Uusi pientalokaupunki
Östersundomista on tulossa uudenlainen kaupunkimainen pientaloalue. Helsinkiin liitetyssä Östersundomissa luodaan kaupunkirakennetta, jonka kaltaista meillä ei ole juurikaan nähty. Lähimmät vastaavantyyppiset kaupunkialueet löytyvät Keski-Euroopasta.
Östersundom-projektin päällikkö Matti Visanti kaupunkisuunnitteluvirastosta korostaa Östersundom-konseptin erityisluonnetta Suomessa.
”Oleellista Östersundomissa tulee olemaan melko tiivis, urbaani pientalorakenne, jonka valtasuonena sykkii raideliikenne”, Visanti sanoo.
Raideratkaisu määrittelee myös kaupunkirakennetta
Raideyhteys alueelle pyritään ratkaisemaan vuoden 2010 aikana ainakin niin pitkälle, että tiedetään, mikä vaihtoehto valitaan: metro, pikaraitiotie vai jopa paikallisjuna tai näiden yhdistelmä. Alkuvaiheessa metro oli selkeä ykkösehdokas, mutta myöhemmin myös pikaraitiotiestä on tullut varteenotettava vaihtoehtona, sillä se mahdollistaisi metroa tiiviimmän pysäkkiverkoston.
”Nämä ovat ennen kaikkea poliittisia päätöksiä, joten viime kädessä kaupunginvaltuusto aikanaan ratkaisee, mikä vaihtoehto valitaan”, Visanti toteaa.
Hänen mukaansa tehokkain rakentaminen tulee sijoittumaan Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien väliselle alueelle. Valittava raideratkaisu kuitenkin sanelee pitkälti rakennettavien taajamien muodon ja profiilin, joten ennen raideratkaisua on liian aikaista lähteä tarkemmin ennakoimaan Östersundomin tulevaa kaupunkirakennetta. Kaupunginosia alueella on kaikkiaan viisi.
Rakentamiseen haetaan uusia ratkaisuja
”Ajatuksena on, että Östersundomin alue rakennetaan nykyaikaisella kestävän kehityksen periaatteella paitsi asuntorakentamisen, myös aluetekniikan eli vesi-, energia- ja jätehuollon osalta. Liikkumiseen ja erilaisiin liikenneverkkoihin haetaan ratkaisuja, jotka houkuttelevat joukkoliikenteen käyttäjäksi. Alueena Östersundom olisi eräänlainen edelläkävijä, joka houkuttelisi mukaan toimijoiksi muitakin edelläkävijöitä”, visioi kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa.
Tässä mennään tänään
Vaikka alue siirtyi Helsingille vasta vuodenvaihteessa, on jo paljon ehditty tehdä.
Uudet paikannimet on päätetty ja niiden mukaiset nimikyltit on pantu paikoilleen. Koulupiiri- ja terveydenhuoltoasiat on sovitettu Helsingin organisaatioon sopiviksi. Seurakuntarakenne on liitetty Helsinkiin osaksi Mikaelin seurakuntaa. HKL on järjestänyt alueelle julkisen liikenteen. Kaupungin peruspalvelut on näin ulotettu uudelle liitosalueelle.
”Yleiskaavan valmistuttua vuoden 2012 lopussa voidaan alkaa asemakaavojen laatiminen ja osittain niiden kanssa rinnan fyysinen rakentaminen. Viimeistään 2014 olisi tämän aikataulun mukaan rakentaminen täydessä vauhdissa”, Matti Visanti ennustaa.
”Sitä ennen tehdään muun muassa Karhusaaren tiestön peruskorjaus, joten konkreettista toimintaa tulee olemaan jo aiemmin”, täydentää Kyösti Oasmaa.
Oman haasteensa muodostaa se, että kun koko ”vanhan” Helsingin alueella on vain kolme yksityistä tiehoitokuntaa, Östersundomissa niitä on peräti 15. Lisäksi siellä on valtion teitä. Nyt näitä kaikkia erilaisia teitä ollaan muuttamassa kaupungin kaduiksi.
Tällä hetkellä kaupunki omistaa maa-alueita eniten Östersundomin pohjois- ja eteläosissa, mutta vähiten alueen keskiosassa, jonne suurin osa asunnoista on tarkoitus aikanaan rakentaa. Siksi kaupunki pyrkii ostamaan itselleen kohtuullisessa määrin rakennusmaata myös alueen keskiosasta. Östersundomiin halutaan mahdollisimman monimuotoinen asuntokanta, joka koostuu niin omistus- kuin vuokra-asunnoista ja sekä vapaarahoitteisista että tukirahoitetuista asunnoista. Myös uudenlaisia toteutustapoja kuten ryhmärakentamista tullaan käyttämään.
Östersundomin alueella on voimassa rakennuskielto, joka jatkuu yleiskaavan valmistumiseen eli vuoteen 2012 asti. Alueelle pyritään kuitenkin laatimaan erillisiä asemakaavoja jo aiemmin, ja joissain tapauksissa rakentaminen on mahdollista myös poikkeusluvalla. Mutta poikkeukset ovat nimenomaan poikkeuksia; esimerkiksi autotalleille ja vastaaville rakennuslupa saattaa hellitä.
”Alueelle halutaan laatia yleiskaava ja myös asemakaavoja ennen laajamittaista rakentamista, jotta Östersundomista muodostuu toimiva ja harmoninen kokonaisuus. Ei kokonaisia kaupunginosia voi lähteä rakentamaan pelkkien poikkeuslupien varassa”, Matti Visanti kiteyttää.
Tavoitteena noin 35 000 asukasta
Varsinaisen Östersundomin liitosalueen asukastavoite on noin 35 000 asukasta. Tämän asukasmäärän toteutuminen kestänee kuitenkin vielä reilun vuosikymmenen. Laajamittainen rakentaminen käynnistynee vuosien 2014 - 2015 tienoilla.
”Jos vielä Sipooseen kuuluva lähistön Granö, jonka maat pääosin Helsinki omistaa, sekä Vantaalta liitetyt Västersundomin ja Västerkullan alueet lasketaan mukaan, koko alueen yhteinen asukasluku voi ennen pitkää nousta jopa vajaaseen 50 000:een”, Visanti laskeskelee.
”Parempi kuin Porvoo…?”
Asiaa varta vasten tivattaessa Östersundom-projektin päällikkö Matti Visanti ja aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa suostuvat vielä hetken puolileikillään filosofoimaan, kuinka ”hyväksi” Östersundomin alue loppujen lopuksi halutaan tehdä.
”Jos lähtökohtana pidettäisiin, että vanha Porvoo on onnistunut pientalokaupunki, ja pyritään sitten tekemään Östersundomista vielä parempi, niin eiköhän siitä silloin hyvä tulisi”, Oasmaa heittää pilke silmäkulmassa, ja Visantikin nyökkää hyväksyvästi hymyssä suin.
Teksti: Thomas Micklin
Valokuvat: Tuulikki Holopainen
Julkaistu: 07.09.2009
