Jätkäsaaren ja Saukonpaaden sekä Kalasataman uusien asuinalueiden jätehuolto toteutetaan alueellisella jätteiden putkikeräysjärjestelmällä.
Kaupungin kiinteistölautakunta ehdotti tammikuun ensimmäisessä kokouksessaan, että kaupunki perustaa kummallekin alueelle erillisen yhtiön putkikeräysjärjestelmää varten. Asia menee vielä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
Perustettavat Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy ja Kalasataman jätteen putkikeräys Oy toteuttavat alueellaan putkikeräysjärjestelmän jätteenkeräyslaitoksineen ja runkoverkkoineen sekä vastaavat niiden käytöstä, ylläpidosta ja jätekeräyspalvelujen tuottamisesta. Asuin- ja liikekiinteistöt toteuttavat puolestaan jätteen putkikeräyspisteet tonteilleen ja liittävät ne runkoverkkoon.
Perinteisen autoilla tapahtuvan jätteen keräyksen sijaan putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan jätelajikkeittain keskitetysti alipaineella kiinteistöiltä maanalaista runkoputkea pitkin alueelliselle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan konteissa jatkokäsittelylaitoksiin sekä kaatopaikalle. Putkella kerättäviä jätelajikkeita on todennäköisesti neljä, eli sekajäte, biojäte, paperi sekä pienpahvi, kuten nestekartonki ja pienet pahvipakkaukset.
Ensimmäiset jätteiden putkikeräysjärjestelmät on maailmalla otettu käyttöön jo 1960-luvulla ja ne ovat yleistyneet varsin laajalti eri Euroopan maissa. Esimerkiksi Tukholman kiinteistöistä noin 20 prosenttia on nykyisellään putkikeräysjärjestelmän piirissä. Espoon Suurpellossa järjestelmää rakennetaan parhaillaan. Selvitysten perusteella nykyiset putkijärjestelmät ovatkin teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin kehittyneitä ja käytettävyydeltään luotettavia.
Jätkäsaaren putkikeräysjärjestelmän rakennuksineen arvioidaan maksavan 20 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa noin 21 euroa alueelle suunniteltua kerrosneliömetriä kohden. Kalasataman järjestelmän arvioidaan maksavan 18 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa noin 14 euroa kerrosneliömetriä kohden. Jätkäsaaren korkeammat kulut johtuvat siellä toteutettavan maanalaisen jäteaseman kustannuksista.
Kumpikin yhtiö toimii omakustannusperusteisesti. Yhtiöt perivät kiinteistöiltä käyttömaksuja niiden järjestelmään toimittamien jätemäärien mukaan. Alueiden kiinteistöt velvoitetaan liittymään alueelliseen järjestelmään, ellei kiinteistölautakunta yksittäistapauksessa perustellusta syystä toisin päätä.
Kaupunki merkitsee molempien yhtiöiden äänioikeutetut osakkeet. Kaupungin määräysvaltaa alueellisissa yhtiöissä pidetään tarpeellisena alueiden ja järjestelmien pitkien toteutusaikojen ja myöhemmin esitettävien kaupungin takaamien huomattavien rahoituslaitoslainojen takia.
Putkikeräysjärjestelmä pyritään saamaan Jätkäsaaressa käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä.Tämä edellyttää tilapäisen maanpäällisen jäteaseman toteuttamista. Kalasatamassa järjestelmä otetaan käyttöön todennäköisesti jonkin verran myöhemmin.
Kuva: Anssi Keränen
© Helsingin kaupunki 2010