Kruunu­vuorenranta

Kruunuvuorenranta rakennetaan entisen Laajasalon öljysataman paikalle, 260 hehtaarin alueelle. Rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja jatkuu noin vuoteen 2030. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Borgströminmäkeen ja Gunillankallioon syksyllä 2015. Vuoden 2020 lopussa uusia asuntoja oli 2630 ja asukkaita noin 4800.

Alueelle rakennetaan noin 7 500 asuntoa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 580 000 kerrosneliötä. Toimitiloja ja palveluita rakennetaan noin 55 000 kerrosneliötä.

Ennen rakentamista maaperä on puhdistettu. Asuinrakentamista varten tontteja paikoin louhitaan tai täytetään. Myös katuja ja vesihuoltoa rakennetaan ennen taloja. 

Öljysatamahistoria näkyy uudessa Kruunuvuorenrannassa. Entisiä öljysäiliöitä jätetään alueelle erilaisia käyttötarkoituksia varten, muistoksi teollisesta menneisyydestä. Ranta-alueen suuressa säiliössä loistaa valotaideteos Öljysäiliö 468.

Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen Stansvikin alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Kyseessä on Stansvikin kartanoa ympäröivä viheralue, johon ei ole tulossa asuntorakentamista. 

Millainen alue Stansvik on ja mitä suunnitelmia alueesta on tehty? 

Stansvik on kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha kartanoympäristö ja luontotyypeiltään erittäin monipuolinen viheralue Laajasalossa. Kartanoympäristöä kehitetään puhtaasti virkistys- ja luontoalueena toisin kuin viereistä Stansvikinkallion asemakaava-aluetta, jonne on suunniteltu myös asuntojen rakentamista.  

Virkistysalueen kehittämistä ohjaavat Stansvikin asemakaava ja sen pohjalta tehty tarkempi puistosuunnitelma. Niiden valmistelun yhteydessä on tehty useita luonto- ja kulttuurihistoriallisia selvityksiä. Alueella sijaitseva Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan Tahvonlahdenharjun luonnonsuojelualueeksi, josta on valmistunut erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma. 

Tahvonlahdenniemi sekä muut puustoiset ja ruovikkoiset viheralueet liittyvät vaiheittain maisemapuistokokonaisuuteen, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas valtakunnallisellakin tasolla. Suunnitelmissa yhtenä tavoitteena on kartanopuiston ytimen ennallistaminen ja kartanon perinnemaisemien osittainen palauttaminen. Tavoitteena on siis sekä alueen monipuolisten luontoarvojen että kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen. 

Miten suunnitelmiin voi vaikuttaa? 

Stansvikin asemakaava ja puistosuunnitelma ovat jo valmiita ja lainvoimaisia, ja niihin liittyvät vuorovaikutusvaiheet ovat päättyneet. 

Seuraava vaihe virkistysaluetta koskevassa suunnittelussa on hoito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Siinä määritellään, mitä luonnonhoitotöitä maastossa tarkalleen ottaen tehdään puistosuunnitelman pohjalta. Hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnos valmistuu asukkaiden kommentoitavaksi vuoden 2022 alkupuolella. 

Stansvikin kaava-alueen rakentamisen ja suunnittelu aikataulu 

• Urakka 1, Stansvikintien perusparannus ja puiston 1. vaiheen rakentaminen: 
  puistoreitit ja pysäköintialueet 2021–2022  
• Hoito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen 2021–2022: asukastilaisuus ja suunnitelman kommentointi alkuvuodesta 2022 
• Kartanopuiston kunnostaminen 2020-luvun jälkipuoliskolla. Työt ajoittuvat usealle vuodelle.  

Tutustu Stansvikin asemakaava-alueen aineistoihin linkeistä. Klikkaamalla karttapalvelussa rasteroitua aluerajausta, aukeaa linkit suunnitelmiin ja tiedotteisiin.  

Puistosuunnitelma 

Puistosuunnitelman selostus 

Urakan aluerajaus 

Mikä muuttuu puistosuunnitelman toteuttamisen myötä? 

