Tule mukaan tekemään Helsingin keskustasta entistä viihtyisämpi ja toimivampi! Voit osallistua ideointiin ja keskusteluun niin verkossa kuin erilaisissa tapahtumissakin.

Osallistu keskustan uudistamiseen

Helsingin keskustaan kaavaillaan lisää asuntoja sekä toimitiloja yrityksille. Kaupunki haluaa myös parantaa keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta.

Vaikka suuntaviivat keskustan kehittämiselle on linjattu muun muassa kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa, tarvitaan vielä paljon suunnittelua ja keskustelua ennen kuin muutosten toteutus voi alkaa. Tähän keskusteluun haluamme sinut mukaan. 

Mitä tulevaisuuden keskustassa tehdään ja ketkä sitä käyttävät? Mistä syntyy kantakaupungin vetovoima vaikkapa nuorten, yritysten, asukkaiden tai turistien silmissä? Entä miten varaudumme ilmastonmuutokseen?

Uutta kantakaupunkia –tapahtuma järjestettiin 30. syyskuuta 2020 verkkotapahtumana vallitsevan koronatilanteen takia. Katso Uutta kantakaupunkia -illan esitysaineisto.

 

Hietalahdenrantaan esitetään uutta työpaikka-aluetta ja maanalaista pysäköintilaitosta

Kaupunki on varannut Hietalahdenrannan alueen HGR Property Partners Oy:lle toimitilahankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. HGR Property Partners Oy on kotimainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, joka keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin merkittäviin kiinteistökehityshankkeisiin. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti asiasta 11.5.2020. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka.

Alueelle suunnitellaan lisää toimitilaa

Hankkeen lähtökohtana on rakentaa Hietalahdenrantaan toimitilaa vähintään 15 000 k-m². Hanke tukee monia kaupungin tavoitteita: julkinen tila ja kaupunkikuva parantuvat, toimitilaa rakennetaan lisää nykyiseen kaupunkirakenteeseen, liikennettä sujuvoitetaan ja alueen houkuttelevuutta sekä viihtyisyyttä parannetaan toiminnallisesti kuin kaupallisestikin. Helsingin kaupunkistrategian näkökulmasta toimitilarakentaminen sopii alueelle hyvin. Yleiskaavan 2016 mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta. Kaupunki omistaa varausalueen maa- ja vesialueet.

Alueen toivotaan muuttuvan julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Hietalahdentorin ja Bulevardin kehittyvään Telakkarannan alueeseen sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Hietalahdenranta sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Helsingin keskustaa ja on nykytilassaan pääosin ajoneuvojen käytössä. Hietalahdentorilla on runsaasti pysäköintiä ja Bulevardin ja Hietalahdenrannan risteysalue on yksi pääsisääntuloväylistä Espoon suunnasta tuleville. Vilkkaasti liikennöityjen reittien ajoneuvomäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään uusien kaupunginosien kuten Hernesaaren ja Telakkarannan rakentumisen myötä.

Mikä on kehittämisvaraus?

Kehittämisvarauksessa kaupunki antaa kumppanille luvan suunnitella kaupungin omistamalle maalle. Hietalahdenrannan kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka. Kehittämisvarauksen jälkeen tehdään erillinen päätös varsinaisesta tontinvarauksesta kaupunkiympäristölautakunnassa ja edelleen kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa. Tämän tontinvarauspäätöksen ehtona on, että kehittämisvarauksen ehdot on huomioitu suunnittelussa.

Kaupungin esittämät ehdot varaukselle koskevat pääosin rakentamista, liikennettä sekä maanalaista pysäköintilaitosta. Kehittämisvarauksen saajalle varataan alustavasti noin 15 000–20 000 k-m2 käsittävä osa uudesta rakennusoikeudesta sekä Hietalahdentorin alle rakennettava maanalainen pysäköintilaitos.

Näkymä Bulevardilta merelle on säilytettävä avoimena, samoin torialueen yhteys mereen. Hietalahdenaltaan ja meren välinen yhteys säilyy pienveneellä läpikuljettavana. Laivapaikat jäävät Hietalahdenlaituriin.

