Ympäristö ja luonto
Jätkäsaaren luonnonympäristö on alkujaan muodostunut erillisistä saarista eli Jätkäsaaresta, Hietasaaresta ja Saukosta, sekä Saukonpaasi-nimisestä luodosta.
Saarten kalliot on louhittu tasaisiksi. Niiden välillä ollut merialue sekä saarten eteläpuoli on sataman rakentamisen myötä vähitellen täytetty. Alkuperäistä luontoa ei siten ole enää näkyvissä – merta lukuun ottamatta. Nykyisen Jätkäsaaren koko alue on ihmisen muokkaamaa maaperää.
Ympäristöhaitat kurissa
Jätkäsaaren entisen tavarasataman toiminnot on siirretty uuteen Vuosaaren satamaan. Se on merkittävästi vähentänyt alueen ympäristöhaittoja.
Alueella toimii edelleen matkustajasatama. Sen vaikutukset ympäristöön on otettu ja otetaan kattavasti huomioon Jätkäsaaren rakentamisessa.
Jätkäsaaren ja sen ympäristön maaperästä, merialueen sedimentin laadusta, melusta sekä laivojen ja autoliikenteen päästöistä on laadittu lukuisia selvityksiä.
Entisellä satama-alueella on tehty useita maaperätutkimuksia. Pilaantuneeksi havaittu maaperä kunnostetaan kaavoituksen ja rakentamisen aikataulun mukaisesti. Kunnostustuksen tavoitteet vastaavat alueen uutta käyttötarkoitusta.
Maaperän kunnostetaan parhaillaan Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueella. Lisäksi Jätäkäsaaren eteläosassa toimii massojen esikäsittely- ja välivarastointialue.
Alueella sijaitsivat aikoinaan Jätkäsaari ja Hietasaari. Saarten väli täytettiin 1930-luvulla. Kunnostettavalla alueella on metallien, polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden ja öljyjen pilaamia maita. Pilaantunutta maata on pääasiassa alkuperäisten saarten rannoilla ja saarten välisellä alueella.
Jätkäsaaressa on toiminut kaatopaikka vuosina 1936–1944. Sinne on viety ainakin ylijäämämaita, rakennusjätteitä, jätepaperia, tuhkaa ja puutarhajätettä. Suurin osa entisestä kaatopaikasta on sijainnut ensimmäisenä kunnostettavan alueen eteläpuolella. Kaatopaikan kunnostussuunnittelu on aloitettu ja alueen kunnostukselle haetaan erillinen ympäristölupa.
Mereen purkautuvassa pohjavedessä on niin vähän haitallisia aineita, ettei vedestä koidu haittaa meren kasvistolle, pohjaeläimistölle eikä kaloille. Rakennustöiden aikana Jätkäsaaren meritäyttöjen vaikutukset veden laatuun ovat pienet, koska ruoppaukset tehdään sopivina ajankohtina.
Matkustajasataman kokonaismelun arvioidaan jatkossakin jäävän ohjearvoja matalammaksi. Laivojen melua merkittävämpää on ja tulee olemaan liikennemelu, josta suurin osa aiheutuu pääkatujen ajoneuvoliikenteestä.
Kalastus
Jätkäsaaren (Länsisataman) edustalla sekä laivaväylillä ja ankkurointipaikoilla on pinta- ja välivesikalastus seisovien pyydysten avulla kielletty, samoin kaikki muu laivaliikennettä haittaava kalastus.
Sen sijaan läheisellä Lauttasaaren sillalla voi kalastaa rajatulla alueella. Saaliiksi voi saada mm. silakkaa, kuhaa, ahventa, särkeä ja taimenta.
Rannat kaikkien käyttöön
Alueelle rakennetaan useita puistoja luomaan vihreyttä, joka alueelta on vuosikymmenien ajan puuttunut. Rannat avataan matkustajasatamaa lukuun ottamatta yleiseen käyttöön.
Seudullinen ulkoilureitti kulkee varsinaisesti alueen mantereeseen yhdistävän kannaksen kautta. Aikanaan siihen liitetään houkutteleva Jätkäsaaren lenkki. Tällä rantareitillä voi silloin kävellä, pyöräillä tai vain istuskella nauttimassa meren tarjoamista elämyksistä.
Lähteet:
Jätkäsaari. Osayleiskaava.Selostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3 (pdf)
Jätkäsaaren osayleiskaava. Suunnitteluohjelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 15.4.2003 (pdf)
Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ja Helsingin entisten kaatopaikkojen nykytilanne. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2001
Helsingin jätteenkäsittelyalueet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 11/1993
Julkaistu: 11.09.2009