Stansvikin asemakaava sisältää nykyisen kartanoalueen. Kaavan mukaisesti alue säilyy viheralueena: metsinä, puistona, puutarhana, kesämaja-alueena ja muina virkistyspalvelualueina, kuten viljelypalstoina. Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Alueelle ei ole tulossa asuntorakentamista.  

Puistosuunnitelman yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, suurin osa Stansvikin kaava-alueen metsistä ja muista luonnonmukaisista alueista säilyy nykyisellään. Puistosuunnitelman myötä pyritään ennallistamaan kartanopuutarhaa ja -puistoa. Toteutuksessa rakennetaan puistoreittejä sekä uusi pysäköintipaikka suljettavan pysäköintialueen tilalle. Nykyiset kaksi pysäköintialuetta lähellä kartanoa uusitaan ja laajennetaan. Knut Felixin tammikuja (tunnetaan myös nimellä Vanha tammikujanne) ja kartanon lähiympäristö suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Viljelypalsta-alue kartanon pihapiirissä uudistetaan. Kaavassa merkittyä pohjoisempaa viljelypalsta-aluetta ei olla toistaiseksi toteuttamassa. Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. 

Mitä rakennetaan vuosina 2021–22? 

Syksyllä 2021 käynnistyvässä ensimmäisessä urakassa tehdään ainoastaan oheisella kartalla näkyvät hiekkapintaiset reitit ja pysäköintialueet sekä kunnostetaan vanha Stansvikintie.    

Miksi kartanoalueelle on suunniteltu kunnostustöitä? 

Kartanopuiston ja pihapiirin kunnostaminen ei vielä sisälly syksyllä 2021 käynnistyvään urakkaan, vaan kunnostustöille pyritään löytämään rahoitusta tuleville vuosille. Kunnostustöillä tullaan turvaamaan Stansvikin kartanon alueen puistojen ja niiden metsäisten alueiden tulevaisuutta.  

Kartanoympäristöjen arvo muodostuu kulttuurihistoriallisista, maisemallisista ja luonnonarvoista. Kulttuurihistorialliset arvot heikkenevät, jos alueiden annetaan vähitellen rapistua. Lukuisten pienten muutosten summana kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot heikkenevät. Stansvikin osalta muutokset ovat jo nyt niin suuria, että osa alueesta on menettämässä nämä arvot peruuttamattomasti, ellei alueita ennallisteta. Esimerkiksi Onnentemppelin puoliavoin puisto ja kartanon pellot ovat pitkälti umpeenkasvaneet. Näkymät päärakennukselta Onnentemppelille ja merelle ovat osin umpeutuneet. Myös alkuperäiset käytäväsommitelmat ja istutukset ovat pitkälti hävinneet. 

Joskus kulttuuriarvojen ennallistaminen tuo muutoksia luontoarvoihin. Puoliavoimilla puistoalueilla viihtyvät eri lajit kuin metsissä. Hoidettu kulttuuriympäristö on oleellinen osa alueen luonnon monimuotoisuutta hyödyttäen monia eläin- ja kasvilajeja. Vaikka Stansvikin kartanon alueen puoliavoimia ympäristöjä kehitetään, suurin osa metsistä säilyy nykyisellään. Kartanon entisillä puistoalueilla kulttuuriympäristöstä on tarkoitus huolehtia mm. säilyttämällä vanhimmat upeat jalopuut ja raivaamalla paikoin liian tiheäksi kasvanutta aluskasvillisuutta, jotta vanhat puut saavat elintilaa. Vanhoja puistokäytäviä palautetaan.  (Lue lisää kohdassa Miten luonnonarvot on huomioitu suunnittelussa)   

Kartanoympäristöt ovat asukkaille myös tärkeitä virkistysalueita. Kun ulkoilijoita tulee lisää, virkistysalueet vaativat myös kehittämistä muun muassa kulkuyhhteyksiä ja valaistusta kehittämällä.

Miksi uusia reittejä rakennetaan?  

Stansvikin kartanoalue ja Kruunuvuorenrannan länsiosassa sijaitseva Kruunuvuoren metsäinen kallioalue ovat merkittävimmät lähivirkistysalueet Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan asukkaille. Asukkaita on arvioitu lopputilanteessa olevan 13 500, ja alueiden virkistyskäyttö tuleekin lisääntymään huomattavasti. Alueet kestävät nykyisellään huonosti kulutusta ja alueen ulkoilureittiverkostoa on parannettava, jotta kulutus ohjautusi reiteille ja herkät luonnonalueet säilyisivät paremmin. 

Kartanolle ei nykyisin ole lainkaan kävelyn tai pyöräilyn reittiä, vaan kulku tapahtuu Stansvikintietä pitkin. Tulevan  Stansvikinpolun pohjoisosuudella on nykyisin leveä polku, joka yhtyy Stansvikintiehen. Nykyinen järjestely, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat autoliikenteen seassa valaisemattomalla, kapealla ja mutkaisella Stansvikintiellä, ei ole turvallinen käyttäjämäärien lisääntyessä. Tämän vuoksi rakennetaan Stansvikinpolku, joka toimii Stansvikintien suuntaisena puistoreittiyhteytenä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Polun linjausta on soviteltu suhteessa säilytettävään puustoon ja muihin luontoarvoihin sekä maan pinnanmuotoihin. 

Thelninginpolku sekä Tahvonlahden yli Gunillankalliolle myöhemmin rakennettava kävelyn ja pyöräliikenteen silta tulevat olemaan tärkeä osa Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan virkistysyhteyksiä sekä osa itäistä rantareittiä. Vanhakylän kesämaja-alueen mökkien määrä tulee kaksinkertaistumaan, kun Uusikylän mökkipaikat siirtyvät Vanhakylän mökkipaikkojen lomaan. Tämä tulee lisäämään liikennettä alueella. Thelninginpolun ansiosta voidaan kesämaja-alueen huoltoajo ohjata pois arvokkaalta Knut Felixin tammikujanteelta. 

Parannettava ja valaistu jalankulun ja pyöräliikenteen reitistö parantaa kaikkien Stansvikin alueella vierailevien mahdollisuuksia käyttää kestäviä kulkumuotoja myös pimeään vuodenaikaan. Kolme metriä on turvallinen minimileveys yhdistetylle jalankululle ja pyöräilylle. Valaistuksen rakentaminen edellyttää samaa leveyttä mahdollisia valaisimien ylläpito- ja korjaustöitä varten. 

Kulttuuriarvojen ja lepakoiden suojelemiseksi on alueella päädytty valaisemaan ainoastaan tärkeimmät jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet. Kapeaa Stansvikintietä ei valaista. Valaistus sammutetaan kesäajaksi lepakoiden vuoksi.  

Miksi Stansvikinpolun eteläpään leveys on 3 metriä? 

Stansvikinpolun pohjoispää on kaavassa kolme metriä leveä, ja se on osoitettu kävelyn lisäksi myös pyöräilyyn. Polku on paikoin kolmisen metriä leveä nykyisinkin, mutta osiltaan myös kapeampi ja maapohjainen. Polku tullaan rakentamaan tasaleveäksi, jotta turvallinen kävely ja pyöräily ohittamisineen onnistuu koko reitin pituudelta. Pyöräilijöiden ei tarvitse jatkossa siirtyä autotielle, ja esimerkiksi perheiden pyöräily ja ulkoilu lasten kanssa sujuu turvallisesti. Kolme metriä leveä puistoreitti on myös ulkoilijoille miellyttävä, kun rinnakkain kulkevat sopivat kohtaamaan muita vastaantulijoita.  

Miksi tehdään uusi parkkipaikka? 

