Kruunu­vuorenranta

Kruunuvuorenranta rakennetaan entisen Laajasalon öljysataman paikalle, 260 hehtaarin alueelle. Rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja jatkuu noin vuoteen 2030. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Borgströminmäkeen ja Gunillankallioon syksyllä 2015. Vuoden 2020 lopussa uusia asuntoja oli 2630 ja asukkaita noin 4800.

Alueelle rakennetaan noin 7 500 asuntoa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 580 000 kerrosneliötä. Toimitiloja ja palveluita rakennetaan noin 55 000 kerrosneliötä.

Ennen rakentamista maaperä on puhdistettu. Asuinrakentamista varten tontteja paikoin louhitaan tai täytetään. Myös katuja ja vesihuoltoa rakennetaan ennen taloja. 

Öljysatamahistoria näkyy uudessa Kruunuvuorenrannassa. Entisiä öljysäiliöitä jätetään alueelle erilaisia käyttötarkoituksia varten, muistoksi teollisesta menneisyydestä. Ranta-alueen suuressa säiliössä loistaa valotaideteos Öljysäiliö 468.

Katuja ja puistoja toteutetaan vaiheittain asuntorakentamisen etenemisen myötä. Rakentaminen tapahtuu alueittain. Katujen viimeistelytyöt tehdään yleensä vasta rakennusten valmistumisen jälkeen. Puistot rakennetaan pääosin ympäröivien katu- ja korttelialueiden valmistumisen jälkeen.

Borgströminmäen ja Gunillankallion kadut ovat lähes valmiit. Koirasaarentie (väli Saaristolaivastonkatu – Reiherintie) sekä Hopealaakson ja Haakoninlahden pohjoisosan katujen kunnallistekniikka ja rakennekerrokset on rakennettu ja katuja viimeistellään raitiotien ja tonttien valmistumisen mukaan. Koirasaarten ja Varisluodonlahden (tulevan Kruunuvuorenrannan uimarannan) ruoppaus- ja täyttötyöt ovat valmistuneet. Haakoninlahden eteläosassa ja Kruunuvuoressa on katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen käynnissä.

Kaitalahdenkurun koira-aitaus sekä Henrik Borgströminpuiston ja Saaristofregatinpuiston raitit ovat valmistuneet. Hopealaakson liikuntapuiston rakentaminen on käynnistynyt esirakentamisella 2021.   

Ajankohtainen katu- ja puistorakentaminen Helsingin karttapalvelussa:

Kruunuvuorenrannassa on monipuolisesti erilaisia osa-alueita. 

• Haakoninlahti sijaitsee Katajanokkaa vastapäätä, ja siitä tulee Kruunuvuorenrannan tiiveimmin asuttu, kantakaupunkimainen ja kerrostalovaltainen alue meren äärellä. Alueelle tulee noin 4 500 asukasta. Korttelit ja talotyypit ovat vaihtelevia ja kokeilevia. Asuinrakennusten rajaamilla isoilla yhteispihoilla, rantabulevardil­la ja Saaristofregatinpuistossa on tilaa vapaa-ajan viettoon. Pysäköintitalon yhteyteen on valmistunut asukkaiden yhteistila ja kuntosali. Haakonin­lahdessa on myös kivijalkatiloja lähipalveluille.
  Haakoninlahti 2:n asemakaavaselostus
   
• Gunillankallio on rakennettu keskelle luontoa kallioita ja männikköä säästäen. Aluetta alettiin rakentaa ensimmäisenä vuonna 2014 ja alue on lähes valmis. Gunillankallioon tulee koteja 1 500 asukkaalle. Suurin osa asunnoista on kerrostaloissa. Monista ylimpien kerrosten asunnoista on merinäköala tai näkymä kantakaupunkiin. Viereisen Tahvonlahden ala-asteen perusparannus ja laajentaminen sekä päiväkodin uudisrakentaminen ovat käynnistyneet 2021.
  Laajasalon ja Gunillankallion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus
   
• Borgströminmäessä rakentaminen alkoi vuonna 2014, ja sinne on valmistunut kodit 1400 asukkaalle. Asuinkorttelit ovat valmiit, ja asukkaita palvelevat Kruunuvuorenrannan ensimmäinen päiväkoti sekä sen yhteyteen rakennettu asukastila. Päivittäistavaraliike Alepa avasi ovensa vuoden 2019 lopussa Koirasaarentien varressa ja Kaitalahdenkurun koira-aitaus valmistui helmikuussa 2020. Borgströminmäkeen rakennetaan myös paloasema 2020-luvun lopussa.
  Borgstöminmäen tontinvarauskilpailun arvostelupöytäkirja (PDF)
  Laajasalon ja Borgströminmäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus (PDF)
   
• Kruunuvuoresta on hienot näkymät merelle ja kantakaupunkiin. Alueen pohjoisosassa on Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluva Kruunuvuorenlampi. Eteläosaan rakennetaan pientaloja ja kerrostaloja. Korttelit nousevat terassimaisina kalliorinteeseen. Suuresta osasta asuntoja on merinäköala. Asukkaita tulee noin 1 500. Katurakentaminen on käynnistynyt Kruunuvuoressa, ja asuntorakentaminen käynnistyy vuodenvaihteessa 2021-2022.
   
• Koirasaarten kerros- ja pientaloalue (ns. vesikorttelit) sijaitsee Kruunuvuorenrannan eteläisimmässä osassa. Koirasaarten aluetta on laajennettu meritäytöillä ja tehty uusi täyttösaari nykyisen itäpuolelle. Täyttö- ja esirakentamistyöt ovat valmistuneet alkuvuonna 2020. Saarten väliin jää kanavia, joten alueella on tulevaisuudessa mahdollista asua aivan veden äärellä. Osalla tonteista on oma ranta. Lähes kaikista asunnoista on merinäköala tai näkymä kanavalle. Itärannalle on suunnitteilla venesatama ja länsirannalle suunnitellaan Koirasaarenpuistoa.
  Koirasaarten asemakaavan selostus 

• Hopealaakson laajan luonto­alueen ja Koirasaarentien välisestä suurkorttelista järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Laajan yhteisöllisen korttelipihan ympärille valmistuivat kodit 600 asukkaalle vuonna 2019. Myös liikun­tapuisto ja päiväkoti sijoittuvat alueelle. Päiväkoti valmistui kesällä 2021. Liikuntapuiston rakentaminen on käynnistynyt 2021.
   
• Kaitalahden pientaloalue laajenee Hopeakaivoksentien varteen.  

• Stansvikinkallion kerros- ja pientaloalueen rakentamisessa hyödynnetään sen ominaispiirteitä, luontoa, kalliota ja korkeuseroja. Korttelit kiertävät kehämäisesti Stansvikinkallion puistoa. Stansvikinkallioon tulee koteja 2 000 asukkaalle. Lisäksi Haakoninlahdenkadun ja Varisluodonkadun aukioiden varrelle tulee kivijalkaliiketiloja.
   
• Rantojen, puistojen ja keskuskorttelien alueella rantojen asuinkortteleihin rakennetaan koteja noin 500 asukkaalle townhouseihin ja pienkerrostaloihin. Haako­ninlahden ja Varisluodonlahden rannat yhdistävään Haakoninlah­denpuistoon tulee myös leikkipuisto. Julkisten palvelujen kortteliin tulee peruskoulu, päiväkoti, leikkipuiston tilat, liikuntahalli ja nuorisotilat sekä mahdollisesti ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Viereiseen kaupallisten palvelujen ja asumisen hybridikortteliin sijoittuu pääosa Kruunuvuorenrannan kaupallisista palveluista. Liike- ja palvelutilojen lisäksi uusia koteja noin 450 asukkaalle. Huttuvadinpuisto ja Stansvikinrannan uimaranta toteutetaan palvelukorttelien eteläpuolelle.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen on valtava urakka, ja rakentamista suunnitellaan ja ohjataan eri keinoin. Rakentamislogistiikan avulla rakentamisen aikaiset haitat pidetään mahdollisimman vähäisinä. Logistiikkaoperaattori valvoo Kruunuvuorenrannassa, että liikenne ja pysäköinti, tonttien ja katujen rakentaminen sekä niihin liittyvät työmaiden tukitoiminnot sujuvat hyvin.

Myös turvallisuuteen panostetaan. Yleisiä alueita, rakentamattomia alueita ja työmaa-alueiden ympäristön siisteyttä valvotaan säännöllisesti työmaakierroksilla.

Asukkaat voivat ilmoittaa mahdollisista häiriöistä ja rakentamisen aikaisista ongelmista logistiikkaoperaattorille.

Kruunuvuorenrannan logistiikkaoperaattori:

Sitowise Oy

logistiikka.kruunuvuorenranta(@)sitowise.com
Puh: 040 487 4303

Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen Stansvikin virkistysalueen ja kartanopuiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Kyseessä on Stansvikin kartanoa ympäröivä alue, johon ei ole tulossa asuntorakentamista. 

Millainen alue Stansvikin virkistys- ja kartanoalue on ja mitä suunnitelmia alueesta on tehty? 

Stansvik on kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha kartanoympäristö ja luontotyypeiltään erittäin monipuolinen viheralue Laajasalossa. Kartanoympäristöä kehitetään puhtaasti virkistys- ja luontoalueena toisin kuin viereistä Stansvikinkallion asemakaava-aluetta, jonne on suunniteltu myös asuntojen rakentamista.  

Virkistysalueen kehittämistä ohjaavat Stansvikin asemakaava ja sen pohjalta tehty puistosuunnitelma. Niiden valmistelun yhteydessä on tehty useita luonto- ja kulttuurihistoriallisia selvityksiä. Alueella sijaitseva Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan Tahvonlahdenharjun luonnonsuojelualueeksi, josta on valmistunut erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma. 

Seuraava vaihe aluetta koskevassa suunnittelussa on hoito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Siinä määritellään, mitä luonnonhoitotöitä maastossa tarkalleen ottaen tehdään puistosuunnitelman pohjalta. Lisäksi kartanon pihapiiristä laaditaan perusparannuksen toteutussuunnitelmat.

Suunnitelmien tavoitteena on valtakunnallisesti arvokkaan kartanopuiston ytimen ja kulttuurimaisemien osittainen ennallistaminen, alueen virkistyskäytön järjestäminen kestävällä tavalla sekä monipuolisten luontoarvojen turvaaminen.

Puistosuunnitelma 
Puistosuunnitelman selostus 

Tutustu Stansvikin asemakaava-alueen aineistoihin linkeistä. Kun klikkaat karttapalvelussa rasteroitua aluerajausta, aukeavat linkit suunnitelmiin ja tiedotteisiin.  

Miten suunnitelmiin voi vaikuttaa? 

Stansvikin virkistysalueen asemakaava ja puistosuunnitelma ovat jo valmiita ja lainvoimaisia, ja niihin liittyvät vuorovaikutusvaiheet ovat päättyneet. 

Hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnos valmistuu asukkaiden kommentoitavaksi vuoden 2022 kevätkaudella. 

Mikä muuttuu puistosuunnitelman toteuttamisen myötä? 

Stansvikin asemakaavan mukaisesti kartanoa ympäröivä alue säilyy viheralueena: metsinä, puistona, puutarhana, kesämaja-alueena ja muina virkistyspalvelualueina, kuten viljelypalstoina. Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Alueelle ei ole tulossa asuntorakentamista.  

Puistosuunnitelman ja tulevan hoito- ja kehittämissuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Suurin osa Stansvikin kaava-alueen metsistä ja muista luonnonmukaisista alueista säilyy nykyisellään.

Puistosuunnitelman myötä pyritään ennallistamaan kartanopuutarhaa ja -puistoa. Toteutuksessa rakennetaan puistoreittejä sekä uusi pysäköintipaikka suljettavan pysäköintialueen tilalle. Nykyiset kaksi pysäköintialuetta lähellä kartanoa uusitaan ja laajennetaan.

Knut Felixin tammikuja (tunnetaan myös nimellä Vanha tammikujanne) ja kartanon lähiympäristö suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Viljelypalsta-alue kartanon pihapiirissä uudistetaan. Kaavassa merkittyä pohjoisempaa viljelypalsta-aluetta ei olla toistaiseksi toteuttamassa. Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. 

Mitä rakennetaan ja milloin? 

• Stansvikintien perusparannus sekä uusien kävely- ja pyöräilyreittien rakentaminen: 2022–2023
• (Hoito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen 2021–2022: asukastilaisuus ja suunnitelman kommentointi keväällä 2022)
• Kartanopuiston kunnostaminen 2020-luvun jälkipuoliskolla. Työt ajoittuvat usealle vuodelle.

Vuonna 2022 käynnistyvässä ensimmäisessä urakassa kunnostetaan Stansvikintie sekä rakennetaan alla olevalle kartalle merkityt uudet reitit ja pysäköintiratkaisut. Urakka alkaa vaiheittain. Ensimmäisen urakan arvioidaan kestävän noin vuoden. Kesä–elokuussa 2022 pidetään tauko häiriötä aiheuttavissa töissä. Töiden aikataulutuksessa huomioidaan lintujen pesimärauha, sammakoiden kutuaika ja lepakoiden aktiivinen aika. 

Miksi kartanoalueelle suunnitellaan kunnostustöitä? 

Kartanopuiston ja pihapiirin kunnostaminen ei vielä sisälly vuonna 2022 käynnistyvään urakkaan, vaan kunnostustöille pyritään löytämään rahoitusta tuleville vuosille. Kunnostustöillä tullaan turvaamaan Stansvikin kartanon alueen puistojen ja niiden metsäisten alueiden tulevaisuutta.  

Kartanoympäristöjen arvo muodostuu kulttuurihistoriallisista, maisemallisista ja luonnonarvoista. Kulttuurihistorialliset arvot heikkenevät, jos alueiden annetaan vähitellen rapistua. Lukuisten pienten muutosten summana kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot heikkenevät. Stansvikin osalta muutokset ovat jo nyt niin suuria, että osa alueesta on menettämässä nämä arvot peruuttamattomasti, ellei alueita ennallisteta. Esimerkiksi Onnentemppelin puoliavoin puisto ja kartanon pellot ovat pitkälti umpeenkasvaneet. Näkymät päärakennukselta Onnentemppelille ja merelle ovat osin umpeutuneet. Myös alkuperäiset käytäväsommitelmat ja istutukset ovat pitkälti hävinneet. 

Joskus kulttuuriarvojen ennallistaminen tuo muutoksia luontoarvoihin. Puoliavoimilla puistoalueilla viihtyvät eri lajit kuin metsissä. Hoidettu kulttuuriympäristö on oleellinen osa alueen luonnon monimuotoisuutta ja se hyödyttää monia eläin- ja kasvilajeja. Vaikka Stansvikin kartanon alueen puoliavoimia ympäristöjä kehitetään, suurin osa metsistä säilyy nykyisellään. Kartanon entisillä puistoalueilla kulttuuriympäristöstä on tarkoitus huolehtia mm. säilyttämällä vanhimmat upeat jalopuut ja raivaamalla paikoin liian tiheäksi kasvanutta aluskasvillisuutta, jotta vanhat puut saavat elintilaa. Vanhoja puistokäytäviä palautetaan. 

Kartanoympäristöt ovat asukkaille myös tärkeitä virkistysalueita. Kun ulkoilijoita tulee lisää, virkistysalueet vaativat myös kehittämistä muun muassa kulkuyhteyksiä ja valaistusta kehittämällä.

Miksi uusia reittejä rakennetaan?  

Stansvikin kartanoalue ja Kruunuvuorenrannan länsiosassa sijaitseva Kruunuvuoren metsäinen kallioalue ovat merkittävimmät lähivirkistysalueet Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan asukkaille. Asukkaita on arvioitu lopputilanteessa olevan 13 500, ja alueiden virkistyskäyttö tuleekin lisääntymään huomattavasti. Alueet kestävät nykyisellään huonosti kulutusta. Alueen ulkoilureittiverkostoa on parannettava, jotta kulutus ohjautusi reiteille ja herkät luonnonalueet säilyisivät paremmin. 

Kartanolle ei nykyisin ole lainkaan kävelyn tai pyöräilyn reittiä, vaan kulku tapahtuu Stansvikintietä pitkin. Tulevan  Stansvikinpolun pohjoisosuudella on nykyisin leveä polku, joka yhtyy Stansvikintiehen. Nykyinen järjestely, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat autoliikenteen seassa valaisemattomalla, kapealla ja mutkaisella Stansvikintiellä, ei ole turvallinen käyttäjämäärien lisääntyessä. Tämän vuoksi rakennetaan Stansvikinpolku, joka toimii Stansvikintien suuntaisena puistoreittiyhteytenä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Polun linjausta on soviteltu suhteessa säilytettävään puustoon ja muihin luontoarvoihin sekä maan pinnanmuotoihin. 

Thelninginpolku sekä Tahvonlahden yli Gunillankalliolle myöhemmin rakennettava kävelyn ja pyöräliikenteen silta tulevat olemaan tärkeä osa Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan virkistysyhteyksiä sekä osa itäistä rantareittiä.

Vanhakylän kesämaja-alueen mökkien määrä tulee kaksinkertaistumaan, kun Uusikylän mökkipaikat siirtyvät Vanhakylän mökkipaikkojen lomaan. Tämä tulee lisäämään liikennettä alueella. Thelninginpolun ansiosta voidaan kesämaja-alueen huoltoajo ohjata pois arvokkaalta Knut Felixin tammikujalta. 

Parannettava, esteetön ja valaistu jalankulun ja pyöräliikenteen reitistö parantaa kaikkien Stansvikin alueella vierailevien mahdollisuuksia käyttää kestäviä kulkumuotoja myös pimeään vuodenaikaan. 

Kulttuuriarvojen ja lepakoiden suojelemiseksi on alueella päädytty valaisemaan ainoastaan tärkeimmät jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet. Stansvikintietä ei valaista. Valaistus sammutetaan kesäajaksi lepakoiden vuoksi.  

Miksi uusien reittien ja Stansvikinpolun eteläpään leveys on 3 metriä? 

Kolme metriä on turvallinen minimileveys yhdistetylle jalankululle ja pyöräilylle. Kolmen metrin leveys mahdollistaa myös valaisimien ylläpito- ja korjaustyöt.

Stansvikinpolun pohjoispää on kaavassa kolme metriä leveä, ja se on osoitettu kävelyn lisäksi myös pyöräilyyn. Polku on paikoin kolmisen metriä leveä nykyisinkin, mutta osiltaan myös kapeampi ja maapohjainen. 

Polku tullaan rakentamaan tasaleveäksi, jotta turvallinen kävely ja pyöräily ohittamisineen onnistuu koko reitin pituudelta. Pyöräilijöiden ei tarvitse jatkossa siirtyä autotielle, ja esimerkiksi perheiden pyöräily ja ulkoilu lasten kanssa sujuu turvallisesti. 

Miksi tehdään uusi parkkipaikka? 

Laajasalon asukasmäärän kasvaessa Stansvikin kartanoalue tulee olemaan yhä suositumpi virkistysalue. Kulttuurihistoriallisesti hieno alue kiinnostaa kauempanakin asuvia kaupunkilaisia. Kartano pysyy jatkossakin suosittuna juhlapaikkana, kun sen käyttöä tullaan kehittämään. 

Lisäksi Stansvikin alueella on 53 kesämajaa sekä Varis- ja Pitkäluodolla 20 kesämajaa, joiden lähipysäköinti on Stansvikin kartanoalueen tuntumassa. Hyvistä yhteyksistä huolimatta osa kävijöistä saapuu alueelle tulevaisuudessakin autolla. Jatkossa autoja ei saa pysäköidä viheralueille, sillä ajo ja lumen auraaminen Knut Felixin tammikujalla voivat muuten vähitellen vahingoittaa tammien juuristoja. Kujanteella on toisinaan esiintynyt myös pysäköimistä tammien väliin.

Uusi pohjoinen pysäköintialue rakennetaan, jotta nykyinen kaakkoinen pysäköintialue tammikujan päässä voidaan sulkea. Nykyinen pysäköintialue suljetaan, jotta kartanon ydinalue ja arvokas Knut Felixin tammikuja voidaan rauhoittaa autoliikenteeltä. Samasta syystä myös kesämaja-alueen huoltoliikenne on asemakaavassa osoitettu siirrettäväksi Thelninginpolku-nimiselle uudelle puistoreitille, pois kartanon pihapiiristä. 

Miksi parkkipaikan sijaintia on muutettu? 

Puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä on selvitysten perusteella päädytty siihen, että asemakaavassa Thelninginpolun pohjoispuolelle osoitettu pysäköintipaikka sijoitetaan sittenkin polun eteläpuolelle.

Ratkaisu on luonnon ja maiseman kannalta parempi. Näin Stansvikintien varressa kasvavat vanhat arvokkaat tammet voidaan säilyttää ilman pelkoa kaivu- ja täyttötöiden aiheuttamista juuristovaurioista. Pysäköintialueen siirron myötä latvuksia ei myöskään tarvitse leikata stabilointikoneen ja kaivinkoneiden vuoksi, lepakoiden siirtymäreitti ei häiriinny ja sammakoille sopivan alavan ja kostean alueen pinta-ala ei pienenny.  

Eteläinen sijainti on korkoasemaltaan ja pohjaolosuhteiltaan parempi, eikä vaadi suuria täyttöjä tai stabilointia siten kuin alkuperäinen kaavan mukainen sijainti. Eteläinen alue sijaitsee kohdassa, jossa maisema on historiallisesti avartunut kohti kartanoa, aikoinaan alueella oli peltoa ja niittyä.  

Miten rakentaminen vaikuttaa vanhoihin tammiin ja jalopuulehtoihin? 

Vanhat 1800-luvulla istutetut tammet kasvavat Stansvikintien varrella ja Knut Felixin tammikujalla, eivät jalopuulehdossa. Ne on alun perin istutettu reunustamaan kartanolle johtavaa tietä. Kaikki 1800-luvulla istutetut tammet säilytetään ja niitä vaalitaan aivan erityisesti. Rakentamisen aikana ne suojataan hyvin ja Stansvikintien kunnostus tehdään erityisen hellävaraisin menetelmin.  

Stansvikinpolun pohjoinen osuus sijoittuu nykyisen polkumaisen yhteyden kohdalle. Eteläpää Thelninginpolun risteyksestä lähtien sijoittuu alueelle, joka on entistä kartanon peltoa ja joka on ollut perinteisesti avoin. Siihen on 1960-luvun lopulla istutettu tammia, ja se on kehittynyt jalopuumetsäksi. Polulle ei ole löydettävissä muuta sijaintia kuin kyseisen metsän halki. Stansvikintietä ei voi leventää sitä reunustavan vanhan puuston vuoksi, eikä hiekkatiestä muutenkaan pysty erottamaan jalkakäytävää. 

Stansvikintien länsipuolelle ei reittiä voi sijoittaa historiallisen kivimuurin, vanhojen puiden ja maastonmuotojen vuoksi. Tämän vuoksi puistoreitti sijoitetaan tien itäpuoleiseen metsään. Sinne se saadaan rakennettua luontevasti ja maastoon istuttaen. 

Tammia on entisellä pellolla hyvin paljon. Suurin osa säilytetään, mutta osa poistetaan polun ja pysäköintipaikan kohdalta.  

Katso ilmakuvat vuodelta 1969 ja vuodelta 1934 .

Onko bussien kääntöpaikka tarpeen? 

Uusi bussien kääntöpaikka sijoittuu osittain nykyiselle pysäköintialueelle ja osittain kolmen viljelypalstan alueelle. Viljelijöille tarjotaan alueen vierestä uudet, nyt tyhjillään olevat palstat. Kääntöpaikan muodostaa hiekkapintainen lenkki, joka mitoitettu niin laajaksi, ettei kääntöpaikan keskellä säilyvien, arvokkaiden tammien juurialueella tarvitse tehdä kaivuutöitä. Kääntöpaikka vastaa ulkoisesti muita alueelle rakennettavia hiekkapintaisia reittejä. 

Kääntöpaikka on tarpeen, vaikkei alueelle ole tulossa bussien reittiliikennettä. Kääntöpaikan avulla mahdollistetaan kartanon käyttö ja kehittäminen jatkossakin suosittuna juhlapaikkana, jonne voidaan kuljettaa vieraita tilausbusseilla. 

Kartanopuiston ydinalue halutaan rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä, Stansvikintien eteläpäässä sallitaankin jatkossa vain huoltoajo. Tämä parantaa myös katualueella, sen eteläpäässä kasvavien erityisen hienojen mäntyjen selviytymismahdollisuuksia.  

Paljonko puita kaadetaan? 

Ensimmäisen urakan yhteydessä vuonna 2022 kaadetaan vain reittien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen kannalta välttämättömimmät puut. Toteutussuunnitelmaan on merkitty suunnitelma poistettavista puista, mutta ennen töiden aloittamista jokaista puuta on tarkasteltu vielä maastossa yksitellen ja harkittu poiston välttämättömyys.

Myöhemmässä vaiheessa, alueen hoito- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään puolestaan kuviokohtaisesti hoitotoimet ja mahdolliset puun poistot koko alueelle: metsiin, puistoon ja puoliavoimille niittyalueille. Suunnitelmaa voi kommentoida keväällä 2022.  

Suurin osa puistosuunnitelmassa poistettavaksi esitettävistä puista sijaitsee Onnentemppelinpuiston alueella ja kartanon entisten peltojen kohdalla. Onnentemppelin puisto on ennen ollut puoliavointa kartanopuistoa, josta on ollut näkymät merelle ja päärakennukselle, ja näkymät ovat sittemmin umpeenkasvaneet. Pelto on ollut avoin 1970-luvulle asti. 

Molempia alueita on tarkoituksena kehittää puoliavoimeen suuntaan erityisesti kulttuuristoriallisten arvojen palauttamiseksi. Tällaiset ympäristöt tarjoavat myös monipuolisen elinympäristön puoliavoimessa ympäristössä viihtyville lajeille. 

Pohjoisempana Laajasalossa sijaitseva Tullisaaren kartanopuisto on hyvä esimerkki hienosti onnistuneesta kartanopuiston ennallistamisesta. Alue perusparannettiin 2000-luvun alussa ja sieltä poistettiin aikoinaan lähes nelinkertainen määrä puita siihen nähden, mitä Stansvikissa on suunniteltu poistettavan. 

Tullisaaressa puiden poiston tavoitteena oli avata aikaisemmin avoimia ja puoliavoimia pelto- ja puistoalueita ja turvata yksittäisten, vanhojen arvopuiden elinolosuhteet. Alueelle on muodostunut arvokas, puoliavoimissa kulttuuriympäristöissä viihtyvä eliölajisto. Alueesta tuli myös maisemallisesti upea virkistysalue.  

Miten luontoarvot on huomioitu suunnittelussa? 

Alueen luontoarvojen vaaliminen on yksi keskeisimmistä suunnittelua ohjaavista tekijöistä, kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen ohella. Jo valmistuneiden suunnitelmien laadintaa on ohjannut monipuolinen asiantuntijajoukko, johon on kuulunut kaupungin omia luontoasiantuntijoita ja ulkopuolisia asiantuntijoita kuten lepakko- ja sammakkoasiantuntijoita.  

Asemakaavavaiheessa laadittuja luontokartoituksia on täydennetty puistosuunnitelmassa lepakko- ja sammakkoeläinkartoituksilla sekä myöhemmin lahokaviosammalkartoituksella. Näiden pohjalta asiantuntijat ovat ohjeistaneet suunnitelmien laadinnassa ja antaneet lausuntonsa puistosuunnitelmien vaikutuksista kyseisiin lajeihin. Suunnitelmat on esitelty ELY-keskukselle, jolta on tullut ohjeet lupatarpeista. 

Sammakkolausunto 
Lepakkolausunto 

Lepakoita koskevan lausunnon yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: 

”…Asiantuntijalausuntona on todettava, että Stansvikin alueen lepakoita on huomioitu riittävästi alueen suunnittelussa ja että kaavoittajan esittämät suunnitelmat eivät merkittävästi heikennä lepakoiden mahdollisuuksia käyttää niille tärkeitä alueita. Tähän vaikuttaa myös se, että lausuntoa koskeva alue jää virkistyskäyttöön eikä ympäristöön ole tulossa lepakoille haitallisia muutoksia, kuten avohakkuita, asuntoalueita tai isoja teitä. Ulkoilureittien rakentaminen alueella saattaa joissain kohdissa jopa lisätä lepakoiden käytettävissä olevia alueita tarjoamalla uusia saalistusreittejä. Tahvonlahdenniemi, joka todettiin lepakoille merkittäväksi alueeksi vuonna 2004 ja 2014 (Siivonen, Wermundsen) säilyy ennallaan. Stansvikin alueen kulttuuriympäristöstä huolehditaan säilyttämällä vanhat jalolehtipuut ja raivaamalla paikoin liian tiheäksi kasvanut aluskasvillisuus. Hoidettu kulttuuriympäristö on oleellinen osa alueen monimuotoisuutta, mikä on myös lepakoiden viihtymistä lisäävä tekijä. Kulttuuriympäristön hoitotoimenpiteenä suunnitellaan paikoitellen myös niittämistä Stansvikintien itäpuolella.” 

Thelninginpolun linjaus määriteltiin puistosuunnitelmassa hieman asemakaavan mukaista linjausta etelämmäksi, nykyisen kannaksen viereen, koska lepakkoasiantuntijan mukaan kannaksella kulkee tärkeä lepakoiden siirtymäreitti, jonka säilyminen edellyttää kannaksen pohjoispuolisen tervaleppärivistön säilymistä. Puistosuunnitelman mukaisella linjauksella pohjoispuolen tervalepät ja siten myös lepakoiden siirtymäreitti saadaan säilymään. Eteläisempi linjaus on myös sammakoiden kannalta suotuisampi.  

Suurin osa alueen metsistä säilyy nykyisellään. Lahopuun määrää kasvatetaan jättämällä metsiin polkujen toteutuksen yhteydessä kaadettavien puiden runkoja. Säilyttämällä kaikki 1800-luvulla istutetut tammet tuetaan monipuolisen hyönteis-, sammal- ja jäkälälajiston säilymistä. Vanhat jalopuut ovat monipuolisten eliölajistojen koteja.