Usein kysyttyä: Merihaka

Merihaan kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi yksittäisten maanomistajien taholta, joiden toiveena on kehittää aluetta sekä sen kiinteistöjä. Kaupunki aloittaa yhdessä osallisten kanssa koko aluetta koskevan kaavamuutosprosessin. Merihaan huhtikuisen verkkotilaisuuden myötä käynnistyi keskustelu alueen tulevaisuudesta.

Merihaan alueella on käynnistymässä kaavamuutosprosessi. Kaupunki on vastaanottanut useamman ideasuunnitelman ja projektiesittelyn koskien alueen kehitystä. Tavoitteena on kuitenkin kehittää aluetta ensisijaisesti kokonaisuutena eikä yksittäisinä hankkeina. Alueen osallisten tahtotila ja tarve kehittää aluetta on ohjannut kaupungin aloittamaan koko aluetta koskevan kehittämismahdollisuuksien kartoituksen.
Työ käynnistyy vuorovaikutuksella alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa sekä yhteistyössä kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pyritään tunnistamaan alueen kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot sekä näkemykset Merihaan tulevaisuudesta. Yhteiskeskustelun ja ideoinnin pohjalta valmistellaan Merihaan suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat alueen kehittämistä ja kaavoitusta.
Alueen ympäristössä on käynnissä useita muutoksia. Uuden Hakaniemen sillan rakentaminen on alkanut, vanha silta puretaan myöhemmin. Siltatöihin sekä Hakaniemenrantaan tulevaan raitiotiehen liittyy vuosia kestäviä liikennejärjestelyjä. Uutta rakentamista tulee Hakaniemenrantaan sekä uutta liike- ja toimistotilaa Hakaniemenkadun ja Miina Sillanpäänkadun kulmaan osoitteissa Haapaniemenkatu 5.

*** Merihaan keskustelutilaisuudessa esitetyt kysymykset vastauksineen on lisätty usein kysyttyjen kysymysten listaan. Kohdat on merkitty tähdillä.

Maanomistus

Kuka on alueen maanomistaja?

Helsingin Asuntokeskuskunta Haka on rakennuttanut Merihaan vuosina 1973-1986. Merihaan tontit ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta Helsingin kaupungin omistamaa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS:n tonttia. Yksityisomistuksella tarkoitetaan maata ja/tai rakennuksia, jotka eivät ole kaupungin tai valtion omistuksessa.


Vihreällä Helsingin kaupungin omistamat alueet Merihaassa.


Sinisellä Helsingin kaupungin hallinnoimat vuokrausalueet.

Maanomistus
kadut ja venesatama – Helsingin kaupunki
Hakaniemenranta 12 – Helsingin kaupunki
Parkkitalojen tontit, leikkipuisto ja leikkikenttä – Merihaka Oy
Muut tontit – muussa yksityisomistuksessa

Mistä eri toimijat alueella vastaavat?

Helsingin kaupunki vastaa alueen kaavoituksesta sekä katu- ja puistosuunnittelusta. Kaupunki omistaa alueen kadut, vesialueet, Merihaan venesataman sekä HOAS:n asuntolan osoitteessa Hakaniemenranta 12. Muita kaupungin hallinnoimia tiloja ovat Merihaan väestösuoja ja kenttäalue osoitteessa Haapaniemenkatu 18.

Helsingin Merihaka Oy on huoltoyhtiö, jonka omistavat Merihaan alueella sijaitsevat kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt. Helsingin Merihaka Oy vastaa pääosin omistajiensa isännöinti- ja kiinteistöhuoltopalveluista. Merihaka Oy omistaa parkkitalot osoitteissa Haapaniemenkatu 10 ja Hakaniemenranta 10.

Mitä on sovittu niin kutsutussa kansisopimuksessa?

Taloyhtiöiden ja Merihaka Oy:n välisistä sopimuksista Helsingin kaupungilla ei ole tarkempaa tietoa.

Täydennysrakentaminen

Miksi Merihaan ympäristössä pitää rakentaa lisää?

Merihaan eteläpuolelle tulee Kruunusillat -pikaraitiotie yhteys Laajasalon suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa. Liikennealueilta vapautuvat alueet sekä rantojen täytöt mahdollistavat alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen. Kaupunkirakennetta tiivistetään Hakaniemenrannan varrella, kadun ja vesialueen välissä, johon tulee täyttömaata. Hakaniemenrannan uusi asemakaava on tullut voimaan 2021.

Hakaniemenrannan asemakaava kattaa myös nykyiset ramppialueet Sörnäisten rantatien ja Hakaniemen sillan välissä. Rakentamalla sillalle johtavat uudet ramppialueet, vapautetaan maata muuhun käyttöön.  Nykyisille ramppialueille ja Hakaniemenrantaan rakentamalla, kytkeytyy Merihaka osaksi Hakaniementorin kantakaupunkimaista ympäristöä.

Sörnäisten rantatien ja Suvilahden rannan väliin suunnitellaan myös rakentamista. Alueella on voimassa vuoden 2007 asemakaava, jota ei olla vielä toteutettu. Kaava mahdollistaa rantaan uutta puistoaluetta, uuden venesataman, rantapromenadin sekä liikerakennuksen korttelialueen Hanasaarenkadun ja olemassa olevan huoltoaseman väliin.

Merihaan kehittämisessä pohditaan alueen mahdollisuuksia. Pysäköintilaitokset ovat molemmat erittäin huonossa kunnossa. Ilman laajaa kunnostusta, laitokset voivat pian rapistua niin, että jatkokäyttö olisi vaarallista. Kunnostustyöt olisivat mittavat ja kalliit. Pysäköintipaikkojen mitoitusta muuttamalla olisi mahdollista miettiä muita ratkaisuja kuten pysäköintilaitosten sijaan rakennetaan uutta. Lisärakentamisen kautta olisi mahdollisuus rahoittaa esimerkiksi taloyhtiöiden kunnostamistöitä.

Lisäämällä maltillisesti alueen asukasmäärää taataan palveluiden säilyminen alueella. Tavoitteena on parantaa Merihaan palvelutarjontaa, ei heikentää sitä.

Kaupunki on saanut myös tiedusteluja mahdollisuudesta täydentää Palloiluhallin, sen vieressä sijaitsevan liikekiinteistön sekä Merihaantornin tontteja. Tiedostelut ovat tulleet kiinteistöjen omistajilta.

Merihaka ja sen ympäristö on Yleiskaavassa 2016 merkitty kantakaupungin kehittämisalueeksi C2:

“Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.”

Merihaan alueen kehitystä ohjaavat sekä yleiskaava että kaupunkistrategia. Tontin omistajalla on myös oikeus tutkia rakentamisen mahdollisuuksia omalla tontillaan.

Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa Merihaan alueelle siinä määrin täydennysrakentamista, että alueen kulttuuriympäristöarvot ja ominaispiirteet on mahdollista turvata. Täydennysrakentaminen voi olla esimerkiksi, pieniä taloyhtiökohtaisia muutoksia, tai sitten uusia kerrostaloja parkkitalojen kohdalle. Täydennysrakentamisesta kuullaan asukkaiden toiveita ja näkemyksiä. Katso kohta “osallistuminen ja vaikuttaminen”

Miten asukkaat hyötyvät täydennysrakentamisesta?

  • taloyhtiö voi täydennysrakentamisella kattaa osittain esim. putki- tai julkisivuremontteja
  • pysäköintilaitokset peruskorjataan
  • yleisiä alueita kunnostetaan
  • alueelle tulee lisää asukkaita ja palveluja
  • alueelle saadaan monipuolisempia palveluja
  • asuntojen arvo nousee
  • joukkoliikenneyhteydet paranevat

Miten alueen väljyys ja näkymät säilyvät rakentamisen myötä?

Näkymät Merihaasta sekä maiseman väljyys muuttuvat väistämättä täydennysrakentamisen myötä. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa laadittavia Merihaan suunnitteluperiaatteita, jotka ohjaavat täydennysrakentamisen suunnittelua. Kaupunki laatii suunnitteluperiaatteita yhteistyössä asukkaiden, alueen toimijoiden, kaupunginmuseon, teknistaloudellisen osaston, ja muiden tahojen kanssa.

