Usein kysyttyä: Eteläsatama ja Makasiiniranta

Eteläsataman Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana. Toukokuussa 2021 käynnistynyt kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Kilpailutyöt tulevat nähtäville ja kommenteille joulukuussa 2021.

Laatu- ja konseptikilpailu
 

Onko kilpailu kaikille avoin?

Kaksivaiheinen Makasiinirannan laatu- ja konseptikilpailu on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille tai niiden muodostamille yhteenliittymille, joilla on tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset suunnitella ja toteuttaa erittäin vaativa ja laadukas rakennusprojekti Helsingin Eteläsatamanlahden läntisellä rannalla. Kilpailuun osallistumisen yhtenä vaatimuksena oli osallistujaryhmän ammatillinen pätevyys – eri ammattikunnista muodostuvien kilpailuryhmän edustajien referenssien tuli vastata kohteen vaatimustasoa. Kilpailuryhmän tuli nimetä projektinjohtaja, arkkitehtisuunnittelun pääsuunnittelija, maisema-arkkitehti sekä liikennesuunnittelija.

Kilpailu alkoi osallistujien hyväksymisvaiheella. Yhdeksän ryhmittymää täytti kilpailijan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja on hyväksytty osallistujiksi kilpailuun. Mukana on arkkitehtuurin osalta Suomen suurimpia ja kansainvälisimpiä toimistoja sekä muutama alan tunnettu kansainvälinen toimisto.

Milloin kilpailun voittaja julkistetaan?

Kilpailun tulos julkistetaan syksyllä 2022. Kilpailun voittanut ryhmä jatkaa alueen suunnittelua kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä kaupungin kanssa. Kilpailun voittaja toimii myös kilpailuehdotuksen pohjalta muodostettavien tonttien toteuttajana. Toteutussopimuksen ja alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto.

Millä perustein osa kilpailijoista on hylätty?

Hylätyt kilpailuryhmät eivät täyttäneet kilpailuohjelmassa olleita vähimmäisvaatimuksia.  Osalla suunnitteluryhmistä ei löytynyt riittävää rahoitusta tai toteuttajaa rakentamiselle. Toteutuksen osalta pyydettiin myös referenssejä, ja osoittautui ettei joillakin ryhmittymillä ollut näyttöä vaativista toteutuskohteista.

Miksi kilpailu käydään englannin kielellä? 

Makasiinirannan kilpailualue on ainutlaatuinen osa Helsingin merellistä julkisivua. Eteläsatama kokonaisuudessaan on merkittävä ja tunnettu paikka maanlaajuisesti ja kansainvälisessä mittakaavassa erittäin mielenkiintoinen. Tavoitteena on saada Makasiinirantaan mahdollisimman laadukkaat kilpailuehdotukset ja parhaat osallistujat. Kilpailusta haluttiin tehdä mahdollisimman houkutteleva myös alan kansainvälisille toimijoille.

Arkkitehtuuri- ja designmuseolle sekä sen myöhemmin tulevalle arkkitehtuurikilpailulle halutaan suurta kansainvälistä näkyvyyttä. Kilpailukieleksi valittiin englanti, jotta kansainvälisillä tahoilla olisi mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailuun. Kansainvälisten kilpailuryhmittymien lisäksi kilpailun tuomaristoon kuuluu myös sveitsiläinen arkkitehtijäsen.

Makasiinirannan kilpailun eri vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista viestitään englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Nähtäväksi ja kommentoitavaksi tulevaan aineistoon voi tutustua englannin lisäksi myös suomeksi.
Makasiinirannan kilpailusivut ovat suomeksi ja englanniksi.

Vuorovaikutus ja osallistuminen
 

Miten Makasiinirannan kilpailun vuorovaikutus järjestetään?

Alueen suunnittelu on vuorovaikutteista ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan laajasti suunnittelun sekä kilpailun eri vaiheissa. Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnittelumateriaaliin voi tutustua

.

Vuorovaikutusprosessi käynnistyi normaalin kaavoituskäytännön mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelman myötä tammikuussa 2021. Kaupunkilaisilta pyydettiin nähtävillä olleisiin Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteisiin ideoita ja näkemyksiä 25.1.–12.2.2021. Kyselyyn kaupunkilaiset jättivät 629 kommenttia, joihin voi tutustua Kerro kantasi –palvelussa.

Näkemyksiä toivottiin keskeisimmistä alueen suunnittelua ohjaavista elementeistä – teemoina olivat Eteläsatamanlahden arvokas ympäristö ja maisemallinen kokonaisuus, liikenteelliset lähtökohdat, kuten kävely-ympäristö ja rantareitin jatkuvuus sekä alueen teknilliset lähtökohdat, laadukas ja kestävä uudisrakentamisen ja julkiset tilat. Kaupunkilaisten näkemykset on huomioitu osana suunnitteluperiaatteiden laadintaa, sillä ne ohjaavat suunnittelua sekä alueesta järjestettävää konsepti- ja suunnittelukilpailua.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Makasiinirannan suunnitteluperiaatteet sekä sen pohjalta laaditun kilpailuohjelman 13.04.2021.
 

Milloin kilpailutyöt tulevat nähtäville?

Kilpailuehdotukset jätetään nimimerkein ja ne asetetaan julkisesti nähtäville kilpailun ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Kilpailijoilla on mahdollisuus jättää sisään useampi kilpailuehdotus. Joulukuussa 2021 kaupunkilaiset voivat kommentoida kilpailuehdotuksia ja kertoa ideansa jatkosuunnittelua varten Kerro kantasi –palvelussa. Saatua palautetta hyödynnetään kilpailun tuomaroinnissa.

Tuomaristo tekee päätöksen jatkoon valittavista kilpailuehdotuksista helmi-maaliskuussa 2022. Kilpailun toiseen vaiheeseen tuomaristo valitsee enintään neljä parasta kilpailuehdotusta. Kilpailutöiden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelmien kaupunkikuvalliseen laatuun, konseptin toimivuuteen ja toteutettavuuteen, kävely-ympäristön ja kaupunkitilan laatuun sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteutumista edistäviin ratkaisuihin sekä siihen miten uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Vanha Kauppahalli ja satamarakennukset on huomioitu osana kehitettävää aluetta.

Jatkoon valitut kilpailijat laativat tarkennetun kilpailuehdotuksen kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Myös toisen vaiheen kilpailuehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville ja kommentoivaksi Kerro kantasi –palveluun. 
 

Maisemalliset arvot ja näkymät
 

Menetetäänkö Eteläsataman kansallismaiseman arvot, ranta-alueen tulevat käyttömahdollisuudet sekä uudelle museolle valitun rakennuspaikan arvokkuus tiiviin uudisrakentamisen myötä?
 

Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteissa määritellään rakentamisen enimmäiskorkeudet sekä halutut säilytettävät näkymät Tähtitornin vuorelta kortteliston läpi Eteläsatamanlahdelle. Rakentamisen määrää on tarkasteltu Makasiini- ja Olympiarannan tilavaraus- ja periaatesuunnitelmassa. Asiakirja on kilpailun lähtökohta ja ohjaa alueen suunnittelua.
 

Peittääkö Makasiinirannan rakentaminen keskeiset näkymät Tähtitornin vuorelta empirekaupungin ja Katajanokan suuntaan?

Suunnitteluperiaatteissa on määritelty uudisrakentamisen enimmäiskorkeus, joka jää Tähtitornin vuoren alapuolelle. Kilpailun sallima uudisrakentaminen ei peitä Tähtitornin vuorta eikä sulje tärkeitä näkymiä Tähtitornin vuoren näköalapaikalta avautuvaan kansallismaisemaan ja Eteläsatamanlahden vesipeiliin. Suunnitteluperiaatteissa ja kilpailuohjelmassa edellytetään näkymäakselien säilyttämistä.

Miten Makasiinirannan kilpailussa huomioidaan suojelutavoitteet, ominaispiirteet ja merellinen potentiaali?

Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnittelun ja kaavoituksen pohjaksi on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 13.4.2021.

Suunnitteluperiaatteissa on kirjattu kulttuuriympäristön ja maiseman osalta seuraavat periaatteet:

  • Paikan merkitys ja identiteetti osana valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä otetaan huomioon suunnittelussa. 
  • Tavoitteena on alueen merellisen julkisivun luonteen säilyttäminen.
  • Ympäristön arvot sekä suhde olemassa olevaan ympäristöön otetaan huomioon suunnitteluratkaisussa.
  • Tähtitornin vuorelta avautuvat näkymät merelle ja kaupunkiin säilyvät.
  • Tähtitornin vuoren siluetti nousee jatkossakin rakennusmassojen kattolinjan yläpuolelle.
  • Katujen päätteenä näkyy meri.
  • Uudisrakentamisessa otetaan huomioon Laivasillankadun katunäkymät.
  • Suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arvot otetaan huomioon suunnittelussa.

Tutustu suunnitteluperiaatteisiin tarkemmin luvussa 2.

Historialliset ja maisemalliset selvitykset laaditaan kaavoituksen edetessä. Valtakunnallisesti arvokkaaseen kansallismaisemaan ja maailmanperintökohteen suoja-alueelle rakentaminen edellyttää laajaa selvitystyötä.
 

Rantavyöhyke
 

Jääkö rantavyöhykkeelle riittävästi tilaa julkisille toiminnoille, pyöräilyille sekä jalankululle?

Suunnitteluperiaatteissa ja kilpailuohjelmassa korostetaan rantareitin jatkuvuutta ja riittävän tilan varaamista jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kilpailun tavoitteena on rakentaa ranta-alue, joka palvelee kaikenlaisia käyttäjiä ja on viihtyisä ja elävä vuorokauden ja vuoden ympäri. Kilpailuohjelmassa haetaan alueelle myös ei-kaupallisia toimintoja.

Alueelle jää edelleen sataman toimintoja sekä osin ISPS-alue (International Ship and Port Facility Security Code), joka rajaa rannan käytön rantareittinä. Rantareitti tällä alueella on rannan tuntumassa oleva yhteys.

Miten varmistetaan, ettei ranta-alueesta tule varjoisa ja tuulinen?

Kilpailijat huomioivat nämä asiat ehdotuksissaan, sillä suunnittelijoiden tehtävänä on suunnitella mahdollisimman viihtyisää ympäristöä.

Makasiinirannan alue on nykyisinkin tuulinen, kuten lähes kaikki Helsingin rannat. Helsingin pohjoisen sijainnin vuoksi kaupungissa vaikuttaa myös voimakkaat lounaistuulet, aurinko on melko matalalla luoden pitkiä varjoja ja valon määrä vaihtelee reilusti eri vuodenaikoina.

Millaisia rakennuksia alueelle on tarkoitus rakentaa?

Kilpailualueelle tulee osoittaa rakennuspaikka uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle, joten kulttuuritoiminnat tulevat olemaan vahvasti läsnä Makasiinirannassa. Konseptikilpailun mukaisesti alueelle saa esittää myös hotelli- ja toimistorakennuksia. Makasiinirantaan jää satamatoimintoja vesiliikennepalvelujen muodossa. Kilpailuohjelmassa on edellytetty jalankulkijan tasoon erilaisia palveluja kuten ravintoloita, kahviloita, näyttelytiloja sekä vapaa-alan tiloja ja monipuolisia palveluja, jotka avautuvat katutilaan elävöittäen urbaania ja merellistä aluetta.

Uudet rakennukset uusine työpaikkoineen tuovat alueelle arkisin lisää kävijöitä. Tällä hetkellä mm. Kauppatori ja Vanha Kauppahalli kärsivät asiakaspulasta, koska toimistotyöntekijät ovat painottuneet muille keskustan alueille. Kauppahalli ja Kauppatori ovat muuttuneet lähinnä turisteja palvelevaksi rihkamatoriksi.

Tuomariston arvioinnissa huomiota kiinnitetään erityisesti elävöittävien toimintojen sijoittumiseen alueella ja miten erilaiset palvelut tukevat arkkitehtuuri- ja designmuseon toimintaa.

Voiko rantaan rakentaa näyttely- ja tutkimuskeskuksia?

Kyllä voi, se on täysin mahdollista kilpailun puitteissa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi olisi varsin luontevaa osoittaa alueelle myös muita kulttuuritoimintoja. Alueen profiilia kohottavia, kaikkien helsinkiläisten ja muiden kävijöiden tarpeita palvelevat toiminnot ovat tervetulleita.
 

Suomenlinnan suojavyöhyke, suojelukysymykset

 

Millaisia kulttuuriympäristöselvityksiä alueelle laaditaan?

Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys on tekeillä ja valmistuu alkuvuodesta 2022. Olympialaiturin rakennushistoriallinen selvitys valmistuu loppuvuodesta 2021.

Osa selvityksistä voidaan laatia vasta kun suunnitelmaratkaisu, jonka pohjalta aluetta kehitetään, on valittu. Museoviraston arvion mukaan yksi laadittava selvitys on HIA-arviointi eli Heritage Impact Assesment, jossa arvioidaan rakentamisen vaikutuksia Suomenlinnan maailmanperintökohteen arvoihin.

Miten Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhyke on huomioitu suunnittelussa?

Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde ja Makasiinirannan kilpailualue sijaitsee sen suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykkeen sisällöllinen määrittely on kesken.

Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välille on laadittu sopimus vuonna 1976. Sen mukaan kaupunki laatii Suomenlinnaan asemakaavan. Suomenlinnan rakennuskannasta ja joistakin maisema-alueista on tehty rakennusperintölain mukainen suojelupäätös. Alue on myös muinaismuistoaluetta. Suomenlinna on Suomen suojelluimpia alueita, ja se ominaispiirteet on turvattu monin tavoin paikallisen lainsäädännön turvin.

Suomenlinnan suojavyöhykkeen vyöhykkeistämistä valmistelee Museovirasto yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Kaupunki osallistuu valmisteluun siinä vaiheessa, kun Museovirasto on laatinut alustavan selvityksen.

Miten kaupunki ja valtio huolehtivat maailmanperintösopimuksen mukaisista velvoitteistaan?

Suojelu tapahtuu kansallisella lainsäädännöllä. Suomenlinnan valmisteilla oleva asemakaava osaltaan toteuttaa tätä velvoitetta.
 

Kiinteistökehitys ja maanomistajuus
 

Onko Makasiiniranta kaupungin kiinteistökehityskohde?

Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään niin, että alueesta muodostuu keskustan elinvoimaisuutta tukeva eheä kokonaisuus. Kilpailulla etsitään eri vaihtoehtoja tämän tavoitteen täyttämiseksi.

Miksi kaupunki myy Makasiinirannan maa-alueen yksityiselle sijoittajalle?

Katualueet ja aukiot, yleiset alueet ja julkinen rantavyöhyke jäävät kaupungin omistukseen. Tonttien luovutus yksityiselle osapuolelle tapahtuu kaavoituksen jälkeen. Kaupunkistrategian mukaan kaupungin rooli kumppanuuskaavoituksen reunaehtojen määrittelyssä on tavoitteellisesti merkittävä.

Eteläsataman maisemassa on erittäin paljon yksityisessä omistuksessa olevia tontteja. Länsirannan julkisivurivistö koostuu lähes yksinomaan yksityisestä omistuksesta. Kansallismaiseman arvo ei ole tähänkään saakka ollut riippuvainen omistuspohjasta, joten Makasiinirannan tonttien myyminen ei ole tästä näkökulmasta riski. Kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja kaupunkikuvaa ja rakentamisen laatua valvotaan omistajasta riippumatta. Kilpailun ehtojen mukaan tulevien tonttien ostaminen on mahdollista vasta, kun hanke on toteutettu ja rakennukset valmistuneet.
 

Arkkitehtuuri- ja designmuseo
 

Miksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon täytyy olla osa Makasiinirannan kilpailua?

Kilpailulla haetaan kokonaissuunnitelmaa alueelle, jonka osaksi museo rakennetaan. Makasiinirannan kilpailulla ei haeta kuitenkaan toteuttajaa museolle eikä museon rakennussuunnitelmaa, vaan ainoastaan sijainti museorakennukselle. Museolle osoitettava tontti ei kuulu laatu- ja konseptikilpailun voittajalle luovutettavaan kokonaisuuteen.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon osalta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Voiko kiinteistösijoittaja rakentaa museotontin myöhemmin täyteen?

Arkkitehtuuri- ja designmuseo on osoitettu Makasiinirannan pohjoisimmaksi rakennukseksi ja sen eteen jää laaja ranta-aukio. Museo muodostaa myös näkyvän julkisivun Kauppatorin suuntaan ja se tulee olemaan kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvällä paikalla.

Museolle osoitettava tontti ei kuulu laatu- ja konseptikilpailun voittajalle luovutettavaan kokonaisuuteen.
 

Sataman keskittämisskenaario
 

Mihin Eteläsataman laivaliikenne siirtyy ja miksi?

