Hernesaaren asemakaavaluonnos nähtävillä 16. helmikuuta asti

Uutta Helsinkiä
08. helmikuuta 2018

Helsingin Hernesaaresta suunnitellaan vilkasta asumisen, matkailun ja vapaa-ajan aluetta. Valmistuessaan Hernesaari on 7 500 asukkaan koti ja 3 000 työnpaikan keskittymä.

Hernesaaren asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavan valmisteluaineistosta voi esittää Helsingin kaupungille mielipiteitä perjantaihin 16.2.2018 asti.

Aineistoon voi tutustua 16.2. asti kaupungin verkkosivuilla, Jätkäsaaren kirjastossa ja infokeskuksessa (Huutokonttori, os. Tyynenmerenkatu 1) sekä infotila Laiturissa (os. Narinkka 2). Suunnittelun edetessä aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun (kartta.hel.fi/suunnitelmat).

Merellisen matkailun magneetti

Hernesaaren rakentamisen ratkaisuja ja reunaehtoja on selvitetty jo laajasti alueen osayleiskaavan valmistelussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 17.1.2018.

Uusina lisukkeina suunnittelualueeseen sisältyvät nyt Pyhän Birgitan puisto ja Ursininkalliot. Suunnittelijat tarkastelevat, miten nämä eteläisen Eiran alueet voidaan parhaiten liittää osaksi Hernesaaren tulevaa rantapuistoa. Suunnitteilla on nykyistä laajempi puisto, johon sisältyy uimaranta, liikuntapaikkoja sekä aaltoihin ja tuuleen liittyvää ympäristötaidetta.

Hernesaaresta puistoineen kehitetään Helsingille merellisen matkailun vetonaulaa. Jo nykyisin Hernesaaressa vierailee noin 400 000 risteilymatkailijaa vuosittain. Asemakaavaluonnoksessa risteilylaivoille on osoitettu uusi laituripaikka kahden vanhan lisäksi. Suunnitteilla on myös vierasvenesatama, veneiden huolto- ja säilytyspaikkoja sekä valmiudet vesibussiliikenteen aloittamiseen.

”Hernesaaresta tulee urbaani satama. Toisin kuin monessa muussa Itämeren satamassa, Hernesaaressa matkailija astuu laivasta keskelle aitoa ja elävää kaupunkiympäristöä”, kuvailee arkkitehti Jari Huhtaniemi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Mikäli Hernesaaren houkutukset eivät matkailijoille riitä, alueelta ei ole pitkä matka Helsingin keskustaan. Hernesaaren joukkoliikenne perustuu raitiovaunuyhteyteen, joka kulkee keskustaan Telakkakadun ja Bulevardin kautta. Myös hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet palvelevat liikkujia.

Telakka väistyy asumisen tieltä

Hernesaaren tiivis kaupunkitunnelma perustuu umpikortteleiden hyödyntämiseen. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti alueelle on suunnitteilla monipuolisia asumismuotoja yli 7 500 asukkaalle. Asemakaavaluonnoksen mukaan asuinrakennuksista tulee 6–9-kerroksisia, ja meri pilkahtelee monen kodin ikkunasta.

Autojen pysäköintipaikkoja on suunniteltu sekä pihakansien alle että kahteen maanpäälliseen pysäköintitaloon. Tämä mahdollistaa umpikorttelien ketjun, jonka sisäpihoille tulee leikki- ja lähiliikuntapaikkoja.

Julkisten rakennusten osalta suunnittelussa on varauduttu peruskoulun ja kahden erikokoisen päiväkodin rakentamiseen. Julkisten palveluiden tarvetta arvioidaan yhä tarkemmin suunnittelun edetessä.

Hernesaaren historiasta jäävät kertomaan Valtion viljavarasto, Munkkisaaren teollisuustalo ja Fordin tehdasrakennus. Säilytettäviä rakennuksia ovat myös Löyly, Cafe Birgitta ja Cafe Carusel. Kun Hernesaaren telakkatoiminta siirtyy vuonna 2020 Hietalahteen, muut käytöstä poistuneet rakennukset on tarkoitus purkaa.

Hernesaaren asemakaavan on määrä valmistua vuonna 2019. Suunnittelijoiden arvion mukaan Hernesaaren rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2021, ja ensimmäiset asunnot voisivat valmistua vuonna 2023.

Kuva: Helsingin kaupunki ja Tietoa Oy