*** Jos sillan pieleen rakennetaan taloja, näkyykö enää Kruununhakaan?

Sillan itäpuolelle tulee yksi asuinkortteli, eli näkymä säilyy suurimmalta osin. Rakennuksia ei tule Hakaniemenranta 14 ja 16 eteen. Rakennusten eteen on kaavoitettu puistoaluetta, josta on pääsy veden äärelle.

Saadaanko lisää viheralueita?

Alueelle on toivottu lisää viheralueita ja oleskelupaikkoja. Täydennysrakentamisen myötä viheraluetta esimerkiksi pihakansilla tulee mahdollisesti häviämään. Viheralueet ovat kuitenkin tärkeä osa kaupunkirakennetta ja ihmisten elinympäristöä ja tämä tullaan huomioimaan suunnitteluperiaatteissa.

Merihaan kehittämisen yhteydessä tutkitaan myös Merihaan itärannan tulevaisuutta. Sinne on alustavasti mietitty oleskelupaikkoja.

Hakaniemen sillan itäpuolelle Kotisataman yhteyteen suunnitellaan parhaillaan puistoa. Hakaniemen sillan eteläpuolella Kruununhaassa kunnostetaan ja kehitetään Kirjanpuistoa.

Miten alueen merellisyyttä kehitetään?

Helsingin merellisen strategian tavoitteena on parantaa ja lisätä kaupungin merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia sekä edistää merellistä yrittäjyyttä. Täydennysrakentamisen suunnittelussa pohditaan, kuinka Merihaan merellisyyttä voidaan vielä esimerkiksi sen rannoilla lisätä.

Voiko alueen kehittämisen kohdistaa alueen ulkovyöhykkeelle eli ranta-alueelle?

Prosessin kuluessa tutkitaan alueen kannalta parasta mahdollisuutta. Eri vaihtoehtoja ja skenaarioita pohditaan yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa työpajamaisissa vuorovaikutustilaisuuksissa.

*** Täytetäänkö merialuetta Pannukakunpuiston itäpuolella?

Kyseinen alue on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Liikennejärjestelyt muuttuvat ja liikenteeltä vapautuva tila tullaan Pannukakkupuiston pohjoispuolella käyttämään täydennysrakentamiseen sekä julkiseen rantatilaan. Suunnitelmat ovat kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja kehittyvät. Sörnäistenrannan ja Hanasaarenkärjen asemakaavojen ehdotusvaiheen aineistot tulevat nähtäville arviolta vuoden 2023 alkupuolella.

Kuinka lapset huomioidaan suunnittelussa?

Lasten elinolosuhteet ja lähiympäristö on ehdottoman tärkeä asia. Lasten tarpeet huomioidaan suunnittelutyössä ja käydään läpi yhdessä asukkaiden kanssa työpajoissa.

*** Otetaanko asumisviihtyvyyttä huomioon, kun Merihakaa ja sen ympäristöä kehitetään? Olemme pussin perällä ja rakennusmelu täyttää pään monesta suunnasta eikä loppua näy.

Asumisviihtyisyys otetaan huomioon. Tavoitteena on säilyttää ja luoda uutta viihtyisää asumista ja ympäristöä. Tätä tukee myös Kasvun paikka -kaupunkistrategia 2021-2025. Rakennusmelu on rakentamisesta tuleva valitettava haitta, mutta kuitenkin väliaikaista.

Palvelut

Millaisia palveluja alueelle on tulossa?

Täydennysrakentamisella pyritään turvaamaan vähintään nykyinen palvelutaso. Lisärakentamisen myötä uudet asukkaat ja alueen muut käyttäjät luovat lisäkysyntää eri palveluille.

Saadaanko ranta-alueelle kaikille avoin uimapaikka?

Merihaan etelärannassa sijaitsevan Merihaanpuiston rantaan suunnitellaan pääsy mereen.  Kohdasta riippuen suunnitelmissa on esitelty erilaisia esimerkkejä, kuinka veden äärelle pääsee; portaita, terasseja, laitureita. Varsinaista uimapaikkaa alueelle ei näillä näkymin ole tulossa kunnossapito- ja valvontaresurssien puuttuessa.

*** Toivoisin havainnekuvia suunnittelijoiden näkemyksistä valmiista lopputulemasta.

Valmista lopputulemaa ei vielä ole. Kaupunki sekä kehityshankkeisiin ryhtyvät tahot tulevat esittelemään vielä työn alla olevia suunnitelmia, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida ja niistä voidaan keskustella. Vasta myöhemmässä vaiheessa suunnitelmat tarkentuvat siinä määrin, että havainnekuvia voisi esitellä.

*** Onko Merihaan liikekeskuksen osalta tullut kaupungille kehitysajatuksia? Jos on niin millaisia? Sekin lienee pian peruskorjauksen tarpeessa, joten omistajilla lienee intressejä.

On tullut, osana laajempaa kehityshanketta sisältäen myös Merihaan tornirakennuksen. Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, mutta edellytyksenä on Merihaalle ominainen, sekoittunut toiminallinen rakenne säilyy.

*** Miten pitkiä projekteja nämä "vasta suunnitteella" olevat on? Milloin rakentaminen olisi ajankohtaista?

Tavoitteena on laatia suunnitteluperiaatteet vuoden 2022 aikana ja viedä ne päätöksentekoon vuoden 2023 alussa. Sen jälkeen eri omistajatahot voivat hakea kaavamuutosta, joka prosessina kestää noin kaksi vuotta. Sen jälkeen tulee hakea rakennuslupaa, jonka myötä rakentaminen voi alkaa.

Palloiluhalli
 

*** Mitä kehitysajatuksia on palloiluhallin suhteen? Rakennustahan ei voi maisema-arkkitehtuurisesti ainakaan korottaa.

*** Palloiluhallilla on kehityshanke olemassa. Merihaan Liikekiinteistö ei ole ollut yhteydessä tällaisesta.

Kehityshankkeen alustavia suunnitelmia on esitetty kaupungille. Yhdessä laadittavien suunnitteluperiaatteiden tavoitteena ja lähtökohtana on alueen palvelutason säilyminen.

*** Mitä "kehittäminen" tarkoittaa esim. Palloiluhallin kohdalla? Viimeksi kun asia nousi esille, se tarkoittikin 14-kerroksisen asuintalon rakentamista hallin paikalle, ilman palveluiden säilymistä.

Kehittäminen voi tarkoittaa pelkästään kunnostusta, palvelujen kehittämistä tai niiden monipuolistamista. Suunnittelutyö on vielä alkuvaiheessa. Epätodennäköistä on kuitenkin, että palloiluhallin sijaan tontille rakennetaan monikerroksinen asuinkerrostalo.

Pysäköintitalo

Mikä on pysäköintitalojen tulevaisuus?

Kaupunki vaatii alueelle nykyisen normin mukaisen pysäköintipaikkamäärän, joka on jonkin verran pienempi kuin rakentamisaikainen normi. Pysäköintipaikkojen määrä on suhteessa alueen asuinkerrosalaan. Pysäköintipaikkoja on pysäköintitaloissa ja kannen alla. Kaikki paikat ovat yksityisomistuksessa, osan omistaa Merihaka Oy ja osan taloyhtiöt. Kaupungilla ei ole tarkkaa tietoa omistuksesta tai käyttöoikeuksista. Kaupungin paikoitusnormit määrittelevät pysäköintipaikkojen minimäärän eli paikkoja voi tarvittaessa rakentaa myös enemmän.

*** Uusi Hakaniemensilta tulee parkkitalon viereen. Onko se parkkitalo siis jäämässä siihen vai mahdollisesti poistetaan? Onko sitä jotain päätöksiä?

Kaupunki: Ei, parkkitalosta ei ole vielä mitään päätöksiä. Suunnittelu on vasta alkuvaiheessa.

Pekka Aalto, Merihaka Foorumin projektijohtaja: Kehityshankkeessa on tutkittu eri vaihtoehtoja, korjaamista, uusien P-talojen rakentamista ja niiden korvaamista uudella kerrostalorakentamisella, mutta näistä ei siis ole mitään päätöksiä vielä. 

