Ympäristö ja luonto

Meri on Kalasataman hallitsevin luontoelementti. Merenlahdet ympäröivät aluetta kolmelta suunnalta. Vehreyttä ja luonnon läheisyyttä tuovat esteettömät näkymät Mustikkamaalle, Korkeasaareen ja Vanhankaupungin selän virkistysalueille.

Kalasataman rantoja tulee kiertämään noin kuuden kilometrin pituinen yhtenäinen kevyen liikenteen rantareitti. Se yhdistyy olemassa olevaan reittiverkostoon ja on osa Vanhankaupunginselän ympäri kiertävää maisemareittiä ja Helsinginniemen kiertävää reittiä. Rantareitiltä näkee Mustikkamaan kalliot, Suurkirkon tornin ja Viikin kaislikot. Rantaan voi hiljentyä vaikka onkimaan.

Kalasataman itäpuolella on Helsingin tärkein luontokohde, Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualue.

Jäätikön jälkiä

Mustikkamaan länsireunan silokallion on Helsingin ympäristökeskus määritellyt geologisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kalliossa on sekä etenevän jäätikön jälkiä (uurteita, sirppimurroksia, pistekaarteita, simpukkamurroksia) sekä sulavan jäätikön jälkiä (harvinaisen sileiksi kuluneita kohtia ja "hiidenkirnun alkuja"). Kalliolla on ikivanhoja laivojen kiinnitysrenkaita sekä kaiverruksia, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta.

Linnut viihtyvät, nisäkkäitä edustavat lähinnä villikanit

Kalasataman itäpuolella on erittäin merkittävä Vanhankaupunginlahden lintuvesi. Kumpulanpuron varsi on myös linnustoltaan tärkeä paikka. Muita arvokkaita lintukohteita olivat aikanaan Kyläsaaren ranta ja pohjoisreuna sekä Mustikkamaan puistometsä. Meriharakka, pikkutylli ja nokikana viihtyvät Kyläsaaren rannoilla. Huuhkaja taas on viihtynyt Sörnäisten sataman alueella.

Paljon puhuttanut Helsingin villikanikanta on erittäin todennäköisesti lähtöisin Arabianrantaan vapautetuista kesykaneista. Talvella 2008 Sompasaaren satama-altaasta on tavattu hylje.

Vanhankaupunginlahti on kalojen kohtauspaikka

Vanhankaupunginlahdella tavataan niin makeanveden lajeja kuin merilajejakin. Lahden pohjukkaan laskeva Vantaanjoki on monille kalalajeille tärkeä kutupaikka ja niinpä monet arvostetuimmista vaelluskalalajeistamme, kuten lohi, taimen ja siika, pyrkivätkin joka syksy koskea pitkin ylävirtaan kutupaikoille. Kalamiesten tavoittelemia saalislajeja ovat erityisesti hauki ja kuha. Lahdelta saatujen ahvenien runsasta syömistä ei suositella haitta-aineiden vuoksi.

Ehkä runsaimman kalaryhmän lahdella muodostavat särkikalat, joista tavallisimpia ovat särki, lahna, sorva ja pasuri. Lisäksi Vanhankaupunginkoskeen nousee kudulle harvalukuista vimpaa ja satunnaisesti tavataan myös mm. seipiä. Merikaloista lahdelle tulevat mm. silakka ja kampela.

Vanhankaupunginselän merkitystä kalojen kutualueena rajoittaa pohjasedimentin huono laatu. Sataman poislähdön myötä  laivaväylien häiritsevä vaikutus vähenee. Kalasataman paalutus ei ole niin häiritsevää kuin aikoinaan Arabianrannan rakentaminen, koska kalat ovat Kalasataman kohdalla laajemmalla alueella kuin Vantaanjoen suulla.

Nousukalojen vaelluksen turvaamiseksi mereltä Vanhankaupunginlahden läpi jokisuuhun on perustettu Suomenlinnan eteläpuolelta jokisuulle ulottuva Vantaanjoen kalaväylä, jossa kalastus seisovilla pyydyksillä (rysä, katiska, verkko) on kielletty. Kalaväylä on merkitty kaupungin kalavesien karttaan. Lisäksi kaikenlainen kalastus ongintaa, pilkintää ja uistelua lukuun ottamatta on kielletty Vanhankaupunginselällä, Hopeasalmessa, Sompasaarensalmessa ja Pohjoissatamassa huhtikuun alusta vuoden loppuun.

Lähteet: Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaiikutukset luontoon ja ympäristöön. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006.
Helsingin kaupungin liikuntavirasto
Helsingin luontotietojärjestelmä (elokuu 2009)
viikinluonto.fi

Päivitetty 8.9.2017