Maaperä ja rakentaminen

Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malmin lentokentän etuna on, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja.

Malmin lentokentän maaperä on huomioitu asuinrakentamisessa

Malmin lentokentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti liki 3000 pisteestä. Alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille eli suurelta osin savea ja liejusavea. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa – mm. sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan maaperän pilaantuneisuutta esiintyy noin yhdellä prosentilla aluetta. Alueilla pilaantuneisuus rajoittuu 1–2 metrin syvyyteen, joten sen puhdistaminen on melko helppoa. Öljypilaantumia on voinut levitä suojeltujen rakennusten alle, mikä selvitetään yksityiskohtaisemmilla tutkimuksilla. Muualla lentokentän alueella on haitta-aineita vain yksittäisissä hajapisteissä. Maaperästä löytyneisiin happamiin sulfidisavitaskuihin ei pääsääntöisesti kosketa. Niiden paikat tiedetään ja tarkennetaan suunnittelun edetessä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.

Malmin lentokentän alueen esirakentamisessa käytetään stabilointia, eli maahan sekoitetaan sideainetta. Sementin lisäksi sideaineena on mahdollista käyttää myös muita materiaaleja, joiden käyttöä selvitetään. Alueen rakennukset perustetaan paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Piha- ja viheralueet sekä kadut lujitetaan tarvittaessa – esimerkiksi Viikistä Malmille kulkevan raitiotien alle asennetaan paalulaattaa. Viheralueilla puupaalut ovat myös mahdollisia, mutta säilytettävät metsiköt jäävät luonnontilaisiksi. Tavoitteena on myös varjella pohjaveden virtausta ja Longinojan kaupunkipuroa, johon Malmin kenttäalueen lähteet valuvat.

Kaupungin arvion mukaan lentokentän alueen rakentamisessa syntyy siirrettäviä maita noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Merkittävä määrä maa-aineksesta voidaan hyödyntää alueen sisällä.

 

Malmin lentokentän alueen esirakentamisessa haetaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä on vähennettävä paljon ja nopeasti. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa merkittävästi esirakentamisen päästöihin, myös Malmin kohdalla. 

Ennen varsinaista rakentamista Malmin lentokentän alue esirakennetaan luomalla rakentamisedellytykset alueelle. Esirakentaminen tarkoittaa esimerkiksi maaston muotoilua kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä sekä maapohjan vahvistamista ja keventämistä, pilaantuneiden maiden puhdistamista, rakenteiden purkamista sekä johtosiirtoja. Alueen esirakentamisen ensisijainen tavoite on estää haitalliset käytön aikaiset painumat. 

Malmin lentokentän alueelle on tehty esirakentamisen alustava hiilidioksidin päästölaskenta, joka noudattaa kestävää rakentamista koskevia eurooppalaisia standardeja. Päästölaskelma perustuu vuonna 2017 laadittuun alustavaan esirakentamissuunnitelmaan. Laskelma on tehty nykyisin esirakentamisessa yleisesti käytettävin materiaalein ja pohjarakennus- ja pohjanvahvistusratkaisuin. Näin laskettuna esira-kentamisen päästöiksi aikavälillä 2020–2050 muodostuisi 340 milj. CO2-kg.

Laskelman perusteella päästölähteistä merkittävin on syvästabiloinnin sideaineen valmistus, jonka osuudeksi päästöistä on arvioitu n. 95 %. Sideaineeksi laskelmassa on oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Syvästabiloinnissa lujitetaan savikerrosta siten, että se ei painu haitallisesti käytön aikana. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä ovat teräsbetonipaalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivut ja täytöt. 

Malmin lentokentän alueen esirakentamisessa on tavoitteena toteuttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla hiilipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen edellä esitetystä. Teräs- ja sideaineteollisuuden sekä työkoneiden tekninen kehitys tulee tulevaisuudessa vähentämään hiilipäästöjä. Myös hyvinkin perinteisellä menetelmällä, eli puupaaluilla, voidaan toteuttaa hiiltä sitovaa esirakentamista. Alueella on mahdollista vaikuttaa oleellisesti esirakentamisen päästöihin ja muihin rakentamisen haittavaikutuksiin suunnittelulla, valinnoilla ja seurannalla. Esirakentamisen päästöjä voidaan huomattavasti vähentää käyttämällä syvästabiloinnissa vähäpäästöisiä uusiomateriaalipohjaisia sideaineita perinteisen sementin ja kalkin sijaan sekä välttämällä syvästabiloinnin käyttämistä siellä, missä esim. esikuormitus on riittävä toimenpide käytönaikaisten painumien hallitsemiseksi.  

Esirakentamisen päästöt -raportti

 

Päivitetty 27.4.2020