Kaupunginvaltuuston linjauksen (02/2021) mukaisesti Helsingin Sataman kehittämisohjelma perustuu Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämiseen Länsisatamaan, jolloin Eteläsatamasta voidaan siirtää ruotsinlaivat Katajanokalle. Tämä vapauttaa Eteläsatamasta ison alueen muuhun käyttöön; Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana. Järjestely edellyttää lisää terminaalitilaa niin Länsisatamaan kuin Katajanokalle, ja Länsisataman kautta kulkevan maaliikenteen sujuvoittamista Länsiväylälle johtavalla satamatunnelilla. Länsisataman aluetta kasvatetaan myös maatäytöillä.

Onko Länsisataman tunneli tarpeellinen ja kuka sen maksaa?

Sataman kehittämisohjelman investoinnit ovat kytköksissä toisiinsa, sillä järjestelyt yhdessä satamanosassa vaikuttavat muihin osiin. Ensin on kasvatettava Länsisataman kapasiteettia, jotta kaikki Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne voidaan keskittää sinne.

Länsisatamasta Länsiväylälle johtava tunneli mahdollistaa sataman toimintojen laajentamisen. Kaikki sataman kautta ajava rekkaliikenne siirtyy tunneliin, samoin kuin satamasta länteen suuntautuva henkilöautoliikenne. Tunneli toteutetaan satamayhtiön omana investointina ja se on sataman hallinnoima kiinteistö. Tunneli rahoitetaan satamamaksuina kerättävillä tuotoilla.

Rakentaminen alkanee 2020-luvun puolivälissä ja valmistuu arviolta vuonna 2027. Tunnelia voidaan tarvittaessa jatkaa myöhemmin Salmisaaren kehittämisen yhteydessä.

Mikä on Katajanokan terminaalin tulevaisuus?

Kun Tallinnan liikenne siirtyy Katajanokalta Länsisatamaan, kaikki Tukholmaan liikennöivät laivat mahtuvat Katajanokalle. Uusi terminaali on kuitenkin tarpeen, sillä ruotsinlaivat ovat matkustajakapasiteetiltaan suuria, ja ne ovat yhtä aikaa liikkeellä. Tukholman ja Helsingin väliä liikennöidään lähtemällä iltapäivällä ja saapumalla aamulla. Se johtaa siihen, että Katajanokalle tarvitaan lisää tilaa.

Parhaillaan selvitetään, tullaanko K8 eli Katajanokan nykyinen terminaali peruskorjaamaan ja laajentamaan vai korvataanko se kokonaan uudella. K8 on suojeltu asemakaavassa.

Jääkö Makasiinirantaan mitään laivaliikennettä?

 Eteläsatamassa varaudutaan tilapäiseen Pietarin liikenteen operointiin vuosikymmenen puolivälissä, kun Länsisatamassa rakennetaan uutta T1:n korvaavaa terminaalia. Punatiilinen Makasiiniterminaali puretaan, ja sen tilalle rakennetaan väistötilat Pietarin laivoille. Pietarin liikenne on Eteläsatamassa arviolta 2023–2026, ja palaa Länsisatamaan, kun uudet tilat on rakennettu siellä valmiiksi.

Eteläsatamaan jää laituripaikat kansainväliselle risteilyliikenteelle. Makasiinilaiturille jää myös varaus kehittää pika-alusliikennettä. Se mahdollistaisi liikenteen, joka hyötyy pääsystä ydinkeskustasta ydinkeskustaan. Yhteistä Eteläsatamaan jäävälle meriliikenteelle on, ettei sinne kulkevissa laivoissa ole mukana lainkaan autoja.

Risteilylaivat eivät tarvitse nykyisen laajuisia terminaalitiloja. Niissä laivaan nousu tapahtuu suoraan laituritasolta. Kustaanmiekan rajoitteiden takia Eteläsatamaan voidaan ottaa enintään 230-metrisiä laivoja, eli suunnilleen Silja Linen ruotsinlaivojen kokoisia. Isommat risteilijät mahtuvat Hernesaareen, Katajanokan puolelle jää risteilyliikenteelle mahdollisesti vain yksi paikka.

Mitä satamarakennuksille Eteläsatamassa käy?

Helsingin Satama luopuu kaikista Eteläsataman rakennuksista, mukaan lukien keltatiiliset Olympiaterminaali ja Satamatalo. Ne ovat suojeltuja rakennuksia, mutta niiden käyttötarkoitus vaihtuu.

 

Lue lisää aiheesta Makasiinirannan kilpailusivuilla osoitteessa makasiiniranta.hel.fi

Päivitetty 24.11.2021