Tule mukaan tekemään Helsingin keskustasta entistä viihtyisämpi ja toimivampi! Voit osallistua ideointiin ja keskusteluun verkkokyselyissä ja -tapahtumissa.

Osallistu keskustan uudistamiseen

Helsingin keskustaan kaavaillaan lisää asuntoja sekä toimitiloja yrityksille. Kaupunki haluaa myös parantaa keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta. Vaikka suuntaviivat keskustan kehittämiselle on linjattu muun muassa kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa, tarvitaan vielä paljon suunnittelua ja keskustelua ennen kuin muutosten toteutus voi alkaa. Tähän keskusteluun haluamme sinut mukaan. 

Kantakaupungin ajankohtaisia suunnitelmia esiteltiin kevään Uutta kantakaupunkia -verkkotilaisuudessa

Millainen on huomisen kantakaupunki? Kantakaupunki elää jatkuvaa muutosta tiivistyen vanhan kaupunkirakenteen sisällä – suunnitteilla on kymmeniä hankkeita yksittäisten rakennusten muutoksista laajempaan täydennysrakentamiseen. Uutta kantakaupunkia –verkkotilaisuus järjestettiin 27.4.2022. Tilaisuudessa kaupungin asiantuntijat esittelivät ajankohtaisia suunnitelmia ja hankkeita kantakaupungin eri kaupunginosista. 


 

Helsingin keskustaan on avattu kesäkatuja koko kesäksi

Etelä-Helsingissä neljä vilkasta katua on muunnettu vehreiksi kesäkaduiksi. Kasarmikatu, Pieni Roobertinkatu, Korkeavuorenkatu ja Erottajankatu ovat kaupunkilaisten viihtymisen paikkoja aina elokuun loppuun asti.

Kesäkaduista rakentuu yhtenäinen kävelyverkosto Esplanadilta kohti Designmuseon aukiota. Ensimmäinen osuus on Kasarmikadulla välillä Eteläesplanadi-Pohjoinen Makasiinikatu. Reitti jatkuu Pienelle Roobertinkadulle ja sieltä edelleen Erottajalle. Erottajankadulla on yksi kaista varattu terassien ja jalankulkijoiden käyttöön. Pieneltä Roobertinkadulta on luonteva siirtymä joko nykyiselle kävelykadulle Isolle Roobertinkadulle, Designmuseon aukiolle tai kohti etelää Korkeavuorenkadulle.

Kesäkaduilla parannetaan katujen viihtyisyyttä, houkuttelevuutta ja palvelujen kirjoa

Kesäkaduista ja kaupunkielämästä voi nauttia aina elokuun loppuun asti leikkien, kävellen, pysähdellen tai vaikkapa terassilla istuen. Kesäkaduilla pääsee nauttimaan myös villistä kaupunkivihreästä. Kaduilta voi etsiä helsinkiläisestä luonnosta tuttuja eläimiä sekä taidetta ja kulttuuria. Kesäkaduilla liikennejärjestelyjä ja palveluita on muutettu niin, että alue kutsuu nauttimaan kesäisestä kaupunkielämästä. 

Viime kesän Kasarmikadun kesäkatukokeilusta saatu kaupunkilaispalaute on kuultu; kesäkaduilla on huomioitu aiempaa enemmän lapsia. Erilaiset elementit sopivat oivasti rakenteluun ja kiipeilyyn. Lasten leikkipaikkojen lisäksi kesäkaduilla on paikallisten ravintoloiden parklet-terasseja, puisia istuskelualueita ja runkolukittavia pyörätelineitä. Kesäkaduilla liikutaan kävelijöiden ehdoilla. Paikalliskadut rauhoittuvat siten liikenteeltä ja sen aiheuttamalta melulta. Tontille ajo ja huoltoajo on järjestetty toimivaksi.

Kesäkaduille ja niiden terasseille on luvassa myös erilaista ohjelmaa kesän aikana. Helsingin elävät kadut –tapahtumakokonaisuus kutsuu kaupunkilaiset viihtymään musiikki- ja esitystaiteen pariin. Kulttuuriohjelma jalkautuu Kesäkaduille 16.6.–25.8. Compañía Kaari & Roni Martin Goes ROOTS tuo flamencoa, balkan-henkeä ja suomalaista runoutta yhdistelevän kokoonpanonsa Designmuseon edustalle ja tarjoilee kaupunkilaisille modernin rytmimusiikin ja tanssin ilotulitusta 23.6.

Heinä- ja elokuussa nähdään mm. katuteatteriperformanssiryhmä Orkestar Strada, laulaja-lauluntekijä Leo Stillman sekä kaduille jalkautuvat sarjakuvataiteilijat, ”Salaiset Sarjakuvaajat”, piirtämään kaupunkilaisista salapotretteja, jotka piirretty kohde saa itselleen muistoksi. Ohjelma jatkuu läpi kesän torstaisin 16.6.–25.8. Lisätietoa tapahtumista kaupungin tapahtumakalenterissa.

Kesäkadut ovat avoinna 3.6.-31.8.2022. Kesäkatujen purkutyöt aloitetaan 31.8., jonka jälkeen normaalit liikennejärjestelyt tulevat taas voimaan 6.9. alkaen.

Kartta kesäkaduista 

Kesäkatujen liikennejärjestelyt 

Osallistu Merihaan kehittämiseen

Merihakaan avautuu 12.–14. syyskuuta 2022 kolmipäiväinen pop-up-piste, jossa on mahdollista tutustua Merihaan tulevaisuuden kehityssuunnitelmiin sekä antaa niistä palautetta.

Pop-up-piste sijaitsee Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14. Kylätuvalla ei ole aikataulutettua ohjelmaa, vaan havainnekuviin ja mallinnuksiin voi tutustua yhdessä suunnittelijoiden kanssa aukioloaikojen puitteissa:

  • maanantaina 12.9. klo 14–19
  • tiistaina 13.9. klo 14–19
  • keskiviikkona 14.9. klo 10–15

Vastaa kyselyyn Merihaan kehittämisestä 30.9. mennessä

Merihaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden hahmotelmia voi kommentoida verkkokyselyssä https://link.webropol.com/s/merihaka ja Open Cities Planner -kaupunkimallissa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaka  30.9.2022 saakka. Suunnitelmista voi antaa palautetta myös pop-up -pisteellä.

Vaihtoehtoiset hahmotelmat ovat alustavia ajatuksia siitä, miten Merihaan aluetta voisi mahdollisesti kehittää. Open Cities Plannerissa esitetään kolme eri skenaariota, jotka eroavat toisistaan kehittämisen laajuuden ja sijainnin osalta. Vastaaja voi myös kertoa oman näkökulmansa Merihaan nykytilanteesta sekä toiveista alueen tulevaisuutta koskien.

Vuorovaikutuksen pohjalta laaditaan Merihaan suunnitteluperiaatteet, jotka tulevat ohjaamaan alueen kehittämistä. Periaatteet nostavat esille mm. alueen ominaispiirteitä, säilytettäviä kohteita ja kehittämistä ohjaavia tekijöitä. Suunnitteluperiaatteiden luonnos tulee julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi alkuvuodesta 2023

Merihaan kehittäminen käynnistyi keväällä 2022

Merihaan kehittäminen tuli ajankohtaiseksi yksittäisten maanomistajien taholta, joiden toiveena on kehittää aluetta sekä sen kiinteistöjä. Merihaka on omaleimainen kokonaisuus ja kaupungin tavoitteena on tarkastella aluetta kokonaisuutena yksittäisten hankkeiden sijaan.

Merihaan kehittäminen on Helsingin yleiskaavan tavoitteiden mukaista. Kehittämistyö yhdistyy ympäristössä tapahtuvaan muutokseen sekä mm. palveluiden parantamiseen ja täydennysrakentamiseen. Alueen kehittäminen on kaupungin osalta toivottua - kaupunki ei voi kehittää tai rakentaa yksityisomistuksessa olevalle maalle. Merihaan useissa rakennuksissa on suuri kunnostustarve, jota kokonaisuuden kehittäminen voi tukea.

Yhteinen kehittäminen käynnistyi huhtikuussa 2022 verkkotilaisuudessa, jossa luotiin tilannekatsaus Merihaan asukkaiden ja toimijoiden ajatuksista alueesta.  Illan esitysaineistoon voit tutustua linkeistä:
Merihaan asukastutkimus 
selvitys Merihaan kaupunkirakenteesta ja ympäristöhistoriasta
tilaisuuden esitysaineisto

Makasiinirannan kansainvälinen kilpailu käynnissä

Helsingin kaupunki on käynnistänyt kilpailun löytääkseen kumppanin Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana. Kilpailu on kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu, joka on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille.

Makasiinirannan kilpailun toiseen vaiheeseen etenevät ehdotukset valittu

Makasiinirannan kilpailun ensimmäisen vaiheen yhdeksän kilpailuehdotusta olivat vuodenvaihteessa julkisesti nähtävänä ja kommentoitavana Kerro kantasi -palvelussa. Tuomaristo on valinnut kilpailun toiseen vaiheeseen neljä parasta kilpailuehdotusta: Ahti, Boardwalk, Makasiinipromenadi ja Saaret. Jatkoon valitut kilpailijat laativat tarkennetut kilpailuehdotukset kesäkuun 2022 loppuun mennessä, jonka jälkeen ne ovat nähtävillä ja kommentoitavina Kerro kantasi -verkkopalvelussa. Makasiinirannan kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksyllä 2022. 

 

Eteläsataman läntistä rantavyöhykettä kehitetään paremmin saavutettavana kaupunkilaisten yhteisenä viihtymisen paikkana. Makasiinirannan laatu- ja konseptikilpailulla etsitään parasta kokonaissuunnitelmaa. Alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista, ei kuitenkaan asumista. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, minkä lisäksi alueelle tavoitellaan monipuolisia museotoimintaa tukevia toimintoja. Museon varsinainen toteutus ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa ja siitä järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Nykyisin pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä oleva alue muutetaan julkiseksi ja viihtyisäksi rantareitiksi ja kaupunkitilaksi. Kauppatori yhdistyy jatkossa Kaivopuistoon ja pääsy meren äärelle paranee. Uusi kaupunkitila tarjoaa mahdollisuuksia myös epäkaupalliselle oleskelulle eri ikäryhmät ja kaupunkilaisten monenlaiset tarpeet huomioon ottaen. Olympiaterminaalin ympäristö vapautuu suurelta osin muuhun käyttöön, kun Tallinnaan matkustetaan jatkossa Länsisatamasta. Alueelle jää kuitenkin kansainvälistä risteilyalusliikennettä sekä mahdollisuus pika-alusliikenteelle. Tukholman liikennöinti jää Katajanokalle.

  • Makasiinirannan kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu käynnistyi 12.5.2021
  • Makasiinirannan kilpailusivut 
  • Kilpailuseminaari järjestettiin verkkotilaisuutena 27. toukokuuta 2021 
  • Makasiinirannan kansainvälisessä kilpailussa mukana 11 suunnitteluryhmää
  • Ensimmäisen vaiheen kilpailuehdotuksia pääsee arvioimaan ja kommentoimaan Kerro kantasi –palvelussa joulukuussa 2021
  • Tuomaristo tekee päätöksen jatkoon valittavista töistä maaliskuussa 2022. 
     
  • Kilpailun 2. vaiheeseen pääsee enintään neljä parasta kilpailuehdotusta laatinutta kilpailijaa.
  • Jatkoon valitut kilpailijat laativat tarkennetun kilpailuehdotuksen kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Kilpailuehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville ja kommentoivaksi Kerro kantasi –palveluun.
  • Kilpailun voittaja valitaan loppuvuodesta 2022.
  • Kilpailun voittanut ryhmä jatkaa alueen suunnittelua kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä kaupungin kanssa sekä toimii kilpailuehdotuksen pohjalta muodostettavien tonttien toteuttajana.
  • Kilpailun voittajan kanssa laadittavan toteutussopimuksen ja alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto.
     
  • Alueen suunnitelmat ja selvitykset löytyvät karttapalvelusta.
  • Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 13.4.2021 alueen suunnitteluperiaatteet ja kilpailuohjelman.
  • Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavoitus käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman myötä 25.1.2021.
  • Kaupunginhallitus varasi Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten 9.11.2020.

Keskustan kehityksessä tavoitteena viihtyisä kaupunkitila

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Tavoitteena on, että Helsingin keskusta on elinvoimainen ja vetovoimainen kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava paikka. Keskusta-alueen suotuisa kehittyminen erityisesti koronakriisin vaikutusten valossa on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta kriittinen menestystekijä. Keskusta-alueen kehittämisessä on useita toisiinsa vaikuttavia osa-alueita. Keskustavisio, esitykset kävelykeskustan kehittämisestä ja satamatoimintojen keskittämisestä sekä Eteläsataman alueen kehittäminen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden.

Käveltävän keskustan linjauksissa kaupunginhallituksessa tammikuussa 2021 esitettiin ydinkeskustan kävelypainotteista aluetta laajennettavaksi monipuolistamalla toimintoja ja parantamalla kaupunkitilan laatua.  Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun alueella esitettiin lisättäväksi kadulle avautuvien tilojen määrää, sekä poikittaisten kävely-yhteyksien parantamista. Myös Fabianinkadun kehittämistä käveltävämmäksi ympäristöksi esitettiin. Esplanadin eteläpuolella esitettiin parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla hyödyntäen sataman rekkaliikenteen poistumista alueelta. Lisäksi esitettiin, että Kasarmitorin viihtyisyyttä ja liikeyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja kävelijöiden yhteyttä toriin parannetaan Fabianinkadun tai Pohjoisen Makasiinikadun autoliikennettä rajoittamalla. Kävely-yhteyksiä halutaan parantaa myös Makasiinirantaan sekä kehittää rantareittiä Eteläsataman ympäristössä ja Katajanokalla.

Savonkatua kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Alppilan Savonkadusta tavoitellaan kantakaupunkimaisen tiivistä, toimitilavaltaista aluetta kadun molemmin puolin. Nykyiselle Alppilan asuinalueelle on suunnitteilla lisää asuntoja.

Savonkadun kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä 21.6.2022 asti osoitteessa hel.fi/suunnitelmat. Savonkadusta on laadittu kolme alustavaa viitesuunnitelmaa, joihin pyydetään asukkaiden näkemyksiä Kerro kantasi -palvelussa 21.6. mennessä. Kaupunkilaisilta toivotaan kommentteja siitä, mikä eri vaihtoehdossa on hyvää ja mikä vaatisi vielä kehittämistä. Näkemyksiä toivotaan myös siihen, mitä jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon.

Suunnitelmavaihtoehdot eroavat toisistaan ratkaisuiltaan ja painotuksiltaan erityisesti kallio- ja viheralueiden osalta. Mikään vaihtoehdoista ei kuitenkaan toimi sellaisenaan jatkosuunnittelun pohjana. Vaihtoehtoja vertailemalla voidaan löytää alueelle parhaiten sopivan ratkaisun, jossa on yhdistetty eri osia ehdotuksista. 

Suunnittelun tavoitteita esitellään myös Savonkadun maastokävelyllä 13.6. kello 17-18.30. Kierros lähtee Pasilan peruskoulun pihalla osoitteessa Savonkatu 2.

Verkkokyselyn kommenteista ja maastokävelyllä nousseista näkemyksistä kootaan yhteenveto, jota käytetään apuna suunnitelmavaihtoehtojen arvioinnissa ja suunnitelman jatkokehittämisessä. Kaavaehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta kevättalvella 2023.

Savonkadun ympäristöä kehitetään Alppilan hengen mukaisesti

Savonkatua kehitetään viihtyisäksi katutilaksi kaventamalla nykyistä nelikaistaista läpiajoväylää sekä lisäämällä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Alueen keskellä kulkeva merkittävä viheryhteys säilytetään ja puistoalueita kohennetaan oleskeluun ja viihtymiseen. Maiseman ja kaupunkikuvan kannalta keskeiset avokalliot ja lakialueet säilytetään. 

Kaupunki on myöntänyt Savonkadun alueen kehittämisvarauksen NCC Property Development Oy:lle vuoden 2022 loppuun asti. Alueelle on suunnitteilla toimisto-, hotelli-, liiketila-, hybridi, opetustila- ja asuinrakennuksia alustavasti noin 160 000 kerrosneliömetrin verran, josta varauksensaajalle osoitettaisiin alustavasti mahdollisuus toteuttaa noin 45 000 k-m2 toimitilarakentamista.

Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää tekijää historiallisen Konepaja-alueen ja uuden Keski-Pasilan alueen välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää vihervyöhyke avokallioineen. Hankkeen maisemasuunnittelijana toimii Nomaji maisema-arkkitehdit Oy. Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Spacent Oy:n kanssa.

Kaupunkilaiset aktiivisesti mukana suunnittelussa

Suunnittelussa haetaan aktiivisen osallistamisen kautta eri vaihtoehtoja alueen elävöittämiseksi ja liittämiseksi tehokkaasti kantakaupungin toimintoihin. Sidosryhmille ja kaupunkilaisille tarjotaan erilaisia tapoja vaikuttaa alueelle tehtäviin kehittämissuunnitelmiin. Kehitysvaiheen suunnittelusta, alueesta sekä osallistumismahdollisuuksista ja niiden aikataulusta löytyy tietoa osoitteessa www.savonkatukehittyy.fi. Kaupunki ja NCC toivovat yleisöltä vahvaa osallistumista kaikissa hankkeen vaiheissa.

Keskustavisio kuvaa kantakaupungin tavoiteltavaa tulevaisuutta

Helsingin keskustavisio on luotu yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja se nostaa esiin alueen potentiaalia ja vahvuuksia kantakaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi keskustavision 25.1.2021.  

Kantakaupungin laajat kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeet sekä lukuisat pienemmät hankkeet muokkaavat kaupunkirakenteen fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä sen painopisteitä.  Uusia muutoskohteita on syytä peilata tulevaan tavoiteltavaan kokonaisuuteen.  Keskustavisio on ohjaava työkalu, jonka linjauksilla varmistetaan, että keskustan maankäytön ja liikenteen suunnittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan.

Visio, sen laaja vuorovaikutus sekä tietopohja muodostavat pohjan muun muassa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyölle. Lisäksi visiota hyödynnetään muissa alueen maankäytön hankkeissa. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtina koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita. Päätöksen keskustavisiosta tekee kaupunginhallitus.

Helsingin keskustavisio - linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

Vision pääpaino on ollut vuorovaikutuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yksittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä keskustelu alueen tulevaisuudesta – vision vuorovaikutukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä.   

Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki? Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus

Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja nykypäivän tavoitteita.  Kantakaupungissa on edelleen voimassa asemakaavoja jopa 1830-luvulta. Kaavojen ajantasaistamisen tavoitteena on tukea kantakaupungin kestävyyden, omaleimaisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Lisäksi halutaan varmistaa kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu ja turvata keskustan elinvoimaisuuden säilyminen. Kaavatyö koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yleisiä alueita. Uudisrakentamisen kohteet eivät sisälly kokonaisuuteen.

Hietalahdenrantaan esitetään uutta työpaikka-aluetta ja maanalaista pysäköintilaitosta

Kaupunki on varannut Hietalahdenrannan alueen HGR Property Partners Oy:lle toimitilahankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. HGR Property Partners Oy on kotimainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, joka keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin merkittäviin kiinteistökehityshankkeisiin. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti asiasta 11.5.2020. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka.

Hankkeen lähtökohtana on rakentaa Hietalahdenrantaan toimitilaa vähintään 15 000 k-m². Hanke tukee monia kaupungin tavoitteita: julkinen tila ja kaupunkikuva parantuvat, toimitilaa rakennetaan lisää nykyiseen kaupunkirakenteeseen, liikennettä sujuvoitetaan ja alueen houkuttelevuutta sekä viihtyisyyttä parannetaan toiminnallisesti kuin kaupallisestikin. Alueesta toivotaan julkinen, viihtyisä käveltävä kaupunkitila, joka yhdistää Hietalahdentorin ja Bulevardin kehittyvään Telakkarannan alueeseen sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Vuorovaikutus käynnistyi syyskuussa 2020

Kaupunki haluaa kehittää Hietalahdenrantaa ja sen ympäristöä yhdessä alueen asukkaiden, toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Se on asettanut yhdeksi varausehdoksi vuorovaikutuksen kautta saadun palautteen huomioimisen suunnittelussa. Hankkeen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua jo hankkeen alkuvaiheesta alkaen.

Syyskuussa 2020 aloitettiin suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden laadinta. Ne ohjaavat, miten aluetta kehitetään tulevaisuudessa. Omia näkemyksiä suunnitteluperiaatteiden laadintaan pystyi kertomaan syyskuussa 2020 Kerro kantasi -kyselyssä. Katso Hietalahdenrannan kyselyn aineisto

Tavoitteiden pohjalta varauksensaaja laati kolme erilaista suunnitteluratkaisua. Suunnittelun eri vaihtoehtoja pystyi arvioimaan ja kommentoimaan Kerro kantasi -palvelussa 17.3.–18.4.2021. Katso kooste kyselyn tuloksista

Hietalahdenrannan verkkoasukastilaisuus järjestettiin 26.8.2021. Illan aikana esiteltiin suunnittelun lähtökohtia, prosessia, vuorovaikutusta sekä viitesuunnitelma. Katso kooste illan keskustelusta.

Elielinaukiolle ideoidaan täydennysrakentamista

Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Elielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestettiin kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi on laadittu suunnitteluperiaatteet.

Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi marraskuussa 2020. Kilpailuehdotukset olivat kommentoitavana maalis-huhtikuussa 2021 Kerro kantasi -palvelussa osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/elielinaukionkilpailu. Kysely keräsi huimat 5630 kommenttia. Kyselyssä saatu palaute otettiin huomioon kilpailun tuomaroinnissa.

Tuomaristo valitsi kesäkuussa 2021 kaksi kilpailuehdotusta kilpailuohjelman mukaiseen toiseen vaiheeseen. Voittaja julkistettiin keskustakirjasto Oodissa järjestetyssä tilaisuudessa 10.12. ja voittajaksi valittiin norjalaisen Snøhetta-arkkitehtitoimiston kilpailuehdotus nimeltään Klyyga. 

Voittanut kilpailuehdotus antaa suuntaa alueen tulevalle maankäytölle ja massoittelulle, joita kehitetään jatkosuunnittelussa vastaamaan entistä paremmin kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia tavoitteita. Erityisen tärkeitä tavoitteita ovat viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkitilan luominen, erinomaisten kävelyolosuhteiden varmistaminen sekä keskustan elinvoimaa vahvistavan palvelukirjon toteutuminen. Esimerkkejä vetovoimaisesta kaupunkitilasta ovat huolellisesti suunnitellut aukiot sekä kävely- ja pyöräilyreitit.  

Seuraavassa vaiheessa käynnistyy asemakaavan valmistelu yhteistyössä kilpailun voittaneen tiimin, kehitysyhtiön ja kaupungin kanssa. Kaava määrittelee rakentamisen perusteet. Varsinainen rakennussuunnittelu käynnistyy kaavan valmistumisen jälkeen.

Kilpailun verkkosivulle uusieliel.fi päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä.

Kaisaniemenpuisto, Varsapuistikko ja Kaisaniemenranta

Kaisaniemenpuiston, Varsapuistikon ja Kaisaniemenrannan puisto- ja katualueiden peruskorjauksen suunnittelu on alkanut.

Kaisaniemenpuisto on Suomen vanhin julkinen puisto sekä Helsingin keskustan vanhin historiallinen puisto. Tavoitteena on kehittää Kaisaniemenpuistosta vehreä, viihtyisä ja tapahtumarikas kaupunkipuisto. Puiston historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kerroksia säilytetään ja vahvistetaan. Kehittämisen painopisteet ovat liikenteellisissä järjestelyissä, puistorakenteiden kunnostamisessa ja toimintojen jäsentelyssä kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot huomioon ottaen.

Keskeistä on myös puiston arvokkaan kasvillisuuden uudistaminen ja täydentäminen tarvittavilta osin. Lisäksi saneerataan puistoalueella sijaitsevaa vesihuoltoverkostoa ja muuta kunnallistekniikkaa.  Suunnittelu sisältää myös Varsapuistikon ja Kaisaniemenranta-nimisen kadun.

Puisto- ja katusuunnitelmat valmistuvat arviolta kesällä 2021. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin myöhemmin tänä vuonna. Puisto- ja katusuunnitelmaluonnoksien esillä olosta ja puisto- ja katusuunnitelmaehdotuksien nähtävillä olosta ilmoitetaan puistojen ja kadun naapurikiinteistöille kirjeitse sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat  (kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat).

Puisto- ja katusuunnitelmien päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kaupunkiympäristölautakunnan sivuilta: www.hel.fi/kaupunkiympäristölautakunta.

Puisto- ja katusuunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan.

Lisätiedot

Kaija Laine, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, Puh. 09 310 38625, kaija.laine@hel.fi

Tiina Perälä, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Puh. 09 622 71727, tiina.perala@nakyma.com

Kauppatoria uudistetaan vaiheittain

Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen. Suunnittelun lähtökohtina ovat torin historiallinen arvo, merellisyys, merkitys keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän paikkana sekä sijainti Helsingin kävelypainotteisessa ytimessä. Suunnittelussa huomioidaan myös kehittyvän vesiliikenteen tarpeet, kuten uuden vesireittiliikenteen terminaalin rakentamisen osalta. Työssä pyritään lisäämään mahdollisuuksia myös torikaupan laajentumiselle ja kehittymiselle. 

Alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti suunnittelua on edistetty kokeiluilla, esimerkiksi kesällä 2020 torin parkkipaikkoja on vähennetty ja Keisariluodon lavaa on päässyt hyödyntämään lähes autottomassa ympäristössä. Tällä hetkellä mm. Suomenlinnan lauttapaviljongin työmaa vaikuttaa alueen liikenteeseen. 

Kauppatorin kaavoitus etenee kaavaehdotuksella vuonna 2021. 

Eteläsataman itäosasta ja Katajanokanrannasta suunnitteluperiaatteet

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan merellisyyttä sekä liittää Katajanokan ranta-alueet ja matkustajasatama tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Tarkoituksena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja. 

Katajanokanlaituri 4

Eteläsatamaan suunnitellaan puurakenteista, nelikerroksista pääkonttori- ja hotellirakennusta Katajanokanlaiturin varteen Tulli- ja Pakkahuoneen edustalle. Paikalla sijaitseva varasto- ja toimitilarakennus puretaan. Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen Katajanokan katuverkkoon pitkin Ankkurikatua. Rekkaliikenteeltä vapautuvaa ranta-aluetta kehitetään kävelypainotteisena ja korkeatasoisena julkisena tilana. Rakennuksen katutasoon sijoittuvat toiminnot tukevat rannan aktiivista, julkista käyttöä.

Rakennuksen suunnittelusta oli kansainvälinen kutsukilpailu alkukesästä 2020, voittajaksi valittiin Spring. Tutustu suunnitelmaan.

Hakaniemeen luvassa isoja uudistuksia

Hakaniemeen on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Jos Pisararata toteutuu, yksi sen asemista rakennetaan Hakaniemeen. Hakaniementorin alle suunnitellaan uutta pysäköintilaitosta.

Lue lisää Hakaniemen uudistamisesta

Helsinki Garden -areena Nordenskiöldinkadun varteen

Helsinki Garden -hanke tähtää uuden, yksityisen tapahtuma-areenan rakentamiseen Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin viereen. Areenan lisäksi alueelle suunnitellaan liike- ja toimitilojen, hotellin ja asuntojen rakentamista. Myös nykyinen jäähalli on tarkoitus yhdistää osaksi kokonaisuutta. Suunnittelussa on selvitetty sen muuttamista pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikunta- ja liiketiloiksi. 

Marian sairaala-alue laajenee Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi

Kampissa entisissä Marian sairaalan tiloissa sijaitseva Maria 01 on voittoa tavoittelematon startup-keskittymä, joka laajeni vuoden 2019 lopulla 20 000 neliömetriin. Tiloissa toimii tällä hetkellä yli 140 startupia ja kasvuyritystä. Lisäksi Mariassa toimii 20 venture capital -rahastoa sekä useita startup-ekosysteemin toimijoita. Maria 01 on jo nyt Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä: kampuksella työskentelee lähes 1 200 henkilöä yhteensä 38 maasta.

Maria 01 laajenee tulevaisuudessa edelleen ja siitä on tulossa Euroopan suurin kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimus- ja kehitystoimintayksiköt.

Suunnitelman mukaan kampus laajenee lähivuosina edelleen hurjaa vauhtia ja vuoteen 2026 mennessä jo 70 000 neliön kokoon kasvavalla kampuksella tulee olemaan tilaa noin 650 toimijalle ja 4 000 työntekijälle. Maria 01:n uuden laajennuksen toteuttavat yhteistyössä YIT, Keva ja Helsingin kaupunki.

Suunnitellusti noin 50 000 neliömetrin laajennusosasta noin kymmenesosa tulee olemaan majoituskäytössä ja kymmenesosa ravintoloita, palveluita, hyvinvointi- ja liikuntatilaa sekä tapahtumatilaa. Loput 40 000 m² tulevat olemaan joustavaa toimisto- ja neuvottelutilaa.

Hesperian puisto ja Hakasalmen puisto

Helsingin kaupunki aloittaa Hesperian puiston ja Hakasalmen puiston peruskorjauksen suunnittelun.    

Hesperian puisto ja Hakasalmen puisto sekä Hakasalmen huvilan ympäristö muodostavat pitkän ja melko yhtenäisen puistokokonaisuuden. Keskeinen alue on kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas. Puistojen kunnostuksessa otetaan huomioon kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot sekä alueen luontoarvot.  

Peruskorjauksen pääkohdat ovat mm. rannan eroosiovaurioiden korjaaminen mahdollisimman luonnonmukaisin ratkaisuin, rantaraitin kunnostaminen sekä rannan puurivin uudistamisen suunnittelu. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvoihin. Selvityksiä ja kartoituksia on tehty puistojen linnustosta ja luontoarvoista sekä rannan salavien kunnosta. 

Suunnittelu perustuu kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2020 hyväksymään esitykseen Hesperian ja Hakasalmen puistojen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet sekä vuonna 2011 laadittuun, toteutumattomaan puistosuunnitelmaan. 

Puistosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä ja puistojen rakennussuunnitelmat valmistuvat vuoden 2023 aikana. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin.   

Puistosuunnitelmaluonnoksiin voi tutustua ja niistä voi antaa palautetta suunnittelun edetessä myöhemmin tänä vuonna.      

Lisätietoja: 

Kaija Laine 
projektinjohtaja, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, Helsingin kaupunki, puh. 09 310 38625, kaija.laine@hel.fi 

Matti Liski 
maisema-arkkitehti MARK, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Puh. 09 622 71727, matti.liski@nakyma.com   

Teollisuuskadusta liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä

Pasilan ja Kalasataman välisestä Teollisuuskadun akselista kehitetään merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Alueelle on laadittu kaavarunko, joka luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana. 

Teollisuuskadun akselin kaavarunko hyväksyttiin 25.5.2021 kaupunkiympäristölautakunnassa

Päätöksen jälkeen kaavarunko toimii asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjana. Alueella on jo vireillä useampia asemakaavoja, ja seuraavaksi käynnistetään mm. liikennesuunnitelman laatiminen. Kiinteistöjen kehittämisestä voi olla yhteydessä arkkitehti Tiia Ettalaan, p. 09 310 20511, sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi.

Keskustan suunnitteluhankkeet kartalla

Tutustu keskustan suunnitteluhankkeisiin kaupungin karttapalvelussa.

 

Päivitetty 1.9.2022