Tule mukaan tekemään Helsingin keskustasta entistä viihtyisämpi ja toimivampi! Voit osallistua ideointiin ja keskusteluun verkkokyselyissä ja -tapahtumissa.

Osallistu keskustan uudistamiseen

Helsingin keskustaan kaavaillaan lisää asuntoja sekä toimitiloja yrityksille. Kaupunki haluaa myös parantaa keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta. Vaikka suuntaviivat keskustan kehittämiselle on linjattu muun muassa kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa, tarvitaan vielä paljon suunnittelua ja keskustelua ennen kuin muutosten toteutus voi alkaa. Tähän keskusteluun haluamme sinut mukaan. 

Uutta kantakaupunkia –tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2020 verkkotapahtumana. Katso Uutta kantakaupunkia -illan esitysaineisto.

Keskustan kehityksessä tavoitteena viihtyisä kaupunkitila

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Tavoitteena on, että Helsingin keskusta on elinvoimainen ja vetovoimainen kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava paikka. Keskusta-alueen suotuisa kehittyminen erityisesti koronakriisin vaikutusten valossa on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta kriittinen menestystekijä. Keskusta-alueen kehittämisessä on useita toisiinsa vaikuttavia osa-alueita. Keskustavisio, esitykset kävelykeskustan kehittämisestä ja satamatoimintojen keskittämisestä sekä Eteläsataman alueen kehittäminen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden.

Kaupunginhallituksessa käsitellään tammikuussa 2021 käveltävän keskustan linjauksia. Ydinkeskustan kävelypainotteista aluetta esitetään laajennettavaksi monipuolistamalla toimintoja ja parantamalla kaupunkitilan laatua.  Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun alueella esitetään lisättäväksi kadulle avautuvien tilojen määrää, sekä poikittaisten kävely-yhteyksien parantamista. Myös Fabianinkadun kehittämistä käveltävämmäksi ympäristöksi esitetään. Esplanadin eteläpuolella esitetään parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla hyödyntäen sataman rekkaliikenteen poistumista alueelta. Lisäksi esitetään, että Kasarmitorin viihtyisyyttä ja liikeyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja kävelijöiden yhteyttä toriin parannetaan Fabianinkadun tai Pohjoisen Makasiinikadun autoliikennettä rajoittamalla. Kävely-yhteyksiä halutaan parantaa myös Makasiinirantaan sekä kehittää rantareittiä Eteläsataman ympäristössä ja Katajanokalla.

Eteläsatamaan haetaan kilpailulla parasta kokonaissuunnitelmaa

Kaupunginhallitus varasi Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten 9.11.2020. Tavoitteena on muuttaa tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä oleva alue julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle.

Makasiininrannan laatu- ja konseptikilpailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa kaupungin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia sekä muita tavoitteita toteuttava, laadullisesti ja toiminnallisesti erittäin korkeatasoinen toteutuskelpoinen maankäytön kokonaissuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi. Kilpailussa otetaan huomioon se, että vanhalta kauppahallilta Olympiaterminaalille ulottuva alue on osa merellisen Helsingin kansallismaisemaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä. Kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu pyritään käynnistämään maaliskuussa 2021. Kilpailu suunnataan rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille. Alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista, muttei asumista. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen. Museon varsinainen toteutus ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa ja siitä järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu. Alueen suunnitteluperiaatteista ja kilpailuohjelmasta päättää kaupunkiympäristölautakunta alkuvuodesta 2021. Suunnitteluperiaatteet valmistellaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kilpailuehdotukset asetetaan kilpailun molemmissa vaiheissa julkisesti nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Kilpailun arviointi tehdään esitettyjen suunnitelmien laatuun perustuen. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelmien kaupunkikuvalliseen laatuun, konseptin toimivuuteen ja toteutettavuuteen, kävely-ympäristön ja kaupunkitilan laatuun sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteutumista edistäviin ratkaisuihin.

Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavoitus käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman myötä 25. tammikuuta 2021. Alueen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua useammassa vaiheessa; alueen suunnitteluperiaatteet tulevat nähtäville ja kaikkien kommentoitavaksi Kerro kantasi –palveluun 25. tammikuuta osoitteessa kerrokantasi.hel.fi. Kysely on avoinna 12.2.2011 asti. Alueen suunnitelmat ja selvitykset löytyvät karttapalvelusta.
Makasiinirannan kilpailun ratkettua kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää kehittämisvarauksesta kilpailun voittajalle arviolta vuoden 2022 aikana, jonka jälkeen laaditaan kaavaluonnos. Kilpailun jälkeen on mahdollista, että jokaisesta alueeseen kuuluvasta tontista järjestetään erillinen, tarkempi arkkitehtuurikilpailu.

Satamatoimintoja esitetään keskitettäväksi Länsisatamaan

Helsingin sataman toimintoja esitetään muutettavaksi niin, että sataman toimintoja keskitetään Länsisatamaan. Matkustaja-autolauttaliikenne loppuisi Eteläsataman puolella, mutta jatkuisi Katajanokalla. Nykymuotoisen matkustaja-autolauttaliikenteen poistuessa Eteläsataman alueelta, vapautuu tilaa niin maisemallisesti kuin kaupunkikuvallisesti laadukkaammalle kaupunkiympäristölle. Huoltoliikenteen reitti sekä rantareitin sijoittuminen voidaan myös arvioida uudelleen.
Helsingin tavoitteena on Sataman toimintaedellytysten turvaaminen. Helsingin Satama Oy:n ja sen asiakkaiden kannalta ratkaisun myötä saadaan pitkäaikainen näkymä satamatoiminnan ja sen kautta kulkevan liikenteen kehittämiseen. Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan sataman investointina toteutettava satamatunneli, joka mahdollistaa Länsisataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen. Sataman toimintojen muutoksista lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Mikäli muutoksista päätetään, käynnistää Helsingin Satama Oy kehittämisohjelman valmistelun tarvittavien investointien toteuttamiseksi.

Keskustavisio kuvaa kantakaupungin tavoiteltavaa tulevaisuutta

Helsingin keskustavisio on luotu yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja se nostaa esiin alueen potentiaalia ja vahvuuksia kantakaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vision 6.10.2020 ja esittää sitä hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle tammikuussa 2021.  

Kantakaupungin laajat kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeet sekä lukuisat pienemmät hankkeet muokkaavat kaupunkirakenteen fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä sen painopisteitä.  Uusia muutoskohteita on syytä peilata tulevaan tavoiteltavaan kokonaisuuteen.  Keskustavisio on ohjaava työkalu, jonka linjauksilla varmistetaan, että keskustan maankäytön ja liikenteen suunnittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan.

Visio, sen laaja vuorovaikutus sekä tietopohja muodostavat pohjan muun muassa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyölle. Lisäksi visiota hyödynnetään muissa alueen maankäytön hankkeissa. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtina koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita. Päätöksen keskustavisiosta tekee kaupunginhallitus.

Helsingin keskustavisio - linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

Vision pääpaino on ollut vuorovaikutuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yksittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä keskustelu alueen tulevaisuudesta – vision vuorovaikutukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä.   

Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki? Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus

Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja nykypäivän tavoitteita.  Kantakaupungissa on edelleen voimassa asemakaavoja jopa 1830-luvulta. Kaavojen ajantasaistamisen tavoitteena on tukea kantakaupungin kestävyyden, omaleimaisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Lisäksi halutaan varmistaa kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu ja turvata keskustan elinvoimaisuuden säilyminen. Kaavatyö koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yleisiä alueita. Uudisrakentamisen kohteet eivät sisälly kokonaisuuteen.

Savonkatua kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Helsingin kaupunginhallitus on 11.1.2021 hyväksynyt NCC:n kehittämisvarauksen Alppilan ja Pasilan Savonkadun alueelle. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset kattavasti mukaan kehittämään alueesta hiilineutraali korttelialue sekä luomaan Savonkadusta yhteisöllinen, aktiivinen ja viihtyisä katutila osana kantakaupunkia. Alueesta tulee luonnollinen osa Alppilaa ja koko Helsingin kantakaupunkia. Savonkadun kehittämisvarauksen tarkempiin ehtoihin voit tutustua tästä

Kehittämisvarausalue sisältää alustavasti yhteensä noin 160 000 kerrosneliön laajuudelta toimitilarakentamista Savonkadun molemmin puolin, hotelli-, liiketila‐, pysäköinti‐, hybridi‐ ja opetustiloja sekä asuntoja. NCC tutkii aluetta myös sen uusien pääkaupunkiseudun toimitilojen sijoittamista varten. Kehitysvarauksen lisäksi NCC:llä on aikomus hakea alueelle tonttivarausta toimistorakentamiseen 45 000 kerrosneliölle, mutta kuitenkin vähintään 35 %:lle koko kehitysvarauksen laajuudesta.

Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää tekijää historiallisen Konepaja-alueen ja uuden Keski-Pasilan alueen välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää vihervyöhyke avokallioineen. Hankkeen maisemasuunnittelijana toimii Nomaji maisema-arkkitehdit Oy. Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen. Rakennettavien rakennuksien käyttöasteen nostamista tilaresurssien jakamisen kautta suunnitellaan yhdessä kiinteistöalan startup Spacent Oy:n kanssa.

Kaupunkilaiset aktiivisesti mukaan suunnitteluun

Suunnittelussa haetaan aktiivisen osallistamisen kautta eri vaihtoehtoja alueen elävöittämiseksi ja liittämiseksi tehokkaasti kantakaupungin toimintoihin. Sidosryhmille ja kaupunkilaisille tarjotaan erilaisia tapoja vaikuttaa alueelle tehtäviin kehittämissuunnitelmiin. Kehitysvaiheen suunnittelusta, alueesta sekä osallistumismahdollisuuksista ja niiden aikataulusta löytyy tietoa osoitteessa www.savonkatukehittyy.fi. Kaupunki ja NCC toivovat yleisöltä vahvaa osallistumista kaikissa hankkeen vaiheissa.

Näkemysten ja tietojen keräämiseksi järjestetään vuonna 2021 mm. tutkimuksia, kyselyitä, haastatteluita, virtuaalinen maastokävely sekä asukastilaisuus. Tammi-helmikuussa 2021 toteutettavassa ensimmäisessä karttakyselyssä voi vastata kysymyksiin alueen nykyisistä käyttötavoista sekä kertoa omia ajatuksia Savonkadun kehittämisestä. Karttakyselyyn voi kertoa näkemyksiään 15.2.2020 asti. Tiiviillä vuorovaikutuksella varmistetaan, että alueen asukkaat ja toimijat antavat näkemyksiään meille suunnittelutyömme pohjaksi. Kaikki ajatukset ja ideat varmistavat yhteisen vision, aluetta kunnioittavan suunnitelman.

Kesän 2021 aikana esitellään vaihtoehtoisia suunnitelmia, jotka perustuvat vuorovaikutuksesta saatuihin lähtötietoihin. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus antaa suunnitelmista palautetta Kerro kantasi -palvelun kautta. Kommentteja hyödyntäen laaditaan tarkempi alueellinen suunnitelma asemakaavamuutoksen pohjaksi.

Elielinaukiolle ideoidaan täydennysrakentamista

Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Elielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi laaditaan suunnitteluperiaatteet.

Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi marraskuussa 2020. Kilpailuehdotukset esitellään uusieliel.fi -sivustolla pian kilpailuajan päättymisen jälkeen maaliskuussa 2021. Yleisön kommentointia varten perustetaan Kerro kantasi -kysely, jossa pyydetään palautetta töistä ja ideoita jatkotyöstöä varten. Saatua palautetta hyödynnetään kilpailun tuomaroinnissa. Alustavan aikataulun mukaan kilpailun voittaja valittaisiin heinäkuussa 2021. Tavoitteena on laatia alueen uusi asemakaava voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä.

Kaisaniemenpuisto, Varsapuistikko ja Kaisaniemenranta

Kaisaniemenpuiston, Varsapuistikon ja Kaisaniemenrannan puisto- ja katualueiden peruskorjauksen suunnittelu on alkanut.

Kaisaniemenpuisto on Suomen vanhin julkinen puisto sekä Helsingin keskustan vanhin historiallinen puisto. Tavoitteena on kehittää Kaisaniemenpuistosta vehreä, viihtyisä ja tapahtumarikas kaupunkipuisto. Puiston historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kerroksia säilytetään ja vahvistetaan. Kehittämisen painopisteet ovat liikenteellisissä järjestelyissä, puistorakenteiden kunnostamisessa ja toimintojen jäsentelyssä kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot huomioon ottaen.

Keskeistä on myös puiston arvokkaan kasvillisuuden uudistaminen ja täydentäminen tarvittavilta osin. Lisäksi saneerataan puistoalueella sijaitsevaa vesihuoltoverkostoa ja muuta kunnallistekniikkaa.  Suunnittelu sisältää myös Varsapuistikon ja Kaisaniemenranta-nimisen kadun.

Puisto- ja katusuunnitelmat valmistuvat syksyn 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin myöhemmin tänä vuonna. Puisto- ja katusuunnitelmaluonnoksien esillä olosta ja puisto- ja katusuunnitelmaehdotuksien nähtävillä olosta ilmoitetaan puistojen ja kadun naapurikiinteistöille kirjeitse sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat  (kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat).

Puisto- ja katusuunnitelmien päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kaupunkiympäristölautakunnan sivuilta: www.hel.fi/kaupunkiympäristölautakunta.

Puisto- ja katusuunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan.

Lisätiedot

Kaija Laine, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, Puh. 09 310 38625, kaija.laine@hel.fi

Tiina Perälä, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Puh. 09 622 71727, tiina.perala@nakyma.com

Teollisuuskadusta liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä

Pasilan ja Kalasataman välisestä Teollisuuskadun akselista kehitetään merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa, joka luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana. 

Kaavarungon suunnitelmaluonnokset olivat kommentoitavina syksyllä 2020 Kerro kantasi -palvelussa, aineisto on edelleen katsottavissa palvelussa. 

Hietalahdenrantaan esitetään uutta työpaikka-aluetta ja maanalaista pysäköintilaitosta

Kaupunki on varannut Hietalahdenrannan alueen HGR Property Partners Oy:lle toimitilahankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. HGR Property Partners Oy on kotimainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, joka keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin merkittäviin kiinteistökehityshankkeisiin. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti asiasta 11.5.2020. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka.

Hankkeen lähtökohtana on rakentaa Hietalahdenrantaan toimitilaa vähintään 15 000 k-m². Hanke tukee monia kaupungin tavoitteita: julkinen tila ja kaupunkikuva parantuvat, toimitilaa rakennetaan lisää nykyiseen kaupunkirakenteeseen, liikennettä sujuvoitetaan ja alueen houkuttelevuutta sekä viihtyisyyttä parannetaan toiminnallisesti kuin kaupallisestikin. Alueesta toivotaan julkinen, viihtyisä käveltävä kaupunkitila, joka yhdistää Hietalahdentorin ja Bulevardin kehittyvään Telakkarannan alueeseen sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Vuorovaikutus käynnistyi syyskuussa 2020

Kaupunki haluaa kehittää Hietalahdenrantaa ja sen ympäristöä yhdessä alueen asukkaiden, toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Se on asettanut yhdeksi varausehdoksi vuorovaikutuksen kautta saadun palautteen huomioimisen suunnittelussa. Hankkeen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua jo hankkeen alkuvaiheesta alkaen. Syyskuussa 2020 aloitettiin suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden laadinta. Ne ohjaavat, miten aluetta kehitetään tulevaisuudessa. Suunnitteluperiaatteiden laadintaan saatiin osallisilta näkemyksiä – yhteinen maastokävely järjestettiin 9. syyskuuta 2020. Omia näkemyksiä pystyi myös kertomaan syyskuussa Kerro kantasi -kyselyssä. Katso Hietalahdenrannan kyselyn aineisto

Tavoitteiden pohjalta varauksensaaja laatii vähintään kolme erilaista suunnitteluratkaisua. Suunnittelun eri vaihtoehtoja pääsee arvioimaan ja kommentoimaan arviolta alkuvuodesta 2021.

Yhteystiedot

Sinikka Lahti, arkkitehti, kantakaupungin asemakaavoitus p. 09 310 37478, sinikka.lahti@hel.fi
Mia Kajan, erityisasiantuntija, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, p. 09 310 15820, mia.kajan@hel.fi 
Ilkka Aaltonen, kiinteistökehityspäällikkö, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit p. 09 310 36441, ilkka.aaltonen@hel.fi

Kauppatoria uudistetaan vaiheittain

Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen. Suunnittelun lähtökohtina ovat torin historiallinen arvo, merellisyys, merkitys keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän paikkana sekä sijainti Helsingin kävelypainotteisessa ytimessä. Suunnittelussa huomioidaan myös kehittyvän vesiliikenteen tarpeet, kuten uuden vesireittiliikenteen terminaalin rakentamisen osalta. Työssä pyritään lisäämään mahdollisuuksia myös torikaupan laajentumiselle ja kehittymiselle. 

Alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti suunnittelua on edistetty kokeiluilla, esimerkiksi kesällä 2020 torin parkkipaikkoja on vähennetty ja Keisariluodon lavaa on päässyt hyödyntämään lähes autottomassa ympäristössä. Tällä hetkellä mm. Suomenlinnan lauttapaviljongin työmaa vaikuttaa alueen liikenteeseen. 

Kauppatorin kaavoitus etenee kaavaehdotuksella vuonna 2021. 

Eteläsataman itäosasta ja Katajanokanrannasta suunnitteluperiaatteet

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan merellisyyttä sekä liittää Katajanokan ranta-alueet ja matkustajasatama tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Tarkoituksena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja. Suunnitteluperiaatteet päätöksentekoa varten valmistellaan vuonna 2020.

Katajanokanlaituri 4

Eteläsatamaan suunnitellaan puurakenteista, nelikerroksista pääkonttori- ja hotellirakennusta Katajanokanlaiturin varteen Tulli- ja Pakkahuoneen edustalle. Paikalla sijaitseva varasto- ja toimitilarakennus puretaan. Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen Katajanokan katuverkkoon pitkin Ankkurikatua. Rekkaliikenteeltä vapautuvaa ranta-aluetta kehitetään kävelypainotteisena ja korkeatasoisena julkisena tilana. Rakennuksen katutasoon sijoittuvat toiminnot tukevat rannan aktiivista, julkista käyttöä.

Rakennuksen suunnittelusta oli kansainvälinen kutsukilpailu alkukesästä 2020, voittajaksi valittiin Spring. Tutustu suunnitelmaan.

Hakaniemeen luvassa isoja uudistuksia

Hakaniemeen on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Jos Pisararata toteutuu, yksi sen asemista rakennetaan Hakaniemeen. Hakaniementorin alle suunnitellaan uutta pysäköintilaitosta.

Lue lisää Hakaniemen uudistamisesta

Marian sairaala-alue laajenee Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi

Kampissa entisissä Marian sairaalan tiloissa sijaitseva Maria 01 on voittoa tavoittelematon startup-keskittymä, joka laajeni vuoden 2019 lopulla 20 000 neliömetriin. Tiloissa toimii tällä hetkellä yli 140 startupia ja kasvuyritystä. Lisäksi Mariassa toimii 20 venture capital -rahastoa sekä useita startup-ekosysteemin toimijoita. Maria 01 on jo nyt Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä: kampuksella työskentelee lähes 1 200 henkilöä yhteensä 38 maasta.

Maria 01 laajenee tulevaisuudessa edelleen ja siitä on tulossa Euroopan suurin kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimus- ja kehitystoimintayksiköt.

Suunnitelman mukaan kampus laajenee lähivuosina edelleen hurjaa vauhtia ja vuoteen 2026 mennessä jo 70 000 neliön kokoon kasvavalla kampuksella tulee olemaan tilaa noin 650 toimijalle ja 4 000 työntekijälle. Maria 01:n uuden laajennuksen toteuttavat yhteistyössä YIT, Keva ja Helsingin kaupunki.

Suunnitellusti noin 50 000 neliömetrin laajennusosasta noin kymmenesosa tulee olemaan majoituskäytössä ja kymmenesosa ravintoloita, palveluita, hyvinvointi- ja liikuntatilaa sekä tapahtumatilaa. Loput 40 000 m² tulevat olemaan joustavaa toimisto- ja neuvottelutilaa.

Helsinki Garden -areena Nordenskiöldinkadun varteen

Helsinki Garden -hanke tähtää uuden, yksityisen tapahtuma-areenan rakentamiseen Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin viereen. Areenan lisäksi alueelle suunnitellaan liike- ja toimitilojen, hotellin ja asuntojen rakentamista. Myös nykyinen jäähalli on tarkoitus yhdistää osaksi kokonaisuutta. Suunnittelussa on selvitetty sen muuttamista pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikunta- ja liiketiloiksi. 

Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu

Vuonna 2018 tutkittiin, miten ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävää kävelykeskustaa voitaisiin merkittävästi laajentaa. Samalla selvitettiin keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitettaisiin isolta osin tienkäyttömaksuin. Projektinjohtaja Katariina Baarman kertoo videolla tarkemmin hankkeesta Katso video

Kesällä ja syksyllä 2018 ideoitiin ja keskusteltiin 

Kahdeksan suunnittelutoimistoa ideoi kävelykeskustan laajentamista ja maanalaista kokoojakatua. Keskustan ja kantakaupungin elinkeinoelämän edustajat kävivät samanaikaisesti keskustelua keskustan elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta keskeisistä tarpeista, haasteista, kipupisteistä ja reunaehdoista. Ideoiden kehityspaja: Vetovoimainen keskusta Helsinkiin järjestettiin syyskuussa 2018 info- ja näyttelytila Laiturilla. Kehityspajassa esiteltiin suunnittelutoimistojen ideat sekä esiteltiin projektin aikataulu ja tavoitteet sekä elinkeinoelämän näkemykset. Esitysaineisto on katsottavissa tästä. Ideasuunnitelmat olivat kommentoitavana myös Kerrokantasi-verkkopalvelussa.

Yrittäjät, suunnittelijat ja asukkaat mukaan - kyselyjen tuloksia

Kävelykeskustan laajentamiseen ja maanalaiseen kokoojakatuun liittyviä näkemyksiä, tarpeita ja ideoita kerättiin markkinavuoropuhelulla yrittäjiltä, kiinteistönomistajilta, kaupan toimijoilta sekä elinkeinoelämän järjestöiltä (tiedote aiheesta 5.9.2018). Asukkaiden on ollut mahdollista osallistua kävelykeskustan suunnitteluun Maptionnaire-kyselyllä touko-kesäkuussa 2018. Jalan kaupungilla – miltä Helsinki tuntuu kävellen? -kyselyn tuloksiin voit tutustua yhteenvedon tai interaktiivisen kartan avulla. Ideoita on kartoitettu myös suunnittelutoimistoilta keväällä ja kesällä 2018. Tulokset julkaistiin Ideoiden kehityspajassa 13. syyskuuta 2018.

Työn yhteydessä selvitettiin kansainvälisten esimerkkien avulla kävely-ympäristöjen kehittämisen ja liikennetunnelien vaikutukset kauppaan, viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen sekä liikenteeseen ja maankäyttöön yleensä.

Raklin markkinavuoropuhelu: Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu
Kuulas Helsinki: Keskusta-alueen yritysten johdon haastattelututkimus
Taloustutkimus: Yrityshaastattelut

Ratkaisumalleja kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen kokoojakadun linjaukseksi 

Talvella 2019 esiteltiin ratkaisumalleja kaupunkilaisille Kantakaupunkimessuilla Oodissa. Ratkaisumalleihin voi tutustua myös raporteissa: 

Strafica: Koonti kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun jatkovaihtoehtojen tarkasteluista

Pöyry: Helsingin maanalainen kokoojakatu. Tilavaraustarkastelu ideakartoituksen pohjalta

Valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan tarkempi rakennetekninen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman ja muiden selvitysten perusteella kaupunginvaltuusto päättää hankkeen jatkotoimenpiteistä. 

Maanalaisen kokoojakadun kokonaistoimivuus ja -turvallisuus

Maanalaisen kokoojakadun poikkileikkausvaihtoehtojen vaikutuksia tunnelin kokonaistoimivuuteen ja -turvallisuuteen on selvitetty Traficonin laatimissa asiantuntijalausunnoissa sekä muistiossa. Myös pelastuslaitokselta on saatu lausunto ja Liikenne- ja viestintäviraston tietunnelien hallintoviranomaisen edustajalta alustava asiantuntijalausunto.

Pelastuslaitoksen lausunto maanalaisen kokoojakadun vaihtoehdoista D5 ja E6

Traficonin asiantuntijalausunto koskien tunnelien kokonaistoimivuutta ja -turvallisuutta

Liikenne- ja viestintäviraston alustava asiantuntijalausunto koskien maanalaista kokoojakatua

Traficonin muistio koskien tunnelien häiriöherkkyyttä
 

Kaupunkiympäristölautakunnan käsittely

Kävelykeskustaa ja maanalaista kokoojakatua käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa 17.9.2019 ja 1.10.2019. 

Projektinjohtaja Katariina Baarmanin esitys mediainfossa 13.9.2019

Esittelyvideo Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun 3D-mallista
Katso video

Kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu 3D-kartalla
Yhteenveto laadituista selvityksistä
Liikennejärjestelmävaikutusten arviointi; 2+2- ja 1+1 -kaistaisten vaihtoehtojen arviointi
Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä 17.9.2019 esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1.10.2019 

Aikataulu

  • Hankkeen organisoiminen (syksy 2017)
  • Selvitysten inventointi (kevät 2018)
  • Avoin ja osallistava ideoiden keruu sekä yhteiskehittelyvaihe. Luodaan keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden tilannekuva ja kokonaisnäkemys yhteistyössä yritysten ja toimijoiden kanssa (kevät 2019). 
  • Yleissuunnittelu (kevääseen 2020 mennessä). Tehdään valitusta tai valituista vaihtoehdoista tekniset ja taloudelliset suunnitelmat ja arvioidaan toteutettavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia. Arvioidaan tarkemmin suunnitelmien vaikutukset mm. maankäyttöön, kaupunkitilaan, liikenteeseen, kaupunkitalouteen, elinkeinoihin, ympäristöön, sosioekonomisiin ja taloudellisiin näkökulmiin.
  • Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet. Yleissuunnittelun tulosten perusteella esitetään johtopäätökset hankkeen edellytyksistä, arvioidaan vaikutukset kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumiselle sekä esitetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Tämä kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittämistyö ei sisällä toteutukseen johtavaa suunnittelua. 
  • Johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi tuodaan poliittiseen päätöksentekoon vuoden arviolta 2020 aikana. 
     

Vetovoimainen ydinkeskusta kaikkien etu

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja koko pääkaupunkiseudun elinehto. Keskustan tulee pysyä vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä yritysten sijoittumis- ja investointikohteena, asuinpaikkana ja vierailukohteena. 

Hankkeessa tuotetaan tietoa ja arvioidaan eri ratkaisumallien vaikutuksia.

  • Senaatintorin ympäristön kokeilut, joissa lisätään tilaa kävelijöille ja ohjataan turistibussit uusille pysäköintipaikoille. Kesäkokeilujen 2018 kokemusten perusteella suunnitellaan mahdolliset lisäjärjestelyt kesälle 2019.
  • Salomonkadulle Autotalon ja Kampin metroaseman väliselle aukiolle ideoitiin kesäkokeiluna kävelyalueen laajentamista. Aukion liikennejärjestelyjen todettiin olevan tarpeellisia. Ne lisäävät aukion viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Suojatiemuutokset ovat pysyviä.
     

Taustaa 

Helsingin kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Tavoitteena on myös selvittää se, miten tienkäyttömaksuilla voitaisiin rahoittaa maanalaisen kokoojakadun investointia. 

Selvitystyö on yksi Helsingin Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategian hankkeita. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätetty toimenpiteistä, vaan mahdollinen toteutusvaihe organisoidaan myöhemmin erikseen.
 

Yhteystiedot

Projektinjohtaja Katariina Baarman, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 310 37125, katariina.baarman (@) hel.fi.

Keskustan suunnitteluhankkeet kartalla

Tutustu keskustan suunnitteluhankkeisiin kaupungin karttapalvelussa.

 

Päivitetty 21.1.2021