Esikaupungeilla oma roolinsa tulevaisuuden helsinkiläisten asuttamisessa ja työpaikkojen syntymisessä − huolimatta siitä, että uudessa yleiskaavassa suurimman osa uudesta rakentamisesta ajatellaankin sijoittuvan keskustaan ja lähellä keskustaa oleville uusille alueille.
Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki kasvaisivat uusiksi keskustoiksi, joissa asuttaisiin, käytettäisiin monipuolisia palveluita ja käytäisiin töissä. Kaikkialle pääsisi helposti pyörällä tai kävellen. Matka keskustaan ja viereisiin kaupunginosiin sujuisi junalla, pikaraitiovaunulla, metrolla tai bussilla. Esikaupunkeja halutaan uudistaa siten, että viihtyisää kaupunkitilaa tulee lisää, ja uusia asuntoja ja työpaikkoja voitaisiin rakentaa aivan asemien viereen.
Nykyisistä esikaupunkikeskustoista etenkin Itäkeskus on laajentunut jatkuvasti ja sen asema on vahva jo nykyisin. Yleiskaavassa Itäkeskukseen voisi rakentaa lisää asuntoja ja toimitilaa yhteensä noin miljoona kerrosneliötä.
Malmi on koillisen Helsingin keskusta ja merkittävä solmukohta raideliikenteen verkostokaupungissa. Raideliikenneyhteydet paranevat entisestään runkolinja 560:n myötä, joten Malmilla on kasvun mahdollisuuksia merkittäväksi työpaikka- ja asiointikeskittymäksi. Malmin lentokentän tilalle voitaisiin rakentaa täysin uusi kaupunginosa 25 000 asukkaalle.
Kannelmäen keskusta on läntisen Helsingin keskusta. Asemanseutua voitaisiin kehittää liike- ja palvelukeskustaksi. Keskustasta erillään olevat, nykyistä laajemmat palvelut nivottaisiin paremmin kiinni asemanseutuun.
Herttoniemen keskustaan on jo laadittu suunnitelmat merkittävälle liikerakentamiselle ja siihen liittyvälle asuntorakentamiselle. Itäväylää ja metrorataa kattamalla on mahdollista jatkaa Herttoniemen keskustaa kantakaupunkia kohden.
Yrityksille keskeinen asia on sijainti. Ne hyötyvät toistensa läheisyydestä, joten kaupunkia suunniteltaessa on löydettävä riittävän suuret toimitila-alueet, joilla yritysten on myös mahdollista kasvaa.
Esikaupunkivyöhykkeellä on kaksi kooltaan merkittävää, hyvien liikenneyhteyksien vieressä olevaa työpaikka-aluetta: Pitäjänmäki ja Herttoniemi-Roihupelto. Näiden lisäksi esikaupungeista löytyy pienempiä toimitiloille varattuja alueita eri puolilta kaupunkia.
Yleiskaavassa kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja muiden solmukohtien ympäristössä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston.
Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu kasvavissa esikaupunkikeskustoissa. Ensin huolehditaan kävelijöiden tarpeista ja sen jälkeen järjestyksessä pyöräilijöistä, joukkoliikenteestä, kuljetuksista ja jakelusta ja viimeisenä henkilöautoilusta. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävämmälle yhdyskunnalle.
Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaava esittää Helsingistä tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne.