*** Onko kulttuurihistoriallisesti arvokasta purkaa alkuperäisiä rakennuksia tai asuintaloja kuten HOAS:n kiinteistö? HOAS:n purkamisen reunaehtoja tulee tarkastella huolellisesti myös hiilineutraalisuuden näkökulmasta.

Rakentaminen, kuten myös rakennukset, ovat merkittävä päästöjen aiheuttaja. On todettu, että jos olemassa olevan rakennuksen, tai rakennuksen osien, säilyttäminen on mahdollista, on todennäköisesti päästöjen määrä pienempi. Tämä tulee punnita pidemmällä tähtäimellä, mikä on paras vaihtoehto.

*** Hakaniemensilta / Kruunusillat yhteydessä esitetään havaintokuvia rannan taloista. Onko niistä tehty jo päätöksiä? Rakennetaanko ensin sillat ja myöhemmin talot, jos niitä tulee vai alkaisiko talojenkin teko siltarempan aikana?

Hakaniemenrannan kaava on tullut voimaan 2021, eli siitä on tehty päätös. Hakaniemen siltatyöt ovat jo alkaneet, eli silta valmistuu ensin, sitten rakennukset.

*** Havainnekuvat ovat olleet melko ristiriitaisia sen suhteen ollaanko Merihaan vierestä Sörnäisten rantatien kohdalta merialuetta täyttämässä vai ei. Ts. muuttuvatko osa rantatonteista joksikin ihan muuksi?

Sörnäisten puolelta suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Merihaan itäpuolelle ei olla suunnittelemassa merialueen täyttämistä.

*** Havainnekuva Kruununhaasta uuden sillan itäpuolelta kohti Merihakaa pitäisi nähdä!

Vastaavaa kuvaa ei olla vielä teetetty. Alla olevassa havainnekuvassa on näkymä Kruununhaan puolelta kohti Merihakaa.

 

Arkkitehtuuri ja suojelukysymykset

Onko Merihaka suojeltu?

Merihaka ei ole suojeltu, mutta se kuuluu DOCOMOMO:n merkittävien arkkitehtuuri- ja ympäristökohteiden valikoimaan vuodesta 2017 lähtien. Itä-Pasilan ohella Merihaka on toinen 1970-luvulla Helsinkiin rakennettu asuinalue, joka rakennettiin kerralla ja jossa sovellettiin kompaktikaupunkiajattelua. Arkkitehtonisesti Merihaka on kuitenkin Itä-Pasilaan verrattuna yksityiskohdiltaan huolitellumpi ja kaupunkikuvallisesti mietitympi kokonaisuus. Lue lisää.

Milloin Merihaka on rakennettu ja millä periaattein?

Helsingin Asuntokeskuskunta Haka on rakennuttanut Merihaan vuosina 1973-1986.

Entiselle teollisuusalueelle ja täyttömaalle rakennettu Merihaka on edustava esimerkki 1970-luvun kaupunkirakentamisesta. Alue on korkeiden tornitalojen ja niitä reunustavien matalampien asuinrakennusten tiivis kokonaisuus, jossa asukkaita on noin 2300. Merihaka rakennettiin kerralla soveltaen kompaktikaupunkiajattelua.

Jalankulku on nostettu autoliikenteen yläpuolelle kansitasolle, jossa myös alueen palvelut, kuten ruokakauppa, päiväkoti ja palloiluhalli sijaitsevat. Aikakauden ihanteiden mukaisesti arkkitehtien tavoitteena oli luoda kansitasolle sosiaalista kanssakäymistä edesauttavaa kaupunkitilaa.

Merihaka rajautuu erittäin vilkkaasti liikennöityyn Sörnäisten rantatiehen, josta autoliikenne ohjautuu Hakaniemen sillan yli kohti Helsingin keskustaa. Kahdelta sivultaan Merihaka rajautuu rantakatuun ja mereen. Etelärannassa on pienen puistikon edustalla venelaitureita.

