Telakkarannan kaupunkikuvassa korostuu Helsingin vanha teollinen historia. Telakkaranta käsittää Telakkakadun varrelle sijoittuvan vanhimman osan Helsingin perinteisen telakkatoiminnan käytössä olleesta alueesta.
Alueella on teollisuushistoriallisesti arvokkaita suojeltavia sekä purettavia rakennuksia. Telakkatoiminta tulee säilymään Hietalahdella Hernesaaressa alueen länsipuolella.
Telakkarannan rakennuskanta koostuu vanhasta punatiilisestä teollisuusrakennusten ytimestä, jonka ympärille myöhemmät rakennukset ovat ryhmittyneet muodostaen ajallisesti kerrostuneen kudelman.
Hietalahden telakka on Helsingin keskusta-alueen viimeisiä varhaisen teollisuuden muovaamia ympäristökokonaisuuksia.
Alueen kaupunkikuvallisesti merkittävin rakennus on arkkitehti Sune Maconin suunnittelema punatiilijulkisivuinen konepajahalli vuodelta 1916. Alueen vanhimmat rakennukset ovat arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemat kolmikerroksinen puutyöpaja (1898) sekä kaksikerroksinen saha- ja höyläämörakennus (1899).
Muita arvorakennuksia ovat konepajahallin kanssa samaa rakennusvaihetta edustava rautabetonirakenteinen entinen messinkivalimo (1914) Telakkakadulla sekä Bertel Liljeqvistin suunnittelema telakkakonttori Munkkisaarenkadun varrella.
Alue on yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1982 vanhoja arvorakennuksia ei ole suojeltu ja asemakaava on tältä osin vanhentunut. Alueen arvokkaimmat rakennukset on luetteloitu suojeltaviksi kaupunginmuseon teettämässä selvityksessä (Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, kaupunginmuseo, 1995).
