelevat koko kaupunkia. Myös koko eteläisen Helsingin aikuisten ja nuorten sosiaalipalvelut, psykiatria- ja päihdepalvelut ja vammaispalvelut sijoittuvat Kalasatamaan.
  • Suunnittelu Helin & Co Arkkitehdit. Pääsuunnittelija Ritva Mannersuo, projektiarkkitehti Susanna Tolvanen.
  • Pääurakoitsija: SRV

 

Lue lisää Helin & Co:n sivuilta