Merihaan vallitseva rakennusmateriaali on aikakaudelle tyypillisesti betoni. Julkisivuissa on käytetty diagonaalisesti profiloituja, alun perin maalaamattomia, betonielementtejä. Profiloitu betoni toistuu Merihaan julkisivuja vertikaalisesti rytmittävänä elementtinä. Alumiiniset parvekekaiteet ja puurakenteiset ikkunapuitteet on maalattu kirkasvärisiksi keltaista, sinistä, punaista ja vihreää käyttäen. Korkeiden rakennusten massiivisuutta keventää sisääntulokerrosten materiaalina käytetty teräsrunkoinen lasi. Laakeaa jalankulkukantta jäsentävät betoniset, geometriset istutusaltaat.

Merihaka on arkkitehtoninen kokonaisuus. Säilyykö alueen omaleimaisuus ja erityispiirteet?

Merihakaa on tarkoitus kehittää kokonaisuutena, ominaispiirteet huomioiden. Kaavoitustyö käynnistyy asukasvuorovaikutuksella sekä historiallisella selvityksellä, joiden pohjalta laaditaan suunnittelun lähtökohdat ja kaavan suunnitteluperiaatteet. Asukasvuorovaikutus tulee alkuun sisällyttämään skenaario- sekä työpajatyön ja myöhemmässä vaiheessa kommentointikierroksia suunnitelmien tarkentuessa. Suunnitteluperiaatteet tulevat kattamaan koko alueen huomioiden alueen ominaispiirteet. Asemakaavoitus tulee pohjautumaan suunnitteluperiaatteiden reunaehtoihin.

Tullaanko alueella purkamaan rakennuksia?

Taloyhtiöillä on päätäntävalta omasta rakennuksestaan, kaupunki ei edellytä minkään rakennuksen purkamista.

Miten venepaikat, seuratoiminta ja kalastusmahdollisuudet suojellaan rantoja kehitettäessä?

Merellisyys on tärkeä Merihaan ominaispiirre ja sitä pyritään vahvistamaan myös jatkossa.

Kruunusillat: raitiotie- ja siltahanke

Miksi Merihaan kävelysilta pitää rakentaa uudelleen?

Vanha jalankulkua ja pyöräilyä palveleva, Sörnäisten rantatien ylittävä Näkinsilta joudutaan uusimaan. Väliaikainen, neljä metriä leveä silta vanhan sillan pohjoispuolelle rakentuu alkutalvesta 2022, minkä jälkeen päästään purkamaan vanha silta pois ja rakentamaan uusi. Sillan pituus on 176 metriä ja alikulkukorkeus 5,4 metriä.

Uudesta Näkinsillasta tulee paitsi modernimman näköinen, myös alituskorkeudeltaan suurempi – yksi tärkeä syy sillan uusimiselle on erikoiskuljetusreitin muutos Hämeentieltä Sörnäisten rantatielle, mikä vaatii suuremman alituskorkeuden. Lisäksi uuteen siltaan tulee toinenkin ulokesilta uuden asemakaavan myötä syntyvään uuteen kortteliin, joka sijoittuu uuden Merihaankadun länsipuolelle.

Lue lisää Kruunusiltojen rakentamista

Miksi Kruunusiltojen silta rakennetaan Merihakaan eikä Kruununhakaan?

Kruunusiltojen raitiotie Laajasaloon –yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmea vaihtoehtoista linjausta Kalasataman Nihdin ja keskustan välillä: Liisankadun, Aleksanterinkadun ja Hakaniemen linjausta.

Liisankadun tekniset haasteet liittyivät etenkin kadun kapeuteen risteysalueilla - pyörä- sekä raitioliikenne ei olisi kadulla sujunut. Samalla olisi menetetty myös useita pysäköintipaikkoja.

Aleksanterinkadun tekniset haasteet liittyivät puolestaan Meritullintorin ahtauteen. Reitin myötä useiden muiden raitiovaunulinjojen liikennöinti Mannerheimintiellä olisi vaikeutunut.

Hakaniemi arvioitiin raitiovaunun reittivaihtoehdoista edullisimmaksi. Lisäksi päätöstä tuki Hakaniemen hyvät liityntäyhteydet metroon, bussiin sekä mahdolliseen Pisara-rataan. Hakaniemen vaihtoehto ei ole myöskään niin haavoittuvainen; eri kulkumuotojen sujuvasta vaihtoyhteydestä on etua, jos keskustan raitiovaunuverkostossa esiintyy häiriötä.

