Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mistä Kuninkaantammi on saanut nimensä?
Nimensä alue on saanut yli 200 vuotta vanhan tammen mukaan. Rauhoitettu Kuninkaan tammi on alueen arvokkain asukas ja sijaitsee Kuninkaantammen puistossa. Tarun mukaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III istutti sen vieraillessaan Suomessa 1700-luvulla. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan puun tyven ympärysmitta on paksuimmillaan hieman yli 4 metriä ja pituus noin 20 metriä.
2. Voiko Pitkäkoskella kalastaa?
Helsingin ja Vantaan kaupungit edistävät Pitkäkosken kalakantaa istuttamalla kirjolohta. Syksyisin koskeen nousee arvokaloja, kuten taimenta ja lohta. Satunnaisesti pyydykseen voi käydä myös harjus. Onkiminen on kielletty aina Ruutinkoskelle asti. Kalastusluvat saa kätevästi esimerkiksi Pitkäkosken ulkoilumajalta. Helsingin ja Vantaan kaupunkien luvat toimivat koko koskialueella.
3. Rajoittavatko maanalaiset vesijohdot ja Pitkäkosken vesilaitoksen toiminta rakentamista alueella?
Tärkeimmät päävesijohtoyhteydet on sijoitettu kalliotunneleihin. Tunneleissa johtojen kuntoa pystytään seuraamaan säännöllisesti. Koska tunnelit sijaitsevat 30-80 metrin syvyydessä, ne eivät estä rakentamista. Kuninkaantammen läpi kulkee myös iso päävesijohto lähellä maanpintaa. Putken päälle ei saa rakentaa taloja.
Osa kalliotunneleista on niin sanottuja yhteiskäyttötunneleita, joihin on sijoitettu vesijohdon lisäksi myös muita teknisen huollon johtoja ja kaapeleita. Näin on saavutettu huomattavia kustannussäästöjä.
Helsingin raakavesi johdetaan 120 kilometrin pituista, maailman pisintä yhtenäistä kalliotunnelia pitkin Päijänteestä Helsinkiin. Vesi pumpataan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilta vesijohtoverkon välityksellä käyttäjille. Vesijohtoverkon kokonaispituus on Helsingissä yli 1 100 kilometriä.
4. Mikä on Kuninkaantammen sparrausklubi?
Kyseessä ei ole alueen nyrkkeilyseura, vaan vapaaehtoisten ryhmä, joka osallistuu alueen suunnitteluun. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin Sanomien Asuntosivut kutsuivat kaupunkilaisia sparrausklubiin, jossa perehdytään ja osallistutaan alueen suunnitteluun tulevien vuosien aikana.
Sparrausklubiin valittiin kahdeksan jäsentä sadan hakijan joukosta. Ryhmästä tehtiin mahdollisimman monipuolinen (ikä, sukupuoli, elämäntilanne, asuinpaikka, asumismuoto, kiinnostukset ja näkökulmat).
Klubi kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Klubissa kiritetään suunnitelmia entistä paremmiksi ja tarjoillaan suunnittelijoille kokemuksia ja uusia näkemyksiä. HS Asuntosivut seuraa klubin työskentelyä juttusarjassa.
5. Missä alueen työpaikat tulevat sijaitsemaan?
Nykyisistä toimitiloista alueelle jäävät Pitkäkosken vedenpuhdistamo, Suomen ympäristökeskuksen laboratorio- ja toimistotilat sekä Editan paino- ja toimistotalo. Uusia työpaikkoja sijoittuu nykyisten tilojen laajennuksiin sekä uuteen toimistokortteliin Hämeenlinnanväylän varteen.
6. Minkälaisia ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia alue tarjoaa?
Alueen pohjoisosassa, Keskuspuiston rajan tuntumassa on Pitkäkosken urheilumaja, jonka läheltä lähtevät Keskuspuiston monipuoliset, osittain valaistut ja merkityt kävely- ja pyörätiet. Niiden varsilla on voimistelutelineitä ja lävähdyspaikkoja. Myös Paloheinä ulkoilureitteineen on lähellä. Talvikaudella ulkoilureiteillä on kattava latuverkosto, jota liikuntavirasto huoltaa niin kauan kun pakkassäitä riittää.
Pitkäkosken rantoja kiertää paljon pieniä polkuja, joita on mukava kulkea. Tulenteko, pyöräily ja telttailu on alueella kielletty. Kosken rannoille rakennetuissa taukolaitureissa voi pysähtyä seuraamaan kosken kuohuja.
Vantaanjoella voi harrastaa melontaa. Pitkäkoski on korkean veden aikaan vauhdikas laskettava, matalan veden aikaan taas kivikkoinen. Pitkäkosken ulkoilumajan lähistöllä on kaksi koirapuistoa. Isoille ja pienille koirille on omat aitauksensa. Isommassa aitauksessa on myös agility-esteitä.
Kuninkaantammen kylätalosta tulee alueen tärkein kokoontumis- ja harrastuskeskus, asukkaiden yhteinen ”olohuone”.
7. Kuninkaantammen yhteydessä on puhuttu hulevedestä - mitä se on?
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka virtaavat maan pinnalla. Hulevesien hallinnalla pyritään mm. ehkäisemään rankkasateiden aiheuttamia tulvia ja haitallisten epäpuhtauksien valumista vesistöihin.
8. Mitä eroa on Kuninkaantammen ja Kuninkaankolmion projekteilla?
Kuninkaankolmio on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen aluekehittämisprojekti. Kolme kaupunkia järjestää mm. palveluita ja maankäyttöratkaisuja yhteisen raja-alueen asukkaille ja toimijoille.
Kuninkaantammen projektissa suunnitellaan ja toteutetaan uusi 5 000 asukkaan kaupunginosa Helsingin luoteisosaan sekä 1 500 asukkaan kaupunkikylä Malminkartanon pohjoisosaan Honkasuolle.
9. Minkälaista yhteistyötä Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät Kuninkaankolmion alueella?
Yhteistyön tavoitteena on toimiva arki kaupunkirajoista riippumatta. Kun uusille asuinalueille suunnitellaan kunnallisia palveluita, esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja, niiden sijoittaminen ja kapasiteetti määritellään niin, että ne palvelevat asukkaita yli kuntarajojen. Suunnittelussa ei enää lähdetä siitä, että palvelut vastaavat kussakin yksittäisessä kaupungissa rakennettavan alueen väestömäärää, vaan Kuninkaankolmion aluetta tarkastellaan kokonaisuutena.
Osa Kuninkaankolmion projektialueesta on kuulunut 1.8.2008 alkaen päivähoidon yhteiskäytön koealueeseen. Kuninkaankolmio-projektissa tutkitaan yhteiskäyttöalueen laajentamista.
Yhteistyön tärkein toimintamuoto on Kuninkaankolmion kehittämisfoorumi, jossa aluetta koskevaa tietoa kootaan yhteen. Tiedonrakentaminen tapahtuu kasvokkain, painetussa mediassa ja internetissä.
Kuninkaankolmio-projektin asioista saa lisää tietoa kehittämisfoorumin internetsivuilta osoitteesta www.kuninkaankolmio.fi
Julkaistu: 19.11.2009
