1. Tuleehan Jätkäsaareen kahviloita ja muuta toimintaa katujen varsiin?
Jätkäsaaresta tulee elävä kantakaupunkimainen alue, jossa katujen varsilla on paljon kahviloita ja kauppoja. Pääkatujen varsilla talojen kivijalat on varattu erilaisille liikeyrityksille. 16 000 asukasta, keskustan läheisyys ja matkustajasatama tulevat houkuttelemaan alueelle runsaasti erilaisia palveluja.
2. Tuleeko Jätkäsaareen julkisia palveluja, esimerkiksi terveyskeskusta? Entä kouluja ja kirjastoa?
Jätkäsaaren palvelut mitoitetaan ja ajoitetaan asukasmäärän mukaisesti. Suunnitteilla on kolme koulua ja useita päiväkoteja. Terveyspalvelut sen sijaan ovat pienen matkan päässä Marian sairaalassa. Kirjasto sijoitetaan bunkkeriin – vanhaan talletusvarastoon, joka muutetaan liikunta- ja vapaa-ajan taloksi. Liikuntapuiston lähelle on kaavailtu hyvinvointikorttelia ja kaupallisten palveluiden keskittymää.
3. Minkälaisille ihmisille Jätkäsaari on suunniteltu? Opiskelija-asuntoja näyttää tulevan paljon...
Jätkäsaari tulee olemaan ikä- ja sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolinen kaupunginosa. Suunnittelussa on huomioitu niin lapsiperheiden kuin ikäihimistenkin tarpeet. Asuntokanta rakennetaan monipuoliseksi: alueella on vuokra- ja omistusasuntoja, pieniä asuntoja, perheasuntoja ja opiskelija-asuntoja.
4. Onko Jätkäsaaressa tarpeeksi puistoja ja leikkipaikkoja lapsille? Entä aikuisten liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet?
Kantakaupunkimaisesta rakentamisesta huolimatta Jätkäsaareen tulee monipuolisia ulkotiloja niin lasten kuin aikuistenkin käyttöön. Hyväntoivonpuisto ja rantoja kiertävät ulkoilureitit sopivat kaikenikäisten liikuntaan ja ulkoiluun. Hyväntoivonpuistoon suunnitellaan maisemataiteen keinoin erilaisia oleskelu- ja leikkimahdollisuuksia. Lisäksi alueelle rakennetaan pienempiä puistoja ja talojen pihoista tehdään suojaisia. Liikunta- ja vapaa-ajankeskus Bunkkeri ja sen vieressä sijaitsevaan viiden hehtaarin laajuinen liikuntapuisto pelikenttineen tulevat houkuttelmaan kävijöitä koko kaupungin alueelta.
5. Kuinka parkkipaikat on järjestetty?
Suurin osa asukas- ja yrityspysäköinnistä sijoitetaan maan alle. Liiketiloissa asioiville on tarjolla parkkipaikkoja katujen varsilla. Pysäköintinormi on sama kuin kantakaupungissa.
6. Minkälaisia taloja rakennetaan? Ovatko kaikki kerrostaloja?
Jätkäsaari rakennetaan korkeatasoiseksi, omaleimaiseksi ja kaupunkimaiseksi alueeksi. Moderni ja kokeileva ote näkyy niin värien käytössä kuin pariisilaistyylisessä kattotason rakentamisessa.
Ensimmäisenä valmistuva Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alue on noin seitsenkerroksinen tiivis kaupunkimainen alue. Myöhemmin rakennettavat alueet ovat kukin hengeltään erilaisia. Pääperiaatteena on, että keskustasta merelle päin siirryttäessä kerrosluku pienenee. Lähelle rantaa rakennetaan pienkerrostaloja ja rivitaloja.
7. Rakennetaanko Jätkäsaareen hyvä pyörätieverkosto?
Jätkäsaaren suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kattavan ja turvallisen pyöräily- ja jalankulkuverkoston luomiseen. Hyväntoivonpuisto on autoton yli kilometrin mittainen vyöhyke, jossa kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Puistosta reitit jatkuvat siltojen yli meren rantaan ja muihin puistoihin. Keskustaan Jätkäsaaresta pääsee pyörällä kätevästi Länsilinkin kautta Baanaa, vanhaan ratakuiluun kunnostettavaa kevyen liikenteen väylää pitkin noin viidessä minuutissa.
8. Miten meri hyödynnetään suunnittelussa?
Avomerinäkymät, rannat, matkustajasatama ja venesatamat tekevät Jätkäsaaresta vahvasti omaleimaisen. Meri on voimakkaasti läsnä kaikkialla ja se on otettu huomioon niin ympäristön kuin talojenkin suunnittelussa. Korttelit muun muassa rakennetaan mahdollisimman suojaisiksi ja niin, että ettei tuulitunneleita pääse syntymään. Rantoja kiertävien ulkoilureittien lisäksi merestä voi nauttia kanavien varsilla ja suojaisen lahden pohjukkaan sijoitetulla uimarannalla.
9. Pääseekö Jätkäsaareen ratikalla?
Jätkäsaaren suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota joukkoliikenteen, raitiovaunujen, häiriöttömään kulkuun. Raitiovaunulla pääsee Jätkäsaareen tulevaisuudessa keskustasta muutamassa minuutissa. Tällä hetkellä Jätkäsaareen pääsee bussilla ja Ruoholahden asemalle asti metrolla, mutta muutaman vuoden päästä (v. 2011) linja 8 jatkaa Ruoholahdesta Välimerenkadulle. Lisäksi suunnittelilla on suora raitiovaunuyhteys Kampista Länsisatamaan.
10. Jääkö satamasta jotain jäljelle?
Matkustajasatama jää Jätkäsaareen. Se tuo alueelle useita miljoonia läpikulkumatkalla olevia laivamatkustajia, mutta myös alueelle jääviä turisteja. Muistoksi sataman ajoilta jäävät lisäksi Lars Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset, sataman sosiaalitiloina toiminut huutokonttori ja massiivinen 70-luvulla rakennettu talletusvarasto Bunkkeri. Makasiinirakennukset muutetaan hotelli- ja toimistokäyttöön, Bunkkeriin kaavaillaan liikunta- ja vapaa-ajankeskusta ja huutokonttoriin pelastuslaitosta ja infokeskusta, jossa kaupunki esittelee Jätkäsaaren suunnittelua ja rakentamista.
11. Miten ensimmäisten jätkäsaarelaisten asuminen onnistuu, kun viereisten tonttien rakennustyömaat ovat vielä käynnissä?
On totta, että Jätkäsaaren rakentaminen kestää kauan eikä rakennustyömaiden näkemiseltä voi välttyä. Kaupunki on kuitenkin tiedostanut ongelman. Jätkäsaaren eri osa-alueiden rakentamisjärjestys on suunniteltu niin, että kulkiessaan kotiinsa ensimmäiset asukkaat joutuvat ohittelemaan mahdollisimman vähän työmaita. Rakennustyömaista aiheutuvia häiriöitä pyritään minimoimaan alueellisella työmaalogistiikalla. Koko Jätkäsaaren päivittäistä rakentamistoimintaa ohjaa erikseen valittava logistiikkaoperaattori, jolle voi ilmoittaa mahdollisista häiriöistä. Logistiikkaoperaattori tulee tiedottamaan aktiivisesti alueen asukkaita toiminnastaan ja tilapäisistä melu- ym. haitoista muun muassa näillä nettisivuilla.
Julkaistu: 21.09.2009