Laajasalon asukasmäärän kasvaessa Stansvikin kartanoalue tulee olemaan yhä suositumpi virkistysalue. Kulttuurihistoriallisesti hieno alue kiinnostaa kauempanakin asuvia kaupunkilaisia. Kartano pysyy jatkossakin suosittuna juhlapaikkana, kun sen käyttöä tullaan kehittämään. Lisäksi Stansvikin alueella on 53 kesämajaa sekä Varis- ja Pitkäluodolla 20 kesämajaa, joiden lähipysäköinti on Stansvikin kartanoalueen tuntumassa. Alueen pääliikennemuodot ovat kävely ja pyöräily. Kun Kruunusillat-raitiotie valmistuu, aluetta palvelevat myös hyvät joukkoliikenteen yhteydet. Pysäköinti tulee ohjata huolella, jotta alueen säilyminen sekä alueen sujuva käyttö turvataan. Jatkossa autoja ei saa pysäköidä viheralueille, ajo ja lumen auraaminen tammikujanteella voivat muuten vähitellen vahingoittaa tammien juuristoja. Kujanteella on toisinaan esiintynyt myös pysäköimistä tammien väliin.

Uusi pohjoinen pysäköintialue rakennetaan, jotta nykyinen kaakkoinen pysäköintialue voidaan sulkea. Nykyinen pysäköintialue suljetaan, jotta kartanon ydinalue ja arvokas Knut Felixin tammikuja voidaan rauhoittaa autoliikenteeltä. Samasta syystä myös kesämaja-alueen huoltoliikenne on asemakaavassa osoitettu siirrettäväksi Thelninginpolku-nimiselle uudelle puistoreitille, pois kartanon pihapiiristä. 

Puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä on selvitysten perusteella on päädytty siihen, että asemakaavassa Thelninginpolun pohjoispuolelle osoitettu pysäköintipaikka sijoitetaan polun eteläpuolelle. Ratkaisu on luonnon ja maiseman kannalta parempi. Näin Stansvikintien varressa kasvavat vanhat arvokkaat tammet voidaan säilyttää ilman pelkoa kaivu- ja täyttötöiden aiheuttamista juuristovaurioista. Pysäköintialueen siirron myötä latvuksia ei myöskään tarvitse leikata stabilointikoneen ja kaivinkoneiden vuoksi, lepakoiden siirtymäreitti ei häiriinny ja sammakoille sopivan alavan ja kostean alueen pinta-ala ei pienenny.  

Eteläinen sijainti on korkoasemaltaan ja pohjaolosuhteiltaan parempi, eikä vaadi suuria täyttöjä tai stabilointia siten kuin alkuperäinen kaavan mukainen sijainti. Eteläinen alue sijaitsee kohdassa, jossa maisema on historiallisesti avartunut kohti kartanoa, aikoinaan alueella oli peltoa ja niittyä.  

Miten rakentaminen vaikuttaa vanhoihin tammiin ja jalopuulehtoihin? 

Vanhat 1800-luvulla istutetut tammet kasvavat Stansvikintien varrella ja Knut Felixin tammikujalla, eivät jalopuulehdossa. Ne on alun perin istutettu reunustamaan kartanolle johtavaa tietä. Kaikki 1800-luvulla istutetut tammet säilytetään ja niitä vaalitaan aivan erityisesti. Rakentamisen aikana ne suojataan hyvin ja Stansvikintien kunnostus tehdään erityisen hellävaraisin menetelmin.  

Stansvikinpolun pohjoinen osuus sijoittuu nykyisen polkumaisen yhteyden kohdalle. Eteläpää Thelninginpolun risteyksestä lähtien sijoittuu alueelle, joka on entistä kartanon peltoa ja joka on ollut perinteisesti avoin. Siihen on 1960-luvun lopulla istutettu tammia, ja se on kehittynyt jalopuumetsäksi. Polulle ei ole löydettävissä muuta sijaintia kuin kyseisen metsän halki. Stansvikintietä ei voi leventää sitä reunustavan vanhan puuston vuoksi, eikä hiekkatiestä muutenkaan pysty erottamaan jalkakäytävää.  Stansvikintien länsipuolelle ei reittiä voi sijoittaa historiallisen kivimuurin, vanhojen puiden ja maastonmuotojen vuoksi. Tämän vuoksi puistoreitti sijoitetaan tien itäpuoleiseen metsään. Sinne se saadaan rakennettua luontevasti ja maastoon istuttaen. Tammia on entisellä pellolla hyvin paljon. Suurin osa säilytetään, mutta osa poistetaan polun ja pysäköintipaikan kohdalta.  