Mikäli katuverkkoon tehdään muutoksia, tulee hankkeen määrittää korvaavat yhteydet ja varmistaa niiden toimivuus. Alueen joukkoliikenne perustuu raitiotielinjoihin, eikä suunnitelma saa heikentää sen toimivuutta. Jalankulku ja pyöräliikenne ovat ensisijaisia liikkumismuotoja. Merenrantaan tulee suunnitella laadukas julkinen jalankulkureitti.

Torin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen tulee olla yleinen pysäköintilaitos, joka palvelee sekä alueen tonttien, että alueen asiointipysäköinnin tarpeita. Pysäköinti torilla poistuu ja vapautuva alue varataan toritoiminnalle. Tarkemmat ehdot löytyvät kehittämisvarauksen aineistossa.

Vuorovaikutus käynnistyi maastokäveyllä ja Kerro kantasi -kyselyllä syyskuussa 2020

Kaupunki haluaa kehittää Hietalahdenrantaa ja sen ympäristöä yhdessä alueen asukkaiden, toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Se on asettanut yhdeksi varausehdoksi vuorovaikutuksen kautta saadun palautteen huomioimisen suunnittelussa. Hankkeen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua jo hankkeen alkuvaiheesta alkaen. Syyskuussa 2020 aloitettiin suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden laadinta. Ne ohjaavat, miten aluetta kehitetään tulevaisuudessa. Suunnitteluperiaatteiden laadintaan saatiin osallisilta näkemyksiä – yhteinen maastokävely järjestettiin 9. syyskuuta 2020. Omia näkemyksiä pystyi myös kertomaan syyskuussa Kerro kantasi -kyselyssä. Katso Hietalahdenrannan kyselyn aineisto

Tavoitteiden pohjalta varauksensaaja laatii vähintään kolme erilaista suunnitteluratkaisua. Suunnittelun eri vaihtoehtoja pääsee arvioimaan ja kommentoimaan arviolta alkuvuodesta 2021.
Yhteystiedot

Sinikka Lahti, arkkitehti, kantakaupungin asemakaavoitus p. 09 310 37478, sinikka.lahti@hel.fi
Mia Kajan, erityisasiantuntija, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, p. 09 310 15820, mia.kajan@hel.fi 
Ilkka Aaltonen, kiinteistökehityspäällikkö, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit p. 09 310 36441, ilkka.aaltonen@hel.fi

Kaisaniemenpuisto, Varsapuistikko ja Kaisaniemenranta

Kaisaniemenpuiston, Varsapuistikon ja Kaisaniemenrannan puisto- ja katualueiden peruskorjauksen suunnittelu on alkanut.

Kaisaniemenpuisto on Suomen vanhin julkinen puisto sekä Helsingin keskustan vanhin historiallinen puisto. Tavoitteena on kehittää Kaisaniemenpuistosta vehreä, viihtyisä ja tapahtumarikas kaupunkipuisto. Puiston historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kerroksia säilytetään ja vahvistetaan. Kehittämisen painopisteet ovat liikenteellisissä järjestelyissä, puistorakenteiden kunnostamisessa ja toimintojen jäsentelyssä kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot huomioon ottaen.

Keskeistä on myös puiston arvokkaan kasvillisuuden uudistaminen ja täydentäminen tarvittavilta osin. Lisäksi saneerataan puistoalueella sijaitsevaa vesihuoltoverkostoa ja muuta kunnallistekniikkaa.  Suunnittelu sisältää myös Varsapuistikon ja Kaisaniemenranta-nimisen kadun.

Puisto- ja katusuunnitelmat valmistuvat syksyn 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Asukkailla on mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin myöhemmin tänä vuonna. Puisto- ja katusuunnitelmaluonnoksien esillä olosta ja puisto- ja katusuunnitelmaehdotuksien nähtävillä olosta ilmoitetaan puistojen ja kadun naapurikiinteistöille kirjeitse sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat  (kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat).

Puisto- ja katusuunnitelmien päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kaupunkiympäristölautakunnan sivuilta: www.hel.fi/kaupunkiympäristölautakunta.

Puisto- ja katusuunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan.

Lisätiedot

Kaija Laine, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, Puh. 09 310 38625, kaija.laine@hel.fi

Tiina Perälä, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Puh. 09 622 71727, tiina.perala@nakyma.com

Elielinaukiolle ideoidaan täydennysrakentamista

Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Elielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi laaditaan suunnitteluperiaatteet.

Arkkitehtuurikilpailun on määrä käynnistyä marraskuussa 2020.  Alustavan aikataulun mukaan kilpailun lopputulos olisi selvillä huhti-toukokuussa 2021. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä.

Teollisuuskadusta liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä

Pasilan ja Kalasataman välisestä Teollisuuskadun akselista kehitetään merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa, joka luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana. 

Kaavarungon suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 24.9.–21.10.2020 Kerro kantasi -palvelussa. Suunnittelijoita on myös mahdollista tavata pop up -toimipisteellä Fredriksbergissä osoitteessa Konepajankuja 1 (Sturenkatu 14a) 28.9.–2.10. Aukioloajat: ma ja pe klo 14−19 sekä ti, ke ja to klo 8.30−14.

Keskustavisio kuvaa kantakaupungin tavoiteltavaa tulevaisuutta

Helsingin keskustavisio on luotu yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja se nostaa esiin alueen potentiaalia ja vahvuuksia kantakaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Keskustavisiota kokouksessaan 29. syyskuuta 2020.  

Kantakaupungin laajat kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeet sekä lukuisat pienemmät hankkeet muokkaavat kaupunkirakenteen fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä sen painopisteitä.  Uusia muutoskohteita on syytä peilata tulevaan tavoiteltavaan kokonaisuuteen.  Keskustavisio on ohjaava työkalu, jonka linjauksilla varmistetaan, että keskustan maankäytön ja liikenteen suunnittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan.

Visio, sen laaja vuorovaikutus sekä tietopohja muodostavat pohjan muun muassa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyölle. Lisäksi visiota hyödynnetään muissa alueen maankäytön hankkeissa. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtina koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita. Päätöksen keskustavisiosta tekee kaupunginhallitus.

Helsingin keskustavisio - linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa

Vision pääpaino on ollut vuorovaikutuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yksittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä keskustelu alueen tulevaisuudesta – vision vuorovaikutukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä.   

Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki? Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus

Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja nykypäivän tavoitteita.  Kantakaupungissa on edelleen voimassa asemakaavoja jopa 1830-luvulta. Kaavojen ajantasaistamisen tavoitteena on tukea kantakaupungin kestävyyden, omaleimaisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Lisäksi halutaan varmistaa kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu ja turvata keskustan elinvoimaisuuden säilyminen. Kaavatyö koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yleisiä alueita. Uudisrakentamisen kohteet eivät sisälly kokonaisuuteen.

Kauppatoria uudistetaan vaiheittain

Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen. Suunnittelun lähtökohtina ovat torin historiallinen arvo, merellisyys, merkitys keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän paikkana sekä sijainti Helsingin kävelypainotteisessa ytimessä. Suunnittelussa huomioidaan myös kehittyvän vesiliikenteen tarpeet, kuten uuden vesireittiliikenteen terminaalin rakentamisen osalta. Työssä pyritään lisäämään mahdollisuuksia myös torikaupan laajentumiselle ja kehittymiselle. 

Alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti suunnittelua on edistetty kokeiluilla, esimerkiksi kesällä 2020 torin parkkipaikkoja on vähennetty ja Keisariluodon lavaa on päässyt hyödyntämään lähes autottomassa ympäristössä. Tällä hetkellä mm. Suomenlinnan lauttapaviljongin työmaa vaikuttaa alueen liikenteeseen. 

Kauppatorin kaavoitus etenee kaavaehdotuksella vuonna 2021. 

Eteläsataman itäosasta ja Katajanokanrannasta suunnitteluperiaatteet

Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan merellisyyttä sekä liittää Katajanokan ranta-alueet ja matkustajasatama tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Tarkoituksena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja. Suunnitteluperiaatteet päätöksentekoa varten valmistellaan vuonna 2020.

Katajanokanlaituri 4

Eteläsatamaan suunnitellaan puurakenteista, nelikerroksista pääkonttori- ja hotellirakennusta Katajanokanlaiturin varteen Tulli- ja Pakkahuoneen edustalle. Paikalla sijaitseva varasto- ja toimitilarakennus puretaan. Satamasta lähtevä rekkaliikenne siirtyy uuden rakennuksen kohdalla pois rannasta kääntyen Katajanokan katuverkkoon pitkin Ankkurikatua. Rekkaliikenteeltä vapautuvaa ranta-aluetta kehitetään kävelypainotteisena ja korkeatasoisena julkisena tilana. Rakennuksen katutasoon sijoittuvat toiminnot tukevat rannan aktiivista, julkista käyttöä.

Rakennuksen suunnittelusta oli kansainvälinen kutsukilpailu alkukesästä 2020, voittajaksi valittiin Spring. Tutustu suunnitelmaan.

Hakaniemeen luvassa isoja uudistuksia

Hakaniemeen on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Jos Pisararata toteutuu, yksi sen asemista rakennetaan Hakaniemeen. Hakaniementorin alle suunnitellaan uutta pysäköintilaitosta.

Lue lisää Hakaniemen uudistamisesta

Marian sairaala-alue laajenee Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi

Kampissa entisisissä Marian sairaalan tiloissa sijaitseva Maria 01 on voittoa tavoittelematon startup-keskittymä, joka laajeni vuoden 2019 lopulla 20 000 neliömetriin. Tiloissa toimii tällä hetkellä yli 140 startupia ja kasvuyritystä. Lisäksi Mariassa toimii 20 venture capital -rahastoa sekä useita startup-ekosysteemin toimijoita. Maria 01 on jo nyt Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä: kampuksella työskentelee lähes 1 200 henkilöä yhteensä 38 maasta.

Maria 01 laajenee tulevaisuudessa edelleen ja siitä on tulossa Euroopan suurin kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimus- ja kehitystoimintayksiköt.

Suunnitelman mukaan kampus laajenee lähivuosina edelleen hurjaa vauhtia ja vuoteen 2026 mennessä jo 70 000 neliön kokoon kasvavalla kampuksella tulee olemaan tilaa noin 650 toimijalle ja 4 000 työntekijälle. Maria 01:n uuden laajennuksen toteuttavat yhteistyössä YIT, Keva ja Helsingin kaupunki.

Suunnitellusti noin 50 000 neliömetrin laajennusosasta noin kymmenesosa tulee olemaan majoituskäytössä ja kymmenesosa ravintoloita, palveluita, hyvinvointi- ja liikuntatilaa sekä tapahtumatilaa. Loput 40 000 m² tulevat olemaan joustavaa toimisto- ja neuvottelutilaa.

Helsinki Garden -areena Nordenskiöldinkadun varteen

Helsinki Garden -hanke tähtää uuden, yksityisen tapahtuma-areenan rakentamiseen Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin viereen. Areenan lisäksi alueelle suunnitellaan liike- ja toimitilojen, hotellin ja asuntojen rakentamista. Myös nykyinen jäähalli on tarkoitus yhdistää osaksi kokonaisuutta. Suunnittelussa on selvitetty sen muuttamista pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikunta- ja liiketiloiksi. 

Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu

Tutkimme parhaillaan, miten ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävää kävelykeskustaa voitaisiin merkittävästi laajentaa. Samalla selvitämme keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitettaisiin isolta osin tienkäyttömaksuin.

Olet tervetullut mukaan ideoimaan ja keskustelemaan kävelykeskustaan ja maanalaiseen kokoojakatuun liittyvistä tavoitteista ja reunaehdoista, mahdollisuuksista, hyödyistä ja haitoista sekä ratkaisumalleista. Yhdessä asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa määritämme, millainen on Helsingin keskusta tulevaisuudessa.

Projektinjohtaja Katariina Baarman kertoo videolla tarkemmin hankkeesta.

Katso video

Kesällä ja syksyllä 2018 ideoitiin ja keskusteltiin 

Kahdeksan suunnittelutoimistoa on ideoinut kävelykeskustan laajentamista ja maanalaista kokoojakatua. Keskustan ja kantakaupungin elinkeinoelämän edustajat ovat samanaikaisesti käyneet keskustelua keskustan elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta keskeisistä tarpeista, haasteista, kipupisteistä ja reunaehdoista. Ideoiden kehityspaja: Vetovoimainen keskusta Helsinkiin järjestettiin 13. syyskuuta info- ja näyttelytila Laiturilla. Kehityspajassa esiteltiin suunnittelutoimistojen ideat sekä esiteltiin projektin aikataulu ja tavoitteet sekä elinkeinoelämän näkemykset. Esitysaineisto on katsottavissa tästä. Ideasuunnitelmat olivat kommentoitavana myös Kerrokantasi-verkkopalvelussa.

 

Yrittäjät, suunnittelijat ja asukkaat mukaan - kyselyjen tuloksia

Kävelykeskustan laajentamiseen ja maanalaiseen kokoojakatuun liittyviä näkemyksiä, tarpeita ja ideoita on kerätty markkinavuoropuhelulla yrittäjiltä, kiinteistönomistajilta, kaupan toimijoilta sekä elinkeinoelämän järjestöiltä (tiedote aiheesta 5.9.2018). Asukkaiden on ollut mahdollista osallistua kävelykeskustan suunnitteluun Maptionnaire-kyselyllä touko-kesäkuussa 2018. Jalan kaupungilla – miltä Helsinki tuntuu kävellen? -kyselyn tuloksiin voit tutustua yhteenvedon tai interaktiivisen kartan avulla. Ideoita on kartoitettu myös suunnittelutoimistoilta keväällä ja kesällä 2018. Tulokset julkaistiin Ideoiden kehityspajassa 13. syyskuuta 2018.

Työn yhteydessä selvitetään kansainvälisten esimerkkien avulla kävely-ympäristöjen kehittämisen ja liikennetunnelien vaikutukset kauppaan, viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen sekä liikenteeseen ja maankäyttöön yleensä.

Raklin markkinavuoropuhelu: Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu
Kuulas Helsinki: Keskusta-alueen yritysten johdon haastattelututkimus
Taloustutkimus: Yrityshaastattelut

 

Ratkaisumalleja kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen kokoojakadun linjaukseksi 

Talvella 2019 esiteltiin ratkaisumalleja kaupunkilaisille Kantakaupunkimessuilla Oodissa. Ratkaisumalleihin voi tutustua myös raporteissa: 

Strafica: Koonti kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun jatkovaihtoehtojen tarkasteluista

Pöyry: Helsingin maanalainen kokoojakatu. Tilavaraustarkastelu ideakartoituksen pohjalta

Syksyllä kaupunkiympäristölautakunta valitsee yhden tai korkeintaan kaksi vaihtoehtoa, joista laaditaan tarkempi rakennetekninen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman ja muiden selvitysten perusteella kaupunginvaltuusto päättää keväällä 2020 hankkeen jatkotoimenpiteistä. 

 

Maanalaisen kokoojakadun kokonaistoimivuus ja -turvallisuus

Maanalaisen kokoojakadun poikkileikkausvaihtoehtojen vaikutuksia tunnelin kokonaistoimivuuteen ja -turvallisuuteen on selvitetty Traficonin laatimissa asiantuntijalausunnoissa sekä muistiossa. Myös pelastuslaitokselta on saatu lausunto ja Liikenne- ja viestintäviraston tietunnelien hallintoviranomaisen edustajalta alustava asiantuntijalausunto.

Pelastuslaitoksen lausunto maanalaisen kokoojakadun vaihtoehdoista D5 ja E6

Traficonin asiantuntijalausunto koskien tunnelien kokonaistoimivuutta ja -turvallisuutta

Liikenne- ja viestintäviraston alustava asiantuntijalausunto koskien maanalaista kokoojakatua

Traficonin muistio koskien tunnelien häiriöherkkyyttä
 

Kaupunkiympäristölautakunnan käsittely

Kävelykeskustaa ja maanalaista kokoojakatua käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa 17.9.2019 ja 1.10.2019. Seuraavaksi hanketta käsitellään kaupunginhallituksessa vuonna 2020. 

Projektinjohtaja Katariina Baarmanin esitys mediainfossa 13.9.2019

Esittelyvideo Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun 3D-mallista
Katso video

Kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu 3D-kartalla
Yhteenveto laadituista selvityksistä
Liikennejärjestelmävaikutusten arviointi; 2+2- ja 1+1 -kaistaisten vaihtoehtojen arviointi
Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä 17.9.2019 esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1.10.2019 

Aikataulu

  • Hankkeen organisoiminen (syksy 2017)
  • Selvitysten inventointi (kevät 2018)
  • Avoin ja osallistava ideoiden keruu sekä yhteiskehittelyvaihe. Luodaan keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden tilannekuva ja kokonaisnäkemys yhteistyössä yritysten ja toimijoiden kanssa (kevät 2019). 
  • Yleissuunnittelu (kevääseen 2020 mennessä). Tehdään valitusta tai valituista vaihtoehdoista tekniset ja taloudelliset suunnitelmat ja arvioidaan toteutettavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia. Arvioidaan tarkemmin suunnitelmien vaikutukset mm. maankäyttöön, kaupunkitilaan, liikenteeseen, kaupunkitalouteen, elinkeinoihin, ympäristöön, sosioekonomisiin ja taloudellisiin näkökulmiin.
  • Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet. Yleissuunnittelun tulosten perusteella esitetään johtopäätökset hankkeen edellytyksistä, arvioidaan vaikutukset kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumiselle sekä esitetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Tämä kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittämistyö ei sisällä toteutukseen johtavaa suunnittelua. 
  • Johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi tuodaan poliittiseen päätöksentekoon vuoden 2020 aikana. 
     

Vetovoimainen ydinkeskusta kaikkien etu

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja koko pääkaupunkiseudun elinehto. Keskustan tulee pysyä vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä yritysten sijoittumis- ja investointikohteena, asuinpaikkana ja vierailukohteena. 

Hankkeessa tuotetaan tietoa ja arvioidaan eri ratkaisumallien vaikutuksia.

  • Senaatintorin ympäristön kokeilut, joissa lisätään tilaa kävelijöille ja ohjataan turistibussit uusille pysäköintipaikoille. Kesäkokeilujen 2018 kokemusten perusteella suunnitellaan mahdolliset lisäjärjestelyt kesälle 2019.
  • Salomonkadulle Autotalon ja Kampin metroaseman väliselle aukiolle ideoitiin kesäkokeiluna kävelyalueen laajentamista. Aukion liikennejärjestelyjen todettiin olevan tarpeellisia. Ne lisäävät aukion viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Suojatiemuutokset ovat pysyviä.
     

Taustaa 

Helsingin kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Tavoitteena on myös selvittää se, miten tienkäyttömaksuilla voitaisiin rahoittaa maanalaisen kokoojakadun investointia. 

Selvitystyö on yksi Helsingin Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategian hankkeita. Tässä vaiheessa ei vielä ole päätetty toimenpiteistä, vaan mahdollinen toteutusvaihe organisoidaan myöhemmin erikseen.
 

Yhteystiedot

Projektinjohtaja Katariina Baarman, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 310 37125, katariina.baarman (@) hel.fi.

Keskustan suunnitteluhankkeet kartalla

Tutustu keskustan suunnitteluhankkeisiin kaupungin karttapalvelussa.

 

Päivitetty 26.10.2020