Kuvatut linjausvaihtoehdot sisältävät kaikki Kruunuvuorensillan ja Finkensillan. Merihaka-Nihti -siltaan päädyttiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Avattava siltayhteys Kalasataman Nihdistä Tervasaaren kannaksen kupeeseen Pohjoisrannan ja Liisankadun risteykseen osoittautui haasteelliseksi. Tervasaaren sillan alikulkukorkeus olisi pitänyt venepaikkojen vuoksi olla korkeampi. Hanasaaren hiilivoimala ei olisi enää vaatinut sillan avattavuutta hiilikuljetusten loppuessa tulevaisuudessa. Tervasaaren laituripaikat olisivat puolestaan jääneet sillan taakse. Tästä olisi seurannut sillan korkea alituskorkeus sekä korkeammat kustannukset. Matala silta olisi puolestaan rajoittanut alueen käyttöä huomattavasti nykyistä enemmän. Kaupunkikuvalliset tekijät vaikuttivat myös linjaukseen.

Vaihtoehtoisia linjauksia on kuvattu ja vertailtu Kruunusillat-raitiotieyhteys Laajasaloon -yleissuunnitelman 2016 raportissa.

Lue asiasta lisää Kruunusiltojen hankesuunnitelmasta.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Asukkaille toteutettiin kyselytutkimus Merihaan nykytilasta ja tulevaisuuden toiveista. Millaisia tuloksia saatiin Kennon tutkimuksesta?

Kenno Anthropological Consulting toteutti loppuvuodesta 2021 Helsingin kaupungin tilauksesta etnografisen tutkimuksen Merihaan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, mitä ovat Merihaan erityispiirteet ja tunnelma asukkaiden näkökulmasta, sekä mitä tarpeita ja toiveita alueen asukkailla ja toimijoilla on tulevaisuuden muutoksille.

Tutkimus toteutettiin tekemällä alueella erilaisia haastatteluita asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa sekä havainnoimalla aluetta. Tutkimuksen aikana kerätty runsas materiaali analysoitiin ja on luettavissa raporttina (48Mt).

Merihaassa on aito mahdollisuus vuoropuhelulle asukkaiden, toimijoiden ja kaupungin kesken, koska alueen tulevaisuutta vasta suunnitellaan. Tutkimuksen kautta tulleen palautteen myötä tärkeimmät toimenpiteet ovat:

  • Merihaan asukkaiden osallisuuden parantaminen alueen kehittämisessä
  • Merihaka-viestinnän tulee olla oikea-aikaistaa, kattava, vuorovaikutteista ja saavutettavaa
  • Merihaan kehittäminen tehdään yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa
     

*** Onko 66 henkilön kattava haastattelututkimus riittävä otos, kun halutaan kartoittaa Merihaan asuinalueen asukkaiden näkemyksiä?

Tässä laadullisessa ja etnografisessa tutkimuksessa kartoitettiin 66 ihmisen näkökulmia.   Vuorovaikutustyötä ja asukkaiden kanssa keskustelua jatketaan myös jatkossa.

Pekka Aalto, Merihaka Foorumi: Merihaka kuulee huhti- ja toukokuussa 2022 alueen yhtiöiden hallituksia. Tavoitteemme on järjestää verkkotilaisuus hankkeesta ja siitä tulemme kertomaan lisää. Voitte kutsua minut yhtiökokouksiinne kertomaan, miten Merihakaa oltaisiin kehittämässä.

Miten seurata ja osallistua Merihaan suunnitteluun?

Merihaan suunnitteluperiaatteiden laadinta käynnistyy keväällä 2022. Suunnitteluperiaatteiden tarkoituksena on määritellä, miten aluetta kehitetään. Periaatteisiin nojautuvat tulevaisuuden eri hankkeet; täydennysrakentaminen, kehittämistyöt sekä kunnostustyöt.

Tutustu aineistoihin ja tule mukaan

Seuraa Merihaan kehittämistä:

Seuraa Helsingin Kaupunkiympäristön somekanavia.

Päivitetty 12.8.2022