Kysymyksiä ja vastauksia
1. Tuleeko koko alueelle pääsemään julkisilla liikennevälineillä?
Kyllä, Kalasatamaan tulee koko alueen kattava joukkoliikenneverkosto. Järjestelmä perustuu raideliikenteen kehittämiseen sekä liityntäliikenteeseen. Metroaseman yhteyteen rakennetaan liikenneterminaali, joka yhdistää alueen Hakaniemen, Pasilan ja Arabianrannan suuntiin sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja itäiseen Helsinkiin.
Kalasatamaan pääsee tulevaisuudessa myös raitiovaunulla. Raitiotieyhteyksiä kaavaillaan Hakaniemestä Hanasaaren kautta sekä suoraan Pasilasta Kalasataman metroasemalle. Lisäksi viiden linja-autolinjan on suunniteltu päättyvän Kalasatamaan.
2. Miten merellisyys toteutuu Kalasatamassa? Ovatko rannat kaikkien käytössä?
Kalasataman rantoja tulee kiertämään yhtenäinen rantareitti, joka yhdistyy nykyisiin reitteihin ja mahdollistaa Vanhankaupunginselän kiertämisen. Rantareitillä kävellessä tai pyöräillessä voi kokea meren ja nähdä muun muassa Mustikkamaan kallioita, Suurkirkon tornin ja Viikin kaislikoita. Rantapromenadin pituus on yli viisi kilometriä. Se tulee antamaan tilaa arkiselle virkistymiselle: kävely, veneily, onginta ja oleskelu kuuluvat myös urbaaniin elämänmuotoon. Reitti jatkuu etelässä Merihakaan ja pohjoisessa Arabianrannan kautta Vantaanjoen suulle. Sompasaaren kiertävä väliaikainen kevyen liikenteen reitti avattiin kesällä 2010.
3. Mitä palveluja ja toimintoja alueella jo on?
Satamakäytöstä vasta vapautuneella alueella on vielä varsin vähän suurelle yleisölle tarkoitettuja palveluja. Suvilahden kulttuurikeskus on alueen tärkein tapahtumakeskus.Suvilahden aluetta ja rakennuksia hallinnoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. www.suvilahti.fi
Suvilahden mittavat maanpuhdistustyöt valmistuivat kesäkuussa 2010. Suvilahden suosittu graffitiaita avautui jälleen heinäkuussa 2010 , ja Energiakentällä tullaan järjestetään rockfestivaaleja ja muita tapahtumia. Kiinteistö Oy Kaapelitalo korjaa rakennuksia kulttuurikäyttöön. Yksi rakennus mm. peruskorjataan seuraavan vuoden aikana uuden sirkuskeskuksen toimintatilaksi.
Kalasataman naapurissa Sörnäisissä sijaitsee myös Helsingin tukkutori. Siellä käydään nimensä mukaisesti tukkukauppaa yrityksiltä yrityksille. www.heltu.fi
Kalasatamassa on myös väliaikaiskäyttöä, josta voi lukea lisää näiltä Kalasataman sivuilta tai Kalasataman rantaraitin toimijoiden www.kalasatamanvaliaika.fi -sivuilta.
4. Minkälaisia liiketiloja alueelle on tulossa?
Tulevista kaupallisten palveluiden hankkeista suurin on Itäväylän molemmin puolin rakennettava toimisto- ja kauppakeskus. Siitä kaavaillaan lähes kaksi kertaa Kampin keskuksen suuruista liikepaikkaa.
Kalasataman asukkaat ja työntekijät pääsevät tulevaisuudessa nauttimaan myös Tukkutorin tarjonnasta, sillä suunnitelmissa on avata alueen vanhin suojeltu pihapiiri Työpajankadun varressa kuluttajille ja tehdä sinne hyvän ruuan keskus ravintoloineen ja kauppapaikkoineen.
Lisäksi kivijalkoihin on tulossa liiketiloja.
5.Minkälaisia asuntoja Kalasatamaan rakennetaan?
Kalasataman rakennuskannasta tulee monipuolinen ja vaihteleva. Sieltä tulee löytymään mm. kerrostaloasumista, tornitaloja ja kelluvia asuntoja sekä Town House -tyyppisiä kaupunkipientaloja.
Kalasatamaan tulee omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja niiden erilaisia välimuotoja. Kaupungin oma asuntorakennuttaja Asuntotuotantotoimisto ATT aikoo rakentaa Kalasataman Sörnäistenniemeen valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä Hitas-asuntoja ja asumisoikeus- tai osaomistusasuntoja. Lisäksi tulossa on vapaarahoitteisia loft-omistusasuntoja, joissa asukkaat voivat vaikuttaa tulevan kotinsa ratkaisuihin. HOAS tulee rakennuttamaan opiskelija-asuntoja Kulosaaren sillan lähettyville.
6. Milloin ja mistä rakentaminen alkaa ja milloin kaikki on valmista?
Asuinkortteleiden rakentaminen alkaa Kulosaaren sillan eteläpuolelta Sörnäistenniemestä vuonna 2011. Kalasataman 175 hehtaarin alue tulee pitkään olemaan poikkeuksellisen suuri ja näkyvä rakennuskohde. Osa-alueet valmistuvat toinen toisensa jälkeen, ja Kalasatama kasvaa täyteen mittaansa 25 vuoden aikana.
7. Kuinka turvataan asumisen viihtyvyys jatkuvan myllerryksen keskellä?
Rakentamiseen liittyvät työt suunnitellaan ja toteutetaan niin, että rakentamisesta aiheutuvat häiriöt asukkaille, työntekijöille ja muille alueella liikkuville ja toimiville ovat mahdollisimman vähäiset. Kaupunki on valinnut Ahma insinöörit Oy:n huolehtimaan asiasta.
Työmaaliikenne, aitaukset, varastointi ja tilapäiset palvelut kuten työmaaravintolat ja näyttelypaviljongit järjestetään hallitusti ja siististi. Kalasatamassa myös työmaiden aloitukset mietitään tarkkaan häiriöiden vähentämiseksi.
Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen imagon luomiseksi, alueelle luodaan rakentamisaikaista taidetta.
8. Miten Kalasatamassa varaudutaan merenpinnan nousuun, tulviin, rankkasateisiin ja muihin ilmastonmuutoksen mahdollisiin seurauksiin?
Merenpinnan nousu ja poikkeuksellisiin sääilmiöihin varautuminen otetaan huomioon alueen kaavoituksessa. Kalasatamassa kadut rakennetaan vähintään 2,6 metriä ja talojen alin lattiataso noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tämä riittää hyvin, sillä asiantuntijoiden ennusteiden mukaan merenpinta nousee vain kerran 200 vuodessa korkeintaan 2,3 metriin yli normaalin vedenkorkeuden.
Rankkasadetulviin varaudutaan tulvareittien suunnittelulla. Kalasatamassa paikallisten rankkasateiden aikainen tulvavesi johdatetaan pintavaluntana katuverkostoa ja Kalasatamanpuistossa sijaitsevaa tulvareittiä pitkin mereen.
9. Kuinka alueen kadut ja puistot nimetään?
Virallisia nimiä Helsingissä ideoi ja esittää nimistötoimikunta. Lopullisesti katujen ja puistojen nimet päätetään asemakaavan yhteydessä ensin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. Uuden kaupunginosan nimistössä tulevat näkymään niin Sörnäisten satamassa seilanneet laivat kuin siellä työskennelleiden ihmisten ammatit.
Slangiakaan ei ole unohdettu: Sörnäistenniemen osa-alueen korttelien nimistä löytyvät tulevaisuudessa muun muassa Fiskari (kalastaja), Stuuvari (ahtaaja), Täkkäri (kansimies) ja Trokari (salakauppias). Hanasaaren nimistössä kohoavat puolestaan esiin vuoret ja vuoristot, esimerkiksi Altai, Kalliovuoret ja Matterhorn. Nimien taustalla on hiilikasan lempinimi Köyhän miehen Kilimanjaro.
Julkaistu: 14.09.2011
