Kuninkaantammen värikäs nimistö kunnioittaa taidemaalausta

Kuninkaantammen alueella sijaitsee suuri rauhoitettu tammi, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III on tarinan mukaan istuttanut vieraillessaan Suomessa 1700-luvulla. Tämä komea tarina kajahtaa alueen nimen lisäksi nykyisessä Kuninkaantammentiessä, josta varsinaiselle Kuninkaantammen alueelle vie alueen puoliympyränä kiertävä Kuninkaantammenkierto. Kohti Hämeenlinnanväylää Kuninkaantammesta vie Kuninkaantammenrinne, ja Kuninkaantammenkierron välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kuninkaantammenaukio. Nimet Kuninkaantammenkuja ja Kuninkaantammenpuisto ovat olleet käytössä jo 1980-luvun lopulta. Kuninkaantammen muu kadun- ja paikannimistö johdattaa Suomen kuvataiteen kultakaudelle ja muistaa erityisesti nimekkäimpiä naistaiteilijoitamme ja heidän työskentelyään.

Naistaiteilijat keskiössä

Yksi Kuninkaantammen alueen nimistön kantavista teemoista on merkittävät suomalaiset naistaiteilijat. Heitä kunnioittavia nimiä ovat alueella saaneet niin puistot, viheralueet kuin polutkin. Helene Schjerfbeck (1862–1946) kuuluu Pohjoismaiden merkittävimpiin kuvataiteilijoihin. Esimerkkejä hänen teoksistaan ovat Toipilas (1888) sekä omakuvien sarja. Kuninkaantammen alueen eteläosassa sijaitsevat Helene Schjerfbeckin puisto sekä Helene Schjerfbeckin polku. Kuninkaantammen pohjoispuolella sijaitsee aluetta rajaava laaja kallioinen viheralue Fanny Churbergin kallio. Sen jatkeena on leikkipuisto Vennynpuisto, joka Venny Soldanin polun tavoin kunnioittaa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtia (1863–1945).

 Pertti Nisonen

Alueella tulee sijaitsemaan myös Maria Wiikin puisto, joka on nimetty taidemaalari Maria Wiikin (1853–1928) mukaan. Neljäs alueen nimistöön nostettu naistaiteilija on Ellen Thesleff (1869–1954), jonka nimeä kantaa Ellen Thesleffin puisto. Epäsuorasti kaikkia taidemaalareita kunnioittavat Kuninkaantammen ytimeen vievä Taidemaalarinkatu ja sen päässä sijaitseva Taidemaalarinpuisto.

Värien leikkiä kujilla

Keskustan aukiota kiertävien katujen välissä kulkee monia poikkikujia. Kujat ovat nimetty erilaisten erityisesti taidemaalauksessa käytettyjen värien mukaan. Myös ympäristön värimaailma myötäilee kujan nimeä julkisivujen tai tehostevärien kautta. Lämpimiä värejä välähtelee nimissä Karmiinikuja, Okrakuja ja Sienakuja. Karmiini on syvänpunainen väriaine, okra oranssinkeltainen ja siena oranssinruskea väri. Samankaltaista tunnelmaa luovat myös Sinooperikuja ja Oranssikuja. Sinooperi on kirkas oranssinpunainen mineraaliväri ja tutumpi oranssi sijaitsee värispektrissä punaisen ja keltaisen välissä. Maanläheinen, savenruskea väri on Umbrakujan merkityksen takana. Viileämpiä ja raikkaita sävyjä, sinivihreää turkoosia sekä puhdasta sinistä löytyy uusista nimistä Turkoosikuja ja Ultramariinikuja. 

 Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula

Välähdyksiä taiteilijan maailmasta

Paitsi taidemaalareita, on Kuninkaantammen nimistössä havaittavissa muita heidän työhönsä ja elämäänsä liittyviä elementtejä. Kuninkaantammen kerrostaloaluetta halkoo Akvarellinkatu. Akvarelli tarkoittaa vesivärimaalausta. Toisenlaista maalaustaiteen tekniikkaa on Öljyvärinkadun nimessä. Temperankadussa edustuu temperamaalaus, jossa värien sideaineena käytetään joko munankeltuaista tai kaseiinia. Asetelmankatu, Asetelmankuja ja Asetelmanpolku sekä Muotokuvankatu ja Muotokuvanpolku muistuttavat maalaustaiteen keskeisistä genreistä. Myöhemmin Kuninkaantammen maisemaan on tulossa myös Maisemamaalauksenkatu.

Vedenpuhdistuslaitoksen allas vapautuu virkistyskäyttöön, joten tulevaisuudessa Kuninkaantammessa saadaan uida Palettilammessa. Nimi sopii paitsi maalaustaiteen aihepiiriin, mutta myös vesialtaan muoto muistuttaa taidemaalarien käyttämää palettia. Lammen läheisyyteen vie kaareva tie nimeltä Paletinkierto. Vanhaa vedenpuhdistuslaitosta kiertävä tie on nimeltään Vedenkierto. Pienen välähdyksen juhlahetkeen, kun taidemaalari saa teoksensa esille, antavat Kuninkaantammenkierron vastakkaisilla puolilla sijaitsevat Avajaisaukio sekä Avajaispuisto.

Teksti: Annimaria Mäkikyrö

Päivitetty 18.9.2017