Kuninkaantammen historia

Helsingin vanhin asuinpaikka on löydetty Kuninkaantammen alueelta Kaarelasta. Kaarelan kylässä Hakuninmaalla oli asutusta jo kivikaudella. Rautakaivokset ja maatalous hallitsivat pari vuosisataa sitten Helsingin silloisen syrjäseudun elämää. Sotien jälkeen alue on toiminut kaupunkilaisten työpaikka- ja virkistysalueena.

Kuninkaantammen alue sijaitsee Hakuninmaan pohjoispuolella. Vanhimmat asutukseen liittyvät löydökset alueelta ovat noin 2 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
 
Kuninkaantammen aluetta halkoo Kuninkaantammentie, joka sai nimensä tien varrella kasvavan rauhoitetun tammen mukaan. Tarinan mukaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III olisi istuttanut tammen vieraillessaan Suomessa 1700-luvun lopulla.
 
Kuninkaantammentie, joka on osa vanhaa Viipuri-Turku maantietä, on muinaismuistolailla suojeltu. Aivan alueen tuntumassa, Malminkartanon rajalla on useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä kaksi entistä rautakaivosta Hakuninmaantien ja Kuninkaantammentien tuntumassa.

Kaivoksista louhittiin rautamalmia

Helsinki ympäristöineen oli pari sataa vuotta sitten Kiskon ja Karkkilan ohella
Suomen huomattavinta kaivosseutua. Kuninkaantammen alueella tehtiin koelouhintaa kahdessa kohteessa ja useassa vaiheessa. Kaarelan alue kuului Helsingin pitäjään silloin kun nämä kaivokset olivat toiminnassa. Kaarelan eli Kårbölen rautamalmi löytyi vuonna 1746.

Hakuninmaa on puolestaan saanut nimensä alueella sijainneista Håkansdalin ja Håkansåkerin tilan pelloista. 1780-luvulla Kårbölen kylässä eli Kaarelassa oli kuusi maakirjataloa, joista muodostettiin myöhemmin joukko pienempiä tiloja. Huvila- ja kartanoasutus oli 1700-luvun lopulta keskittynyt lähinnä Vantaanjoen sekä Kuninkaantammentien varteen Pitkäkoskelta Haltialaan asti.

Maaseutua vielä 1940-luvulla

Hakuninmaan alue oli osa Helsingin vuosien 1915-1917 pohjoista
linnoitusketjua. Helsingin kaupunki osti jo ennen 1920-lukua Kaarelan kartanon maat ja niistä kaavoitettiin myöhemmin Hakuninmaan pientaloalueet.

Malminkartanolla ja Kaarelan kartanolla oli laajat pellot, jotka vielä 1940-luvulla olivat viljelyskäytössä. Alue oli vuoden 1946 alueliitokseen asti puhdasta maaseutua. Sotien jälkeen Helsinki oli velvollinen luovuttamaan tonttimaata rintamamiesten ja siirtolaisten asuttamiseksi ja vuonna 1950 kaupunki alkoi jakaa tontteja Hakuninmaalta.

Juomavettä valmistava Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos on sijainnut Kuninkaantammen alueella 1950-luvun lopulta. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin välille louhittiin raakavesitunneli ja se valmistui vuonna 1964. Tunnelin kautta siirrettiin puhtaampaa Vantaanjoen vettä Vanhaankaupunkiin. Päijänne-tunneli valmistui 1982, minkä jälkeen Vantaanjoki on ollut varavesilähde.

Alueen työpaikkojen määrä kasvoi merkittävästi 1970-luvulla, kun vuonna 1973  Helsingin autokatsastuskonttori ja vuonna 1975 Valtion painatuskeskus sijoittuivat Kuninkaantammeen.

Päivitetty 18.9.2017