Katso ilmakuvat vuodelta 1969

 ja vuodelta 1934

Onko bussien kääntöpaikka tarpeen? 

Uusi bussien kääntöpaikka sijoittuu osittain nykyiselle pysäköintialueelle ja osittain kolmen viljelypalstan alueelle. Viljelijöille tarjotaan alueen vierestä uudet, nyt tyhjillään olevat palstat. Kääntöpaikan muodostaa hiekkapintainen lenkki, joka mitoitettu niin laajaksi, ettei kääntöpaikan keskellä säilyvien, arvokkaiden tammien juurialueella tarvitse tehdä kaivuutöitä. Kääntöpaikka vastaa ulkoisesti muita alueelle rakennettavia hiekkapintaisia reittejä. 

Kääntöpaikka on tarpeen, vaikkei alueelle ole tulossa bussien reittiliikennettä. Kääntöpaikan avulla mahdollistetaan kartanon käyttö ja kehittäminen jatkossakin suosittuna juhlapaikkana, jonne voidaan kuljettaa vieraita tilausbusseilla. Kartanopuiston ydinalue halutaan rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä, Stansvikintien eteläpäässä sallitaankin jatkossa vain huoltoajo. Tämä parantaa myös katualueella, sen eteläpäässä kasvavien erityisen hienojen mäntyjen selviytymismahdollisuuksia.  

Paljonko puita kaadetaan? 

Ensimmäisen urakan yhteydessä syksyllä 2021 kaadetaan vain reittien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen kannalta välttämättömimmät puut. Lopullinen määrä varmistuu katselmusten valmistuttua syksyllä 2021. Toteutussuunnitelmaan on merkitty suunnitelma poistettavista puista, mutta työmaan käynnistyessä jokaista puuta tarkastellaan vielä maastossa yksitellen ja harkitaan poiston välttämättömyys. Urakan ensimmäinen puustokatselmus on pidetty syyskuussa 2021 ja maastossa todettiin, että kaikkia toteutussuunnitelmassa poistettavaksi merkittyjä puita ei tarvitse poistaa. Jokaisesta toteutettavasta kohdasta pidetään myöhemmin samanlainen katselmus ennen töihin ryhtymistä.  

Myöhemmässä vaiheessa, alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään puolestaan kuviokohtaisesti hoitotoimet ja mahdolliset puun poistot koko alueelle: metsiin, puistoon ja puoliavoimille niittyalueille.  Ne tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Suunnitelmaa voi kommentoida alkutalvesta 2022.  

Suurin osa puistosuunnitelmassa poistettavaksi esitetyistä puista sijaitsee Onnentemppelinpuiston alueella ja kartanon entisten peltojen kohdalla. Onnentemppelin puisto on ennen ollut puoliavointa kartanopuistoa, josta on ollut näkymät merelle ja päärakennukselle, ja näkymät ovat sittemmin umpeenkasvaneet. Pelto on ollut avoin 1970-luvulle asti. Molempia alueita on tarkoituksena kehittää puoliavoimeen suuntaan erityisesti kulttuuristoriallisten arvojen palauttamiseksi. Tällaiset ympäristöt tarjoavat myös monipuolisen elinympäristön puoliavoimessa ympäristössä viihtyville lajeille. 

Pohjoisempana Laajasalossa sijaitseva Tullisaaren kartanopuisto on hyvä esimerkki hienosti onnistuneesta kartanopuiston ennallistamisesta. Alue perusparannettiin 2000-luvun alussa ja sieltä poistettiin aikoinaan lähes nelinkertainen määrä puita siihen nähden, mitä Stansvikissa on suunniteltu poistettavan. Puiden poiston tavoitteena oli avata aikaisemmin avoimia ja puoliavoimia pelto- ja puistoalueita ja turvata yksittäisten, vanhojen arvopuiden elinolosuhteet. Alueelle on muodostunut arvokas, puoliavoimissa kulttuuriympäristöissä viihtyvä eliölajisto. Alueesta tuli myös maisemallisesti upea virkistysalue.  

Milloin rakentaminen alkaa ja kauanko kestää? 

Ensimmäisen vaiheen urakassa tavoitteena on aloittaa rakennustyöt syksyllä 2021. Töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä. Kesälomien aikaan kesäkuusta elokuuhun 2022 pidetään tauko häiriötä aiheuttavissa töissä. Töistä mahdollisimman suuri osa pyritään tekemään luonnon ollessa lepotilassa ja virkistyskäytön vähimmillään eli syksyllä, talvella ja keväällä. Töiden aikataulutuksessa huomioidaan lintujen pesimärauha, sammakoiden kutuaika ja lepakoiden aktiivinen aika. 

Miten luontoarvot on huomioitu suunnittelussa? 

Alueen luontoarvojen vaaliminen on ollut yksi keskeisimmistä suunnittelua ohjaavista tekijöistä, kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen ohella. Suunnitelmien laadintaa on ohjannut monipuolinen asiantuntijajoukko, johon on kuulunut kaupungin omia luontoasiantuntijoita ja ulkopuolisia asiantuntijoita kuten lepakko- ja sammakkoasiantuntijoita.  

Asemakaavavaiheessa laadittuja luontokartoituksia on täydennetty puistosuunnitelmassa lepakko- ja sammakkoeläinkartoituksilla sekä myöhemmin lahokaviosammalkartoituksella. Näiden pohjalta asiantuntijat ovat ohjeistaneet suunnitelmien laadinnassa ja antaneet lausuntonsa puistosuunnitelmien vaikutuksista kyseisiin lajeihin. Suunnitelmat on esitelty ELY-keskukselle, jolta on tullut ohjeet lupatarpeista. 

Sammakkolausunto 

Lepakkolausunto 

Lepakoita koskevan lausunnon yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: 

”…Asiantuntijalausuntona on todettava, että Stansvikin alueen lepakoita on huomioitu riittävästi alueen suunnittelussa ja että kaavoittajan esittämät suunnitelmat eivät merkittävästi heikennä lepakoiden mahdollisuuksia käyttää niille tärkeitä alueita. Tähän vaikuttaa myös se, että lausuntoa koskeva alue jää virkistyskäyttöön eikä ympäristöön ole tulossa lepakoille haitallisia muutoksia, kuten avohakkuita, asuntoalueita tai isoja teitä. Ulkoilureittien rakentaminen alueella saattaa joissain kohdissa jopa lisätä lepakoiden käytettävissä olevia alueita tarjoamalla uusia saalistusreittejä. Tahvonlahdenniemi, joka todettiin lepakoille merkittäväksi alueeksi vuonna 2004 ja 2014 (Siivonen, Wermundsen) säilyy ennallaan. Stansvikin alueen kulttuuriympäristöstä huolehditaan säilyttämällä vanhat jalolehtipuut ja raivaamalla paikoin liian tiheäksi kasvanut aluskasvillisuus. Hoidettu kulttuuriympäristö on oleellinen osa alueen monimuotoisuutta, mikä on myös lepakoiden viihtymistä lisäävä tekijä. Kulttuuriympäristön hoitotoimenpiteenä suunnitellaan paikoitellen myös niittämistä Stansvikintien itäpuolella.” 

Thelninginpolun linjaus määriteltiin puistosuunnitelmassa hieman asemakaavan mukaista linjausta etelämmäksi, nykyisen kannaksen viereen, koska lepakkoasiantuntijan mukaan kannaksella kulkee tärkeä lepakoiden siirtymäreitti, jonka säilyminen edellyttää kannaksen pohjoispuolisen tervaleppärivistön säilymistä. Puistosuunnitelman mukaisella linjauksella pohjoispuolen tervalepät ja siten myös lepakoiden siirtymäreitti saadaan säilymään. Eteläisempi linjaus on myös sammakoiden kannalta suotuisampi.  

Sammakkoasiantuntija suositteli Tahvonlahden pohjukan ruoppausmahdollisuuden tutkimista, jotta alueen umpeenkasvua voitaisiin hillitä. Tätä tutkitaan hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä.  

Suurin osa alueen metsistä säilyy nykyisellään. Lahopuun määrää kasvatetaan jättämällä metsiin polkujen toteutuksen yhteydessä kaadettavien puiden runkoja. Säilyttämällä kaikki 1800-luvulla istutetut tammet tuetaan monipuolisen hyönteis-, sammal- ja jäkälälajiston säilymistä. Vanhat jalopuut ovat monipuolisten eliölajistojen koteja.  

Katso kartalta, missä aikataulussa Kruunuvuorenrannan eri osa-alueita rakennetaan

Aluekohtainen aikataulukartta suurempana (PDF)

Tonttikohtainen kartta arvioiduista rakennusaikatauluista

Tonttikohtainen aikataulu kartalla suurempana (PDF)

Valmiin Kruunuvuorenrannan havainnekartta

Kruunuvuorenrannan havainnekuvakartta suurempana (PDF)

• Asuntorakentaminen jatkuu Haakoninlahdessa ja Gunillankalliossa sekä käynnistyy Kruunuvuoressa.
• Hopealaakson puurakenteinen päiväkoti valmistuu kesällä 2021. Päiväkotiin tulee suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatusyksiköt.
• Päiväkodin viereisen Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston rakentaminen on käynnistynyt esirakentamisella
• Tahvonlahden koulun perusparannus ja laajennus sekä Tahvonlahden päiväkodin korvaava uudisrakentaminen ovat käynnistyneet keväällä 2021.
• Kruunuvuorenrannan keskuskoulun ja leikkipuiston arkkitehtuurikilpailu ratkesi keväällä 2021. Suunnittelu jatkuu voittaneen ehdotuksen pohjalta. 
• Kaduista on rakennettu hieman yli puolet. Haakoninlahden eteläosan kadut ja kunnallistekniikka valmistuvat 2021. Kruunuvuoren katujen ja Koirasaarentien länsipään rakentaminen käynnistyvät.
• Kruunusiltojen raitiotien toteutussuunnittelu on käynnissä.
• Koirasaarten ja Kaivoshuvilankujan katusuunnittelu on käynnissä. Stansvikin kallion katujen ja Gunillantien itäpään suunnittelu käynnistyvät.
• Stansvikin kartanoalueen 1. vaiheen urakka käynnistyy syksyllä 2021, mikäli hallintovalitus ratkeaa suotuisasti.
• Stansvikinrannan uimarannan sekä siihen liittyvien lähivirkistysalueiden ja Huttuvadinpuiston suunnittelu jatkuu.
• Leikkipuiston suunnittelu tehdään hiiltä sitovana kaupunkipuistona CO-CARBON-hankkeen pilottikohteena. Vuoden 2021 aikana tarkennetaan puiston jatkosuunnittelun tavoitteet.
• Kruunuvuoren ja Kaivoskallion luonnonsuojelualueiden sekä Tahvonlahdenharjun luonnonsuojeluohjelman alueen hoito- ja käyttösuunnitelmat valmistuvat 2021.
• Stansvikin kartanon puistojen hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on käynnistynyt keväällä 2021.
• Kruunuvuoren kaava-alueen pohjoisosan eli Kultakruununkaaren kaavoitus on käynnistynyt keväällä 2021.
• Väliaikaisen kaupan on tavoitteena avautua Haakoninlahdessa syksyllä 2021. Väliaikaisen sähkölauttaliikenteen selvitys on valmistunut. Kaupunginhallitus päätti 25.4.2021 hankkeen jatkovalmistelusta.

Kruunuvuorenrannan alueella on useita asemakaavoja.

Tutustu voimassa oleviin asemakaavoihin Helsingin karttapalvelussa:

Tutustu voimassa alueen liikennesuunnitelmiin Helsingin karttapalvelussa:

Helsingin kaupunki luovuttaa asuntotontteja pääasiassa yleisten tonttihakujen kautta. Osa tonteista luovutetaan erikseen järjestettävillä laatu- tai hintakilpailuilla. Mikäli tonteille ei ole tonttihaussa tai -kilpailussa löytynyt toteuttajaa, ne voidaan siirtää jatkuvaan tonttihakuun, jossa ne ovat kaikkien kiinnostuneiden haettavissa.