Asumaan
Laadukkaita alueita asumiseen
Helsinkiä rakennetaan vilkkaammin kuin koskaan. Alueille syntyy asuntoja, yritystoimitiloja, päiväkoteja, kouluja, puistoja, ulkoilureittejä ja katuja. Kaupunki haluaa toteuttaa laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin vapaa-aikana kuin työssäkin.
Kokonaisia uusia kaupunginosia syntyy Kalasatamaan, Pasilaan, Jätkäsaareen, Kruunuvuorenrantaan, Kuninkaantammeen ja Honkasuolle. Alppikylässä ja Ormuspellossa pääosan vievät toisiinsa kiinni rakennetut, yhden tai kahden asunnon kaupunkipientalot. Vuosaaressa, Viikissä, Arabia-Hermannissa, Töölönlahdella ja keskustakortteleissa rakentaminen ja kunnostaminen jatkuu vilkkaana. Kunnallistekniikan ja palvelurakentamisen lisäksi Kehä ykköstä ja Kivikon eritasoliittymää rakennetaan Viikissä, musiikkitalo nousee Töölönlahden alueelle ja Torikortteleita peruskorjataan.
Östersundomissa suunnitellaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä osayleiskaavaa ja raideliikenteen jatkamisvaihtoehtoja. Ensimmäisenä rakentamishankkeena käynnistyy Karhusaarentien perusparantaminen ja rakentaminen kaupungin kaduksi.
Myllypurossa valmistellaan puukaupungin rakentamista, vanhan ostarin ja metroaseman saneerausta sekä voimalaitosalueen asuntorakentamisen esitöitä.
Kaupunkirakennetta tiivistetään eri puolella kaupunkia, jotta tehokkaan joukkoliikenteen varaan rakentuva Helsinki olisi eheämpi. Lue lisää kaavoituskatsauksesta ja tutustu myös Kehittyvä kerrostalo -sivustoon.
Vuokralle, osaomistukseen vai omistusasuntoon?
Asuntorakentamisen tavoitteet määritellään maankäytön ja asumisen ohjelmassa 2008-2017. Tavoitteena on 5 000 asuntoa vuodessa.
Pääperiaate:
- 20 % (1 000 asuntoa vuodessa) toteutetaan valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona (aiesopimus)
- 20 % välimallin vuokra-asuntotuotantona (aiesopimus)
- 20 % Hitas-omistusasuntoina, osaomistusasuntoina ja asumisoikeusasuntoina
- 40 % sääntelemättöminä vapaarahoitteisina omistus- ja vuokra-asuntoina
Tarkemmin jakauma määritellään aluekohtaisesti.
Kaupungin asunto- ja maapoliittisena päämääränä on rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Päämääränä on myös huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa.
Kaupungin oma asuntotuotanto on noin 1 500 asuntoa vuodessa
Kaupungin omana tuotantona rakennetaan 1 500 asuntoa vuosittain. Valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen osuus on vähintään 50 prosenttia eli 750 asuntoa vuodessa. Sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja toteutetaan korkeintaan 10 prosenttia eli 150 asuntoa vuodessa. Hitas-omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 600 asuntoa vuodessa. Jatkossa mahdollisesti rakennettavat kaupungin omalla rahoitusmallilla toteutettavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot sekä osaomistusasunnot sisällytetään samaan 40 prosenttia kiintiöön Hitas-omistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen kanssa.
Miten uusi asuin- ja työpaikka-alue syntyy?
Kaupunkirakentaminen koostuu lukuisista lomittain ja sisäkkäin sijoittuvista vaiheista, osaprosesseista ja tehtävistä. Uuden asuin- ja työpaikka-alueen rakentamisprosessi kulkee kaavoituksesta tontinluovutusten kautta hankesuunnitteluun ja rakentamiseen osa-alueittain ja hankkeittain. Näitä toimenpiteitä tukevat säännöllisin väliajoin laadittavat talousarvio, taloussuunnitelma ja asunto-ohjelma.
Asuntoalueen syntyminen
Tässä esimerkkejä vaiheista, joita työstetään, ennen kuin uusi alue valmistuu:
- kaavoitus: osayleiskaava, asemakaava, rakennustapaohjeet
- ohjaus: asunto-ohjelma, ajoitus, talousarvio ja toteuttamisohjelma
- kiinteistötoimi: maanomistusjärjestelyt, tontinvaraukset ja luovutukset ehtoineen
- asuntohankkeet: suunnittelu- ja tarjouskilpailut, hitas ja muu hankeohjaus, lupaprosessi, rakentaminen
- palveluhankkeet: mitoitus ja ajoitus, yhteishankkeet
- liikenne: liittymät pääväyliin, melusuojaus, joukkoliikenne
- kunnallistekniikka: suunnittelu, johtosiirrot, rakentaminen
- järjestelyt: esirakentaminen, ympäristöluvat, maaperän puhdistus, yhteisjärjestelyt kuten pysäköinti ja kerhotilat, toteutuksen esteiden poistaminen, ”veturihankkeet”
- asukasyhteistyö
- viestintä
Helsingin kaupungin asuntotonttien hakeminen
Asuntotonttien hakemisesta, varaamisesta ja luovutusmenettelystä on laadittu selostus ja hakuohjeet:
– Vuokrattavat omakotitontit julistetaan haettaviksi lehdissä ja kiinteistöviraston nettisivuilla ilmoitettuna hakuaikana. Tontit varataan hakukohtaisesti päätettyjen kriteerien perusteella. Viimeksi kriteereinä oli helsinkiläisyys ja vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tonttien valintajärjestys arvottiin nämä kriteerit täyttävien hakijoiden kesken.
– Myytävistä omakotitonteista ja muista myytävistä pientalotonteista voi tehdä tarjouksen lehdissä ja nettisivuilla ilmoitettuina tarjousaikoina. Tontit myydään korkeimpien tarjousten tekijöille.
– Omatoimiseen ryhmärakentamiseen tarkoitettuja tontteja on haettava lehdissä ja nettisivuilla ilmoitettuina hakuaikoina. Tontit on varattu parhaiksi arvioitujen luonnossuunnitelmien esittäjille.
– Tarjouskilpailuilla myytävistä kerros- ja rivitalotonteista ilmoitetaan lehdissä ja nettisivuilla. Kohteet myydään korkeimpien tarjousten tekijöille. Luovutusehtoihin voi sisältyä velvoite arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä tai pääsuunnittelijan hyväksyttämisestä.
– Tontinluovutuskilpailuihin kutsutaan rakennuttajia ja rakennusliikkeitä, mutta niihin voi myös ilmoittautua. Kilpailuun osallistujien tulee tehdä ehdotus kohteen luonnossuunnitelmiksi. Kohteet varataan parhaiksi arvioitujen suunnitelmien esittäjille.
– Kaikista muistakin asuntotonteista ja -alueista ilmoitetaan lehdissä ja nettisivuilla. Seuraavan kerran tällainen ilmoitus tehtäneen alkusyksyllä 2009.
– Hakemusten käsittely ja asuntotonttien varaaminen valmistellaan tonttiosastolla kiinteistölautakunnalle. Lautakunta tekee esityksensä kaupunginhallitukselle, joka päättää tonttien varaamisesta. Seuraava varauspäätös tehtäneen vuoden 2010 alussa.
Julkaistu: 05.09.2009
