Usein kysyttyä Malmin entisen lentokentän alueesta

Tälle sivulle on kerätty vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Malmin entisen lentokentän alueesta.

Malmin entisen lentokentän alue on uuden yleiskaavan tärkein kokonaan uusi asuntorakentamisalue. Lentokentän käyttötarkoitusmerkintää ei ole enää alueen yleiskaavassa eikä maakuntakaavassa. Vanhat lentokenttärakennukset on muutettu lainvoimaisella asemakaavalla uuteen käyttötarkoitukseen ja ensimmäiset asumisen asemakaavanmuutokset ovat vireillä.

Helsingin yleiskaavassa 2016 (lainvoimainen 8.11.2018) Malmin lentokentän alueelle on osoitettu rakentamista lähikeskusta C3-merkinnällä ja asuntovaltainen alue A2-merkinnällä. Aluetta on yleiskaavan mukaisesti tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalveluiden käyttöön. Malmin lentokentän alueelle on laadittu kaavarunko, joka on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2016. Kaavarungon mukaisesti alueelle tulisi noin 25 000 uutta asukasta ja noin 2 000 uutta työpaikkaa. Kaavarungon mukaisesti alueen rakennusoikeustavoite on 1 350 000 kerrosneliömetriä (kem2), josta asuntorakentamista 1 100 000 kem2 ja toimitila- ja palvelurakentamista 250 000 kem2. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.12.2018 kaavarungon tarkennuksen, joka koskee alueen eteläosaa, Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueita. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Malmin lentoaseman rakennuksia koskevan asemakaavan muutoksen 16.1.2019 ja kaava on tullut voimaan 10.10.2019.

Malmin entisen lentokentän rakentamisen kaupunkitaloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Kaavarunkoalueen esi-, katu- ja puistorakentamisen sekä palvelurakennusten budjettirahoitteisten investointikustannusten on arvioitu olevan suuruusluokkaa 500 M€. Kaupungin aluerakentamisprojektitoiminnasta saaman 40-vuotisen kokemuspohjan perusteella yksi kaupungin budjettivaroilla investoima euro käynnistää 4−8 euron edestä yksityisiä investointeja, riippuen alueiden erilaisista ominaisuuksista, lähtötilanteesta ja tavoitteista. Malmi entisen lentokentän alueen rakentamisessa yksityisten investointien osuus on suuruusluokkaa 3 000 M€ (3 Mrd€), jos oletetaan maltillisesti, että yhdellä kaupungin budjettivaroin investoimalla eurolla alueelle saadaan liikkeelle kuuden euron edestä yksityisiä investointeja. 

Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaavanmuutoksien laatiminen on vireillä lentokenttäalueen eteläosassa. Tavoitteena on edetä molempien kaavaehdotusten osalta päätöksentekoon kaupunginvaltuustossa alkuvuonna 2021. Ensimmäiset asemakaavat mahdollistavat asuntojen rakentamisen noin 5000 uudelle asukkaalle. Vuoden 2021 aikana kaupunki keskittyy myös alueen katujen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja asuntorakentamisen muiden edellytysinvestointien valmisteluun. Ensimmäisenä käynnistyvät työt liittyvät esirakentamiseen, maakaasun runkoputken siirtoon ja pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Alueella tehdään maankaivutöitä, varastoidaan hyötykäytettäviä maa-aineksia, vahvistetaan maaperää maakaasuputkea varten ja suunnitellaan ja rakennetaan hulevesien ja työmaavesien hallintajärjestelmiä sekä koestabilointi- ja koepainopengeralueita. Alueen väliaikaiskäyttöä laajennetaan lentotoiminnan päätyttyä: entinen lentokenttäalue avataan kaupunkilaisten virkistyskäyttöön vuoden 2021 aikana. 

Malmin lentokentän alueelle rakennetaan kaksi suurta koulua. Toista kouluista suunnitellaan Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueelle Lentoasemanpuiston laidalle. Alueilla varaudutaan tarvittavien päiväkotien rakentamiseen. 

Tavoitteena on, että entisen lentokentän alueelle tulee hyvät kaupalliset palvelut. Malmin kehittyvä asemakeskusta puolestaan palvelee kaupallisten ja julkisten palveluiden puolesta koko Koillis-Helsinkiä.  Malmin keskustan ja lentokenttäalueen vahva rinnakkain tapahtuva kehittyminen takaa yhