Tule mukaan tekemään Helsingin keskustasta entistä viihtyisämpi ja toimivampi! Voit osallistua ideointiin ja keskusteluun verkkokyselyissä ja -tapahtumissa.

Osallistu keskustan uudistamiseen

Helsingin keskustaan kaavaillaan lisää asuntoja sekä toimitiloja yrityksille. Kaupunki haluaa myös parantaa keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta. Vaikka suuntaviivat keskustan kehittämiselle on linjattu muun muassa kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa, tarvitaan vielä paljon suunnittelua ja keskustelua ennen kuin muutosten toteutus voi alkaa. Tähän keskusteluun haluamme sinut mukaan. 

Kantakaupungin ajankohtaisista suunnitelmista keskusteltiin maaliskuussa 2021

Millainen on huomisen kantakaupunki? Kantakaupunki elää jatkuvaa muutosta tiivistyen vanhan kaupunkirakenteen sisällä – suunnitteilla on kymmeniä hankkeita yksittäisten rakennusten muutoksista laajempaan täydennysrakentamiseen.  Uutta kantakaupunkia –verkkotilaisuudessa 17.3.2021 kaupungin asiantuntijat esittelivät ajankohtaisia suunnitelmia ja hankkeita kantakaupungin eri kaupunginosista.  

Katso tilaisuuden tallenne ja muu materiaali

Makasiinirannan kansainvälinen kilpailu käynnistyy

Helsingin kaupunki on käynnistänyt kilpailun löytääkseen kumppanin Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana. Kilpailu on kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu, joka on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille.

 

Eteläsataman läntistä rantavyöhykettä kehitetään paremmin saavutettavana kaupunkilaisten yhteisenä viihtymisen paikkana. Makasiinirannan laatu- ja konseptikilpailulla etsitään parasta kokonaissuunnitelmaa. Alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista, ei kuitenkaan asumista. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, minkä lisäksi alueelle tavoitellaan monipuolisia museotoimintaa tukevia toimintoja. Museon varsinainen toteutus ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa ja siitä järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Nykyisin pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä oleva alue muutetaan julkiseksi ja viihtyisäksi rantareitiksi ja kaupunkitilaksi. Kauppatori yhdistyy jatkossa Kaivopuistoon ja pääsy meren äärelle paranee. Uusi kaupunkitila tarjoaa mahdollisuuksia myös epäkaupalliselle oleskelulle eri ikäryhmät ja kaupunkilaisten monenlaiset tarpeet huomioon ottaen. Olympiaterminaalin ympäristö vapautuu suurelta osin muuhun käyttöön, kun Tallinnaan matkustetaan jatkossa Länsisatamasta. Alueelle jää kuitenkin kansainvälistä risteilyalusliikennettä sekä mahdollisuus pika-alusliikenteelle. Tukholman liikennöinti jää Katajanokalle.

  • Makasiinirannan kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu käynnistyi 12.5.2021
  • Makasiinirannan kilpailusivut 
  • Kilpailuseminaari järjestetään verkkotilaisuutena 27. toukokuuta 2021 klo 14–16, tiedot verkkosivuilla
     
  • Ensimmäisen vaiheen kilpailuehdotuksia pääsee arvioimaan ja kommentoimaan Kerro kantasi –palvelussa alkuvuodesta 2022
  • Kilpailun voittaja valitaan loppuvuodesta 2022.
  • Kilpailun voittanut ryhmä jatkaa alueen suunnittelua kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä kaupungin kanssa sekä toimii kilpailuehdotuksen pohjalta muodostettavien tonttien toteuttajana.
  • Kilpailun voittajan kanssa laadittavan toteutussopimuksen ja alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto.
     
  • Alueen suunnitelmat ja selvitykset löytyvät karttapalvelusta.
  • Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 13.4.2021 alueen suunnitteluperiaatteet ja kilpailuohjelman.
  • Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavoitus käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman myötä 25.1.2021.
  • Kaupunginhallitus varasi Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten 9.11.2020.

Keskustan kehityksessä tavoitteena viihtyisä kaupunkitila

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Tavoitteena on, että Helsingin keskusta on elinvoimainen ja vetovoimainen kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava paikka. Keskusta-alueen suotuisa kehittyminen erityisesti koronakriisin vaikutusten valossa on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta kriittinen menestystekijä. Keskusta-alueen kehittämisessä on useita toisiinsa vaikuttavia osa-alueita. Keskustavisio, esitykset kävelykeskustan kehittämisestä ja satamatoimintojen keskittämisestä sekä Eteläsataman alueen kehittäminen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden.

Käveltävän keskustan linjauksissa kaupunginhallituksessa tammikuussa 2021 esitettiin ydinkeskustan kävelypainotteista aluetta laajennettavaksi monipuolistamalla toimintoja ja parantamalla kaupunkitilan laatua.  Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun alueella esitettiin lisättäväksi kadulle avautuvien tilojen määrää, sekä poikittaisten kävely-yhteyksien parantamista. Myös Fabianinkadun kehittämistä käveltävämmäksi ympäristöksi esitettiin. Esplanadin eteläpuolella esitettiin parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla hyödyntäen sataman rekkaliikenteen poistumista alueelta. Lisäksi esitettiin, että Kasarmitorin viihtyisyyttä ja liikeyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja kävelijöiden yhteyttä toriin parannetaan Fabianinkadun tai Pohjoisen Makasiinikadun autoliikennettä rajoittamalla. Kävely-yhteyksiä halutaan parantaa myös Makasiinirantaan sekä kehittää rantareittiä Eteläsataman ympäristössä ja Katajanokalla.

Keskustavisio kuvaa kantakaupungin tavoiteltavaa tulevaisuutta

Helsingin keskustavisio on luotu yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja se nostaa esiin alueen potentiaalia ja vahvuuksia kantakaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi keskustavision 25.1.2021.  

Kantakaupungin laajat kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeet sekä lukuisat pienemmät hankkeet muokkaavat kaupunkirakenteen fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä sen painopisteitä.  Uusia muutoskohteita on syytä peilata tulevaan tavoiteltavaan kokonaisuuteen.  Keskustavisio on ohjaava työkalu, jonka linjauksilla varmistetaan, että keskustan maankäytön ja liikenteen suunnittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan.

Visio, sen laaja vuorovaikutus sekä tietopohja muodostavat pohjan muun muassa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyölle. Lisäksi visiota hyödynnetään muissa alueen maankäytön hankkeissa. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtina koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita. Päätöksen keskustavisiosta tekee kaupunginhallitus.

Helsingin keskustavisio - linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

Vision pääpaino on ollut vuorovaikutuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yksittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä keskustelu alueen tulevaisuudesta – vision vuorovaikutukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä.   

Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki? Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus

Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja nykypäivän tavoitteita.  Kantakaupungissa on edelleen voimassa asemakaavoja jopa 1830-luvulta. Kaavojen ajantasaistamisen tavoitteena on tukea kantakaupungin kestävyyden, omaleimaisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Lisäksi halutaan varmistaa kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu ja turvata keskustan elinvoimaisuuden säilyminen. Kaavatyö koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yleisiä alueita. Uudisrakentamisen kohteet eivät sisälly kokonaisuuteen.

Savonkatua kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Helsingin kaupunginhallitus on 11.1.2021 hyväksynyt NCC:n kehittämisvarauksen Alppilan ja Pasilan Savonkadun alueelle. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset kattavasti mukaan kehittämään alueesta hiilineutraali korttelialue sekä luomaan Savonkadusta yhteisöllinen, aktiivinen ja viihtyisä katutila osana kantakaupunkia. Alueesta tulee luonnollinen osa Alppilaa ja koko Helsingin kantakaupunkia. Savonkadun kehittämisvarauksen tarkempiin ehtoihin voit tutustua tästä

Kehittämisvarausalue sisältää alustavasti yhteensä noin 160 000 kerrosneliön laajuudelta toimitilarakentamista Savonkadun molemmin puolin, hotelli-, liiketila‐, pysäköinti‐, hybridi‐ ja opetustiloja sekä asuntoja. NCC tutkii aluetta myös sen uusien pääkaupunkiseudun toimitilojen sijoittamista varten. Kehitysvarauksen lisäksi NCC:llä on aikomus hakea alueelle tonttivarausta toimistorakentamiseen 45 000 kerrosneliölle, mutta kuitenkin vähintään 35 %:lle koko kehitysvarauksen laajuudesta.

Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää tekijää historiallisen Konepaja-alueen ja uuden Keski-Pasilan alueen välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää vihervyöhyke avokallioineen. Hankkeen maisemasuunnittelijana toimii Nomaji maisema-arkkitehdit Oy. Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Spacent Oy:n kanssa.

Kaupunkilaiset aktiivisesti mukaan suunnitteluun

Suunnittelussa haetaan aktiivisen osallistamisen kautta eri vaihtoehtoja alueen elävöittämiseksi ja liittämiseksi tehokkaasti kantakaupungin toimintoihin. Sidosryhmille ja kaupunkilaisille tarjotaan erilaisia tapoja vaikuttaa alueelle tehtäviin kehittämissuunnitelmiin. Kehitysvaiheen suunnittelusta, alueesta sekä osallistumismahdollisuuksista ja niiden aikataulusta löytyy tietoa osoitteessa www.savonkatukehittyy.fi. Kaupunki ja NCC toivovat yleisöltä vahvaa osallistumista kaikissa hankkeen vaiheissa.

Näkemysten ja tietojen keräämiseksi järjestetään vuonna 2021 mm. tutkimuksia, kyselyitä, haastatteluita, virtuaalinen maastokävely sekä asukastilaisuus. Tammi-helmikuussa 2021 toteutetussa ensimmäisessä karttakyselyssä kysyttiin alueen nykyisistä käyttötavoista sekä ajatuksista Savonkadun kehittämisestä. Tutustu tästä karttakyselyn tuloksiin. Tiiviillä vuorovaikutuksella varmistetaan, että alueen asukkaat ja toimijat antavat näkemyksiään meille suunnittelutyömme pohjaksi. Kaikki ajatukset ja ideat varmistavat yhteisen vision, aluetta kunnioittavan suunnitelman.

Vaihtoehtoisia suunnitelmia esitellään alustavasti loppukesästä 2021. Suunnitelmat perustuvat vuorovaikutuksesta saatuihin lähtötietoihin. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus antaa suunnitelmista palautetta Kerro kantasi -palvelun kautta. Kommentteja hyödyntäen laaditaan tarkempi alueellinen suunnitelma asemakaavamuutoksen pohjaksi.

Hietalahdenrantaan esitetään uutta työpaikka-aluetta ja maanalaista pysäköintilaitosta

Kaupunki on varannut Hietalahdenrannan alueen HGR Property Partners Oy:lle toimitilahankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. HGR Property Partners Oy on kotimainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, joka keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin merkittäviin kiinteistökehityshankkeisiin. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti asiasta 11.5.2020. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka.

Hankkeen lähtökohtana on rakentaa Hietalahdenrantaan toimitilaa vähintään 15 000 k-m². Hanke tukee monia kaupungin tavoitteita: julkinen tila ja kaupunkikuva parantuvat, toimitilaa rakennetaan lisää nykyiseen kaupunkirakenteeseen, liikennettä sujuvoitetaan ja alueen houkuttelevuutta sekä viihtyisyyttä parannetaan toiminnallisesti kuin kaupallisestikin. Alueesta toivotaan julkinen, viihtyisä käveltävä kaupunkitila, joka yhdistää Hietalahdentorin ja Bulevardin kehittyvään Telakkarannan alueeseen sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Vuorovaikutus käynnistyi syyskuussa 2020

Kaupunki haluaa kehittää Hietalahdenrantaa ja sen ympäristöä yhdessä alueen asukkaiden, toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Se on asettanut yhdeksi varausehdoksi vuorovaikutuksen kautta saadun palautteen huomioimisen suunnittelussa. Hankkeen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua jo hankkeen alkuvaiheesta alkaen. Syyskuussa 2020 aloitettiin suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden laadinta. Ne ohjaavat, miten aluetta kehitetään tulevaisuudessa. Omia näkemyksiä suunnitteluperiaatteiden laadintaan pystyi kertomaan syyskuussa 2020 Kerro kantasi -kyselyssä. Katso Hietalahdenrannan kyselyn aineisto

Hietalahdenrannan ideasuunnitelmiin pyydettiin kommentteja Kerro kantasi -palvelussa

Tavoitteiden pohjalta varauksensaaja laati kolme erilaista suunnitteluratkaisua. Suunnittelun eri vaihtoehtoja pystyi arvioimaan ja kommentoimaan Kerro kantasi -palvelussa 17.3.–18.4.2021. Katso kooste kyselyn tuloksista

Elielinaukiolle ideoidaan täydennysrakentamista

Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Elielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi laaditaan suunnitteluperiaatteet.

Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi marraskuussa 2020. Kilpailuehdotukset olivat kommentoitavana maalis-huhtikuussa 2021 Kerro kantasi -palvelussa osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/elielinaukionkilpailu. Kysely keräsi huimat 5630 kommenttia. Kyselyssä saatu palaute otettiin huomioon kilpailun tuomaroinnissa.

Tuomaristo valitsi kesäkuussa 2021 kaksi kilpailuehdotusta kilpailuohjelman mukaiseen toiseen vaiheeseen. Voittaja on tarkoitus julkistaa vuoden päätteeksi joulukuussa. Tavoitteena on laatia alueen uusi asemakaava voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä.

Teollisuuskadusta liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä

Pasilan ja Kalasataman välisestä Teollisuuskadun akselista kehitetään merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Alueelle on laadittu kaavarunko, joka luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana. 

Teollisuuskadun akselin kaavarunko hyväksyttiin 25.5.2021 kaupunkiympäristölautakunnassa

Päätöksen jälkeen kaavarunko toimii asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjana. Alueella on jo vireillä useampia asemakaavoja, ja seuraavaksi käynnistetään mm. liikennesuunnitelman laatiminen. Kiinteistöjen kehittämisestä voi olla yhteydessä arkkitehti Tiia Ettalaan, p. 09 310 20511, sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi.

Kaisaniemenpuisto, Varsapuistikko ja Kaisaniemenranta

Kaisaniemenpuiston, Varsapuistikon ja Kaisaniemenrannan puisto- ja katualueiden peruskorjauksen suunnittelu on alkanut.

Kaisaniemenpuisto on Suomen vanhin julkinen puisto sekä Helsingin keskustan vanhin historiallinen puisto. Tavoitteena on kehittää Kaisaniemenpuistosta vehreä, viihtyisä ja tapahtumarikas kaupunkipuisto. Puiston historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kerroksia säilytetään ja vahvistetaan. Kehittämisen painopisteet ovat liikenteellisissä järjestelyissä, puistorakenteiden kunnostamisessa ja toimintojen jäsentelyssä kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot huomioon ottaen.

Keskeistä on myös puiston arvokkaan kasvillisuuden uudistaminen ja täydentäminen tarvittavilta osin. Lisäksi saneerataan puistoalueella sijaitsevaa vesihuoltoverkostoa ja muuta kunnallistekniikkaa.  Suunnittelu sisältää myös Varsapuistikon ja Kaisaniemenranta-nimisen kadun.

Puisto- ja katusuunnitelmat valmistuvat arviolta kesällä 2021. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin myöhemmin tänä vuonna. Puisto- ja katusuunnitelmaluonnoksien esillä olosta ja puisto- ja katusuunnitelmaehdotuksien nähtävillä olosta ilmoitetaan puistojen ja kadun naapurikiinteistöille kirjeitse sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat  (kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat).

Puisto- ja katusuunnitelmien päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kaupunkiympäristölautakunnan sivuilta: www.hel.fi/kaupunkiympäristölautakunta.

Puisto- ja katusuunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan.

Lisätiedot

Kaija Laine, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, Puh. 09 310 38625, kaija.laine@hel.fi

Tiina Perälä, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Puh. 09 622 71727, tiina.perala@nakyma.com

Kauppatoria uudistetaan vaiheittain

Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen. Suunnittelun lähtökohtina ovat torin historiallinen arvo, merellisyys, merkitys keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän paikkana sekä sijainti Helsingin kävelypainotteisessa ytimessä. Suunnittelussa huomioidaan myös kehittyvän vesiliikenteen tarpeet, kuten uuden vesireittiliikenteen terminaalin rakentamisen osalta. Työssä pyritään lisäämään mahdollisuuksia myös torikaupan laajentumiselle ja kehittymiselle. 

Alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti suunnittelua on edistetty kokeiluilla, esimerkiksi kesällä 2020 torin parkkipaikkoja on vähennetty ja Keisariluodon lavaa on päässyt hyödyntämään lähes autottomassa ympäristössä. Tällä hetkellä mm. Suomenlinnan lauttapaviljongin työmaa vaikuttaa alueen liikenteeseen. 

Kauppatorin kaavoitus etenee kaavaehdotuksella vuonna 2021. 

Eteläsataman itäosasta ja Katajanokanrannasta suunnitteluperiaatteet

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan merellisyyttä sekä liittää Katajanokan ranta-alueet ja matkustajasatama tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Tarkoituksena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja. Suunnitteluperiaatteet päätöksentekoa varten valmistellaan vuonna 2020.

Katajanokanlaituri 4

Eteläsatamaan suunnitellaan puurakenteista, nelikerroksista pääkonttori- ja hotellirakennusta Katajanokanlaiturin varteen Tulli- ja Pakkahuoneen edustalle. Paikalla sijaitseva varasto- ja toimitilarakennus puretaan. Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen Katajanokan katuverkkoon pitkin Ankkurikatua. Rekkaliikenteeltä vapautuvaa ranta-aluetta kehitetään kävelypainotteisena ja korkeatasoisena julkisena tilana. Rakennuksen katutasoon sijoittuvat toiminnot tukevat rannan aktiivista, julkista käyttöä.

Rakennuksen suunnittelusta oli kansainvälinen kutsukilpailu alkukesästä 2020, voittajaksi valittiin Spring. Tutustu suunnitelmaan.

Hakaniemeen luvassa isoja uudistuksia

Hakaniemeen on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Jos Pisararata toteutuu, yksi sen asemista rakennetaan Hakaniemeen. Hakaniementorin alle suunnitellaan uutta pysäköintilaitosta.

Lue lisää Hakaniemen uudistamisesta

Marian sairaala-alue laajenee Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi

Kampissa entisissä Marian sairaalan tiloissa sijaitseva Maria 01 on voittoa tavoittelematon startup-keskittymä, joka laajeni vuoden 2019 lopulla 20 000 neliömetriin. Tiloissa toimii tällä hetkellä yli 140 startupia ja kasvuyritystä. Lisäksi Mariassa toimii 20 venture capital -rahastoa sekä useita startup-ekosysteemin toimijoita. Maria 01 on jo nyt Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä: kampuksella työskentelee lähes 1 200 henkilöä yhteensä 38 maasta.

Maria 01 laajenee tulevaisuudessa edelleen ja siitä on tulossa Euroopan suurin kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimus- ja kehitystoimintayksiköt.

Suunnitelman mukaan kampus laajenee lähivuosina edelleen hurjaa vauhtia ja vuoteen 2026 mennessä jo 70 000 neliön kokoon kasvavalla kampuksella tulee olemaan tilaa noin 650 toimijalle ja 4 000 työntekijälle. Maria 01:n uuden laajennuksen toteuttavat yhteistyössä YIT, Keva ja Helsingin kaupunki.

Suunnitellusti noin 50 000 neliömetrin laajennusosasta noin kymmenesosa tulee olemaan majoituskäytössä ja kymmenesosa ravintoloita, palveluita, hyvinvointi- ja liikuntatilaa sekä tapahtumatilaa. Loput 40 000 m² tulevat olemaan joustavaa toimisto- ja neuvottelutilaa.

Helsinki Garden -areena Nordenskiöldinkadun varteen

Helsinki Garden -hanke tähtää uuden, yksityisen tapahtuma-areenan rakentamiseen Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin viereen. Areenan lisäksi alueelle suunnitellaan liike- ja toimitilojen, hotellin ja asuntojen rakentamista. Myös nykyinen jäähalli on tarkoitus yhdistää osaksi kokonaisuutta. Suunnittelussa on selvitetty sen muuttamista pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikunta- ja liiketiloiksi. 

Hesperian puisto, Hakasalmen puisto ja Karamzininranta

Hesperian puiston, Hakasalmen puiston ja Karamzininrannan kehittämiseksi on laadittu suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet.

Hesperian puisto, Hakasalmen puisto ja Karamzininranta ovat osa kaupunkikuvallisesti arvokasta Töölönlahden kokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää Töölönlahden ympäristöstä vehreä ja viihtyisä kaupunkipuisto. Puistojen historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kerroksia säilytetään ja vahvistetaan. Karamzininrantaa kehitetään Finlandia-talon kaupunkikuvalliseen ja rakennustaiteelliseen arvoon sopivaksi.

Puistojen kehittämisen painopisteet ovat rantareitin kehittämisessä, toimintojen sijoittelussa sekä arvokkaan puuston uudistamisessa ja täydentämisessä. Lähtökohtana on luontoarvojen säilyttäminen ja niiden huomioiminen suunnittelussa.

Hesperian puiston ja Hakasalmen puiston puusto on ikääntynyttä ja puiden kuntoa on seurattu säännöllisesti. Suurin osa Töölönlahden rannan kaupunkikuvallisesti merkittävän puurivin huonokuntoisista salavista on jouduttu poistamaan. Vuoden 2019 heinäkuussa yksi rantarivin vanhoista puista romahti yllättäen. Tämän vuoksi alueen peruskorjausta ja huonokuntoisen puurivin uusimista pyritään kiirehtimään. Puiden kuntoa seurataan säännöllisesti kaupungin ylläpidon toimesta.

Puisto- ja katusuunnittelu on tavoitteena käynnistää vuoden 2022 aikana. Tarkemman suunnittelun pohjaksi laaditaan alueen tarkempi luonto- ja linnustoselvitys sekä Töölönlahden rannan salavien kuntokartoitus. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Asukkailla on mahdollisuus tutustua ja ottaa kantaa suunnitelmaluonnoksiin suunnittelun edetessä.

Lisätietoja:

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala

Aino Leskinen
maisema-arkkitehti
puh. 09 310 20825 

Leena-Maija Kimari
projektipäällikkö, liikenne- ja katusuunnittelu
puh. 09 310 34947

sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi

Keskustan suunnitteluhankkeet kartalla

Tutustu keskustan suunnitteluhankkeisiin kaupungin karttapalvelussa.

 

Päivitetty 2.7.2021