Projektinjohtaja Ritva Tanner: Esikaupungeissa loputtomia mahdollisuuksia

”Äärimmäisen mielenkiintoinen, huippumielenkiintoinen projekti. Tehtävä on hurjan monipuolinen, koska kaikki alueet, ympäristöt ja hankkeet ovat keskenään erilaisia”, luonnehtii työtään Ritva Tanner, joka aloitti esikaupunkien aluerakentamisprojektin projektinjohtajana syksyllä 2014.

Työsarkaa Tannerilla riittääkin. Kovaa vauhtia kasvavan Helsingin vuosittaisesta jopa 5 500 asunnon tavoitteesta jo olemassa oleville alueille tehtävällä täydennysrakentamisella on tarkoitus kattaa 30–40 prosenttia.

Maantieteellisesti projektialue kattaa kaikki muiden aluerakentamisprojektien ulkopuoliset alueet Helsingissä. Alueet ovat eri aikaan syntyneitä, yhtenäisiä tai ajallisesti kerrostuneita alueita Lauttasaaresta Kontulaan ja Pitäjänmäestä Herttoniemeen.

Ekologista, taloudellista ja välttämätöntä

Ekologisesti kaupungin tiivistäminen täydennysrakentamalla on järkevää. Palveluverkon ylläpidon kannalta se on myös välttämätöntä. Tonttikohtaisella lisärakentamisella voi myös olla mahdollista rahoittaa asunto-osakeyhtiöiden remontteja.

Joukkoliikenteen reittien varsien ja solmukohtien tiivistäminen edesauttaa julkisen liikenneverkon kehittymistä tuomalla lisää matkustajia. Juna- ja metroasemia kehitetään uuden yleiskaavan mukaan liikekeskustoiksi, näistä suurimpia ovat Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus ja Herttoniemi.

Hyvin tehty asettuu ympäristöönsä

”Täydennysrakentaminen kirpaisee aina jotakuta yksittäistä ihmistä, kaavoitettaessa haittoja yritetään kuitenkin sovitella mahdollisimman vähäisiksi. Isomman porukan etu ajaa kuitenkin yksittäisen ihmisen edun edelle. Usein pelot ympäristön muutoksista osoittautuvat turhiksi. Hyvin tehty täydennysrakennus näyttää melko pian siltä, että se olisi ollut aina siinä, paikallaan”, Tanner sanoo.

Täydennysrakentamisen mittakaava vaihtelee yksittäisistä rakennuksista aluekokonaisuuksiin, yleensä kuitenkin rakennetaan alle 1 000 asukkaan kokonaisuuksia. ”Osa hankkeista etenee omalla painollaan, osa on hyvin haastavia ja toisinaan vaaditaan luovaa otetta, että asioita saa eteenpäin”, Tanner kertoo.

Ritva Tanner tuli Helsingin leipiin Vantaan kaupungilta, missä hän tilakeskuksessa kehitti esiselvitystyötapaa palvelurakentamisen käyttöön.

”Olen itse asunut ikäni Helsingin esikaupunkialueilla, 1960-, 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa, niin kerrostaloissa kuin pientaloissakin, ja on hienoa, että voin olla myötävaikuttamassa siihen, että esikaupunkialueet säilyttävät palvelunsa ja elinvoimansa. Ne ovat myös loistavia asuinpaikkoja. Jos työstä voi sanoa, että tämä on ”se oikea”, niin esikaupunkiprojekti on minulle sitä – loputtomien mahdollisuuksien projekti, joka näyttäytyy jatkuvasti uudenlaisena”.

Teksti: Anne Hämäläinen

Päivitetty 8.5.2017

"Hyvin tehty täydennysrakennus näyttää melko pian siltä, että se olisi ollut aina siinä, paikallaan."

Lisätietoja täydennysrakentamisesta