Jätkäsaaressa on loistavat julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet. Keskustaan pääsee helposti ratikalla, jalan tai Baanaa pitkin pyörällä. Ruoholahden metroasema kytkee Jätkäsaaren itään ja länteen, ja laivat vievät Länsiterminaalista parissa tunnissa Tallinnaan.

 

Kävellen, pyörällä ja julkisilla Jätkäsaareen

Jätkäsaareen pääsee ratikoilla 8,9, 6T ja 7. Kun Jätkäsaari valmistuu, sitä kiertää silmukkamainen ratikkaverkosto. Lähin metroasema on Ruoholahdessa, josta on hyvät yhteydet Itä-Helsinkiin ja Espooseen.

Reitti- ja pysäkkikartat sekä aikataulut löydät Reittioppaasta.

Jätkäsaaren suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kattavan ja turvallisen pyöräily- ja jalankulkuverkoston luomiseen. Kävellen ja pyörällä suorin, noin 1, 3 kilometrin reitti Jätkäsaaresta keskustaan on Baanan kautta. Baanalta on myös kätevä yhteys Töölöön. Baanalla on kiinnitetty erityisesti huomiota valaistukseen, mikä lisää paitsi viihtyisyyttä, myös turvallisuutta.

Kevyen liikenteen pääväylät kulkevat tulevaisuudessa Jätkäsaaressa Hyväntoivonpuistossa. Puistosta reitit jatkuvat siltojen yli meren rantaan ja muihin puistoihin.

Pysäköinti pääasiassa maan alla

Jätkäsaaressa asukkaiden parkkipaikat ovat pääasiassa Rokkiparkissa, pihakansien alla ja pysäköintitaloissa. Asukkaat voivat hakea autopaikkaa oman taloyhtiönsä kautta.

Lyhyeen pysäköintiin tarkoitettuja vieras- ja asiointipaikkoja tulee katujen varsille ja liiketilojen läheisyyteen. Jätkäsaaressa on sama pysäköintinormi kuin muuallakin kantakaupungissa eli kaduilla pysäköinti on yleensä maksullista.

Saukonpaaden alueella asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat määrittyvät korttelikohtaisesti. Joidenkin taloyhtiöiden asukkaat pysäköivät kaavassa määritellyille paikoille kadunvarsilla.

Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueella asukkaat pysäköivät pihakansien alle ja Rokkiparkkiin.

Saukonlaiturin ja Atlantinkaaren alueelle rakennetaan kaksi parkkitaloa. Paikkoja tulee myös pihakansien alle.

Bunkkerin ja liikuntapuiston pysäköinti järjestetään bunkkerirakennuksen alle ja mahdollisesti liikuntapuiston katsomon yhteyteen.

Länsisatama

Länsisatamassa on kaksi laivaterminaalia, vanha terminaali 1 (T1), josta laivat liikennöivät Pietariin ja uusi terminaali (T2), josta pääsee Tallinnaan. Uudessa matkustajaterminaalissa laivaan ja laivasta pääsy on nopeaa. Vuosittain matkustajia on noin 6,5 miljoonaa.

Länsisatamassa käy päivittäin noin kymmenen laivaa, joista jokaisen kyydissä on keskimäärin 30 rekkaa. Henkilö- ja linja-autoja satamaan ja satamasta kulkee noin 2 600 päivässä. Laivojen lähtö- ja saapumisajat löydät Helsingin Sataman verkkosivuilta.

Twin Port -hanke

Twin-Port –hanke tukee Helsingin ja Tallinnan satamatoimintojen kehitystä ja yhteensovittamista

Helsingin ja Tallinnan välistä laivareittiä käyttää lähes 9 miljoonaa matkustajaa. Helsingin Länsisatama muodostaa yhdessä Tallinnan Vanhankaupungin sataman kanssa toiminnallisen satamaparin sekä yhteisen yrittämis- ja työssäkäyntialueen. Helsingin ja Tallinnan satamatoimintoja onkin siksi luonnollista kehittää yhteistyössä. Kaupunkien välisen liikenteen sujuminen on elintärkeää myös kaksoiskaupungin kehittymisen varmistamiseksi, sillä niiden taloudellinen merkitys Suomenlahden molemmin puolin kasvaa koko ajan.

Euroopan Unionin tukema ja rahoittama Twin-Port –hanke kuuluu satamakaupunkien merkittävimpiin yhteisiin hankkeisiin. Twin Port -hankkeen pääpaino on tavaraliikenteessä. EU kehittää parhaillaan koko Euroopan laajuista liikenneväyläverkostoa TEN-T (Trans European Transport Network) -liikennehankkeiden kokonaisuudella, jossa erityisesti meret ylittävät kuljetusreitit ovat Suomen kannalta erittäin keskeisiä.

Twin-Port -hanke keskittyy Helsingissä Länsisataman ja Tallinnan keskustassa sijaitsevan Vanhankaupungin sataman kehittämiseen ja toimintojen harmonisoimiseen. Tavoitteena on erilaisille liikennemuodoille sopiva satama, jonka toiminta on tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää. Hankkeen keskeiset kehityskohteet ovat:

Helsingin Länsisatamassa:

  • parannetaan katuliikenteen järjestelyjä ja satamaopasteita
  • lisätään pysäköintitilaa
  • kehitetään automaatiota
  • rakennetaan uutta laituritilaa ja laituripaikkoja
  • parannetaan meriväyliä.

Tallinnan Satamassa:

  • investoidaan Vanhankaupungin sataman ja kaupungin välisen liikenteen parannuksiin ja satamalogistiikkaan.

Twin-Port -hankkeen osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Helsingin Satama ja AS Tallinna Sadam. EU on mukana rahoittamassa Länsisataman ja Tallinnan Vanhankaupungin Sataman parannuksia. Pääosa näille satamille osoitetusta tuesta käytetään Länsisataman kehittämiseen.

Helsingin ja Tallinnan väliset lauttayhteydet ovat osa taloudellisesti merkittävää EU:n liikenteen runkoväylää Keski-Eurooppaan. Nopein reitti Suomesta Keski- ja Etelä-Euroopan maantie- ja rataverkkoihin kulkee Länsisatamasta meritse Tallinnan kautta. Jatkoyhteytenä Via Baltican henkilö- ja tavaraliikenteen palvelut toimivat jo varsin sujuvasti. Lisäksi EU-maiden kehitteillä oleva raideyhteys, Rail Baltic, joka kulkee Tallinnasta Varsovaan ja edelleen Berliiniin, tulee tarjoamaan taloudellisen yhteyden Helsingistä Keski-Euroopan rataverkkoon aina Adrian meren rantamaihin saakka.

Mikä on TEN-T?

TEN-T (Trans European Transport Network) on EU:n kattava, ylikansallinen liikennehankkeiden kokonaisuus, jolla EU osittain rahoittaa liikenteen väylien parantamista eli teitä, rautateitä ja merenkulun infrastruktuureja EU-maissa. Tavoitteena on nostaa liikenneverkkojen laatua, yhtenäistää liikenteen standardeja sekä poistaa pullonkauloja ja saada aikaan saumaton, tehokas ja turvallinen väylien kokonaisuus tavara- ja henkilöliikenteelle maanteillä, merellä ja rautateillä. Liikenteen sujuvoittamisella on taloutta vahvistava vaikutus koko EU:n alueella.

EU on osoittanut käytettäväksi TEN-T -hankkeisiin yhteensä 26 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoa Trans-European Transport Network (TEN-T) -hankkeista (englannin kielellä)

Päivitetty 6.3.2019