”Östersundomin alueen yleiskaavoitustyö on nyt hyvässä vauhdissa”, kertoo Östersundomin aluerakentamisprojektin johtaja Ari Karjalainen kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston aluerakentamisyksiköstä.
Kyseessä on kolmen kunnan yhteinen osayleiskaava, johon Helsingin Östersundomin lisäksi kuuluvat myös alueeseen läheisesti liittyvät Vantaan Länsisalmi, sekä Sipoon Majvik ja Granön saari.
Yhteisessä yleiskaavassa ratkaistaan alueen tulevaisuuden kannalta merkittävät linjaukset, jotka ovat rakentamiseen käytettävän alueen rajaus ja mitoitus sekä raiteiden paikat. ”Tavoitteena on rakentaa 65 000 asukkaan pientalovaltainen kaupunki meren ja luonnon helmaan, jonka ekologisuus täydentyy sujuvilla raideliikenneyhteyksillä.”
”Östersundomin visio 2020 on ekotehokkain pohjoinen kaupunki. Lupaus asukkaille ja ympäristölle on saavuttaa enemmän vähemmällä. Tähän päästään energiaviisaalla kaupunkistrategialla, joka tarjoaa asukkaille ja yrityksille mahdollisuuden hyödyntää aurinkoa ja muita uusiutuvia energian lähteitä kannattavasti,” Karjalainen kertoo.
Energiaviisaan kaupunkistrategian tekemiselle hyvän lähtökohdan antaa Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin raportti ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. Raportti määrittelee energiaviisaan rakennetun ympäristön ekotehokkaaksi, vähäpäästöiseksi ja laadukkaasti rakennetuksi ympäristöksi, jossa ilmaston muutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön.
Itämeren alueen ulkomaiset kaupungit sekä Turku ja Tampere kilpailevat Helsingin seudun kanssa työvoimasta ja investoinneista. Liikennejärjestelmän kehittäminen työvoiman joustavan liikkuvuuden ja siitä seuraavan talouskasvun näkökulmasta luo tehokkaasti edellytyksiä menestyä tässä kilpailussa.
”Yhteinen yleiskaava tullee lähtemään siitä, että se mahdollistaa molemmat raideliikennemuodot, mutta ei ota kantaa toteuttamisjärjestykseen ja aikatauluihin. Tulevaan raideliikenneratkaisuun vaikuttavat päätöshetken taloudelliset, tekniset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Tärkeä tehtävä raideliikenteen jatkamisessa on suunnitella järjestelmän kytkentä niin nykyiseen metroon kuin Vuosaaren sataman ja lentokentän suuntiinkin.”
”Metron toteutuksen lähtökohtana on se, että sitä jatketaan Mellunmäestä itään joko yhdessä tai kahdessa vaiheessa. Vaiheittaisessa mallissa ensin toteutettaisiin Porvarin ja Salmenkallion asemat. Tavoitteena on, että rataosuus Mellunkylä-Salmenkallio rakennetaan etupainotteisesti ja rahoitusrakenteeseen pyritään saamaan mukaan Helsinki, Vantaa ja valtio. Metrolla on iso vaikutus asemien ympäristön kiinteistöjen arvoon, joten tavoitteena on saada myös kiinteistökehittämisen myötä syntyvästä arvosta osa metron rahoitukseen.”
Julkista keskustelua on aiheuttanut myös Östersundomin Natura-alueiden ja Sipoonkorven sovittaminen rakentamisen ja raideliikenteen kuvioihin.
”Minun mielestäni Östersundomiin kyllä mahtuu hyvin sekä luonnonsuojelualueita, raideratkaisuja että yhdyskuntarakentamista sulassa sovussa”, projektinjohtaja Ari Karjalainen linjaa ja näkee luonnonsuojelun osaltaan alueen arvoa nostavana tekijänä.
Yksi konkreettinen rakennushanke Östersundomiin on jo tehty: tie Karhusaareen on muutettu kaupunkikaduksi ja sen viereen on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Seuraava suurempi julkinen investointi tulee olemaan Sakarinmäen koulun laajennus.
Yleiskaavan valmistuttua ryhdytään yksityiskohtaiseen asemakaavoitukseen, joskin osa asemakaavoituksesta ja täydennysrakentamisesta on käynnistynyt jo ennen sitä – esimerkiksi Karhusaaren, Landbon ja Sakarinmäen koulukeskuksen alueilla, joilla jo oli lainvoimainen asemakaava Sipoon ajoilta. Östersundomin alue liitettiin Sipoosta Helsinkiin vuoden 2008 alusta.
”Yleiskaavoitustyön kanssa samanaikaisesti laaditaan toteuttamisohjelma, jossa määritellään muun muassa millä mallilla ja missä järjestyksessä kukin osa-alue rakennetaan”, Karjalainen lisää.
Parhaillaan ollaan käynnistämässä aurinkoenergian hyödyntämiseen tähtäävää kehittämishanketta yhdessä rakennetun ympäristön asiantuntijayritysten ja energia-alan toimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaan mahdollisimman vähillä luonnonvaroilla ja pienellä hiilijalanjäljellä toimivaa kaupunkia.
Projekti kehittää eri toimijoiden kanssa pientalokaupungin toteuttamista sekoitettujen toimintojen alueena, jossa katutilasta muodostuu elävä ja vetovoimainen. Ekotehokas kaupunki toimii, kun sen palvelut ja aktiviteetit ovat kaupunkilaisille houkuttelevasti tarjolla.
”Kun bisnesajattelussa monesti painotetaan periaatetta ’value for money’ eli ’arvoa koko rahan edestä’, minä haluaisin korostaa ekologisempaa vaihtoehtoa, ’value for resources’ eli ’enemmän arvoa vähemmillä luonnonvaroilla’”, Ari Karjalainen visioi.
Teksti: Thomas Micklin
Kuva: Tuulikki Holopainen
