Palaute       sv EN  

Rakentaminen / Maata ostetaan

Kuva, Simo Karisalo.

Kaupunki ostaa nyt maita Östersundomista. ”Viestini Östersundomin alueen maanomistajille on yksinkertainen: jos olette kiinnostuneita myymään maitanne, Helsingin kaupunki on kiinnostunut ostamaan”, sanoo toimistopäällikö Peter Haaparinne kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimistosta.

”Ottakaa siis yhteyttä, niin keskustellaan ja katsotaan, löytyykö meille yhteistä säveltä”, Haaparinne kehottaa.

Kaupunki omistaa jo nyt jonkin verran maata lähinnä Östersundomin pohjois- ja eteläosissa, muttei juurikaan keskiosassa, jonne intensiivisintä uudisrakentamista suunnitellaan.

Suurimmat maanomistajat alueella ovat Helsingin kaupunki, Östersundomin kartano eli Borgströmin suku, Westerkullan kartano eli Thuringin ja Ackermannin suvut sekä valtio, joka omistaa Östersundomissa lähinnä suojelualueita. Yli kymmenen hehtaaria omistavia on kaiken kaikkiaan vain noin 25. Muut ovat lähinnä yksittäisiä, pienempiä maa-aloja omistavia yksityishenkilöitä ja perikuntia.

Erityisesti keskinen alue kiinnostaa kaupunkia

”Kaupunki on ostanut jo maita Östersundomin liitosalueelta. Mihinkään tiettyyn hehtaarilukuun ei tähdätä, vaan asiaa tarkastellaan alueittain. Kaupunki pyrkii ostamaan varsinkin keskiseltä alueelta mahdollisimman paljon, mutta ei toki sieltäkään aivan kaikkia maita”, Peter Haaparinne tarkentaa.

”Vanhassa” Helsingissä kaupunki omistaa noin kaksi kolmasosaa kaikista maa-aloista. Erityisesti Östersundomin keskisillä alueilla maanomistusosuutta pyritään kasvattamaan nykyisestä yhdestä kolmasosasta, muttei välttämättä aivan ”vanhan” Helsingin omistusosuuden suuruiseksi.

”Eri asia on, että haluamme varmasti rakentaa myös virkistysalueita, joten jos siihen sopivia maita tulee kaupan, olemme kiinnostuneita niistäkin”, Haaparinne huomauttaa.

Tosin Sipoon kunnan puolella, Östersundomin alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Granön saari, jonka maista suurimman osan Helsingin kaupunki jo omistaa. Granö sopii erinomaisesti juuri virkistysalueeksi. Sinne on kaavailtu jopa uudenaikaista, toiminnallisesti monipuolista kansanpuistoa.

Pääpaino liitosalueen rakentamisessa tulee kerrosneliöissä laskettuna todennäköisesti olemaan keskisessä Östersundomin kaupunginosassa.

Pohjoisen Ultunan kaupunginosassa sen sijaan läheinen Sipoonkorpi vaikuttaa rakentamismahdollisuuksiin. Sielläkin tehokkuudeltaan pienempi omakoti- tai muu pientalorakentaminen kuntaliitoksen tavoitteiden mukaisesti lienee ainakin osittain mahdollista.

Karhusaaresta tulee pientalokaupunginosa ja sen rakennuksista 1–3-kerroksisia. Asukaslukutavoitteena pidetään 2 500–4 000 asukasta. Karhusaaren keskustaa kehitetään saaren itärannalle Winbergin sataman tuntumaan ja rantaviivasta vähintään puolet tulee julkiseen käyttöön. Karhusaarentiestä suunnitellaan saaren pääkatua ja samalla varaudutaan rakentamaan ainakin toinen silta mantereelle.

Talosaari on maankäytön kannalta haasteellinen, sillä alue on alavaa ja sen kupeessa sijaitsevat Porvarinlahti ja eräät muut suojelualueet. Alue on myös muita syrjemmässä, joten sitä ei kaavailla samaan julkisen liikenteen akseliin kuin keskeisempiä alueita.

Kaupunki vastaa raakamaasta ja kaavoituksesta

Raakamaan hankinnalla kaupunki pyrkii siihen, että kaavoituksen avulla syntyvällä maan arvonnousulla voidaan turvata alueen kunnallistekniikka ja palvelurakentaminen. Jälkimmäinen tarkoittaa muun muassa päiväkoteja ja kouluja, terveysasemaa, liikuntapaikkoja ja venepaikkoja.

”Pääpaino on ehdottomasti vapaaehtoisissa maakaupoissa”, Peter Haaparinne korostaa.

”Pääperiaate on, että kaupunki hoitaa raakamaan hankinnan ja kaavoituksen, minkä jälkeen se myy tai vuokraa kaavoitetun maan yksittäisille toteuttajille. Liian isoja kokonaisuuksia ei kuitenkaan haluttane luovuttaa yksille ja samoille toteuttajille, jotta saadaan aikaan mahdollisimman monimuotoista ja pienimittakaavaista rakennusilmettä”, Haaparinne sanoo.

Keskeisin edessä oleva muuttuja on alueen yleiskaavan tekninen valmistuminen. Vasta sen jälkeen nähdään tarkemmin, miten aluetta on tarkoitus pääpiirteittäin muotoilla.

”Nyt kannattaa myydä maata”

”Jos maanomistaja Östersundomissa miettii mitä tehdä maa-alueillaan, varsin varteenotettava vaihtoehto on ottaa yhteyttä meihin kaupungin maanhankintatoimistossa, tai vaikka minuun henkilökohtaisesti, niin voimme aloittaa neuvottelut maakaupoista. Kun kunnalle myy maata, hankintameno-olettama on 80 prosenttia, eli varainsiirtoveroa joutuu maksamaan vain vajaat kuusi prosenttia, kun vero muuten on vajaat 17 prosenttia. Tällainen pieni taloudellinenkin ponsi siinä siis on mukana”, Peter Haaparinne yllyttää.

Teksti: Thomas Micklin