Hernesaaresta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet ydinkeskustaan. Hernesaaren joukkoliikenneratkaisu perustuu raitiotieyhteyteen.

Kävely, pyöräily ja julkinen liikenne

Hernesaaresta tulee kantakaupungin eteläinen jatke, josta on hyvät yhteydet ydinkeskustaan niin kävellen, pyörällä kuin julkisilla liikennevälineillä. Hernesaaren joukkoliikenneratkaisu perustuu raitiotieyhteyteen, joka tulee kulkemaan Hernesaaresta Eiranrannan ja Telakkakadun kautta Bulevardille. Kyseisille kaduille on jo laadittu liikennesuunnitelma, jossa varaudutaan Hernesaaren raitiotieyhteyteen. Yhteyden myötä Hernesaaren asema kaupunkirakenteessa muuttuu entistä keskeisemmäksi.

Hernesaaressa raitioliikenteelle varataan Laivakadulla oma ajoneuvoliikenteestä erotettu kaista ja alueen eteläosaan mitoitetaan raitiovaunun kääntöpaikka. Hernesaareen on tulossa kolme pysäkkiä. Hernesaareen suunnitellut toiminnot sijaitsevat enintään 300 metrin etäisyydellä lähimmästä pysäkistä, aivan eteläistä kärkeä lukuun ottamatta.

Hernesaari kuuluu kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoon, jonka myötä Hernesaareen suunnitellaan sujuvat ja esteettömät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Alueelle on suunniteltu kaksi vesibussilaituria, joista toinen sijaitsee itärannan venesatamassa Cafe Birgitan läheisyydessä ja toinen alueen eteläosassa isomman venesataman yhteydessä.

Hernesaareen tulee uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Laivakadulle ja rantapuistoon. Hernesaaren jalankulun ja pyöräilyn yhteydet täydentävät Helsingin rantoja kiertävää reittiä.

Autoliikenne

Hernesaareen tulee liikenne-ennusteen mukaan noin 8 500 autoa arkivuorokaudessa. Hernesaari liittyy ympäröivään katuverkkoon Laivakadun ja Hernesaarenrannan kautta. Alueen katuverkkoa suunnitellaan liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen sujuvaa kulkua korostaen. Hernesaaren läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva Laivakatu on paikallinen kokoojakatu, joka yhdistää alueen Eiranrannan ja Hylkeenpyytäjänkadun kautta nykyiseen katuverkkoon. Laivakadun kautta liikenne ohjautuu alueen tonttikaduille.

Hyvät joukkoliikenne- sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet mahdollistavat sujuvan kulkemisen myös ilman henkilöautoa. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kun Telakkakadulle saadaan raitiotieyhteys. Uusi raitiolinja palvelee Hernesaaren lisäksi nykyisiä asukkaita Etelä-Helsingin länsiosassa.

Hernesaareen tulee myös raskasta liikennettä erityisesti satama-alueen viereiselle kadulle. Sitä tuovat kesäisin risteilijäsataman toiminta ja talvisin lumen vastaanotto. Kokoojakadulla ja asuinalueen tonttikaduilla raskaan liikenteen määrä tulee olemaan vähäistä, sillä jätehuolto suunnitellaan järjestettävän imukeräysjärjestelmällä.

Hernesaaresta poistuvasta liikenteestä noin kaksi kolmasosaa tullee suuntautumaan Telakkakatua pohjoiseen ja yksi kolmasosa Eiranrantaa itään. Liikenteen lisäys Etelä-Helsingin tonttikaduilla on ennusteen mukaisesti vähäistä.

Liikenteen lisäys tulee osaltaan heikentämään liikenteen sujuvuutta suhteellisesti eniten Telakkakadulla ruuhka-aikaan. Hernesaaren tuottama liikenne saattaa heikentää liikenteen sujuvuutta myös Hietalahdenrannassa, Mechelininkadulla sekä Porkkalankadun rampeilla.

Pysäköinti

Hernesaaressa asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat toteutetaan kortteleiden pihakansien alle sekä kolmeen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen, jotka mahdollistavat keskitetyt pysäköintiratkaisut ja pysäköintipaikkojen tehokkaamman käytön.

Eiranrannan varrella oleva pysäköintialue poistuu, kun katulinjaus muuttuu. Pysäköintipaikkoja poistuu yhteensä yleisiltä pysäköintialueilta noin 130 kappaletta. Pysäköintipaikat ovat olleet kesäisin autojen pysäköintikäytössä ja talvisin veneiden talvisäilytysalueena.

Alueelle jää kadunvarsipysäköinnin lisäksi yhteensä 60 autopaikan pysäköintialue palvelemaan tulevan uimarannan asiakkaita ja muuta yleishyödyllistä käyttöä. Veneiden talvisäilytys mahdollistetaan jatkossa Hernesaaren risteilysataman satama-alueella.

Markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilualue

Hernesaaresta tulee Helsingin kaupungin markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilualue. Pilotoinnissa kokeillaan pysäköintipaikkamääräyksestä luopumista sekä markkinaehtoisen pysäköinnin menetelmää asuntotuotantoprosessissa. Markkinaehtoisessa pysäköinnissä paikkojen lukumääriä ei määrätä asemakaavassa, vaan rakennushankkeisiin ryhtyvät toteuttavat pysäköintipaikkoja itse päättämänsä lukumäärän.

Siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan, ja sen tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia. Helsingin kaupunki aikoo kokeilla markkinaehtoista pysäköintiä Hernesaaressa, Hakaniemenrannassa ja Kalasataman Nihdissä.

Risteilijäsatama

Helsinki haluaa vahvistaa vetovoimaisuuttaan risteilymatkailukohteena. Hernesaaren satama-alueelle rakennetaan lisää laituritilaa, jolloin Hernesaaressa voi vierailla samanaikaisesti kolme suurikokoista risteilyalusta. Alueelle ja lähiympäristöön matkailijoiden reittien varrelle varataan tilaa matkailuun liittyville palveluille ja linja-autoille. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä kehitetään keskustan ja risteilysataman välillä. Myös satamatoiminnan edellyttämä jalankulku-, bussi- ja huoltoliikenne otetaan huomioon koko alueen suunnittelussa.

Satama-alueelle sijoitetaan jalankulku- ja huoltoyhteydet sekä varustamoiden tilaamien retkibussien ajoväylät. Satama-aluetta rajaavan katualueen mitoituksessa on varauduttu siihen, että kolmen laivapaikan läheisyydessä on kussakin matkustajaportti jalkamatkustajille ja riittävästi matkailuliikenteen pysäköintipaikkoja. Satama-aluetta on mahdollista käyttää myös muuhun satamatoimintaan ja talvikuukausina veneiden talvisäilytykseen.

Venesatama ja purjehduskeskus

Hernesaaren eteläkärkeen suunnitellaan venesatamaa. Sen toiminnan päätavoitteena on normaalin satamatoiminnan lisäksi mahdollistaa kansainvälisten merkittävien purjehduskilpailuiden järjestäminen, harrastustoiminnan esittely ja koulutus. Lisäksi venesatama tulee toimimaan myös vierasvenesatamana palveluineen. Hernesaaren rantapuistosta Cafe Birgitan läheisyydestä mahdollistetaan niin vesibussiliikenne kuin asiointi veneellä rannan kaupallisissa palveluissa.

Avoimet meriselänteet, suotuisat tuulet ja kohtuullinen aallokko lähellä kaupungin keskustaa tekevät Helsingistä yhden maailman parhaista kilpapurjehduspaikoista. Alueelle rakennettavassa purjehduskeskuksessa on mahdollista tutustua myös esimerkiksi lauta-, leija ja jollalajeihin ja muihin mereen liittyviin pääasiassa moottorittomiin harrastuksiin.

Päivitetty 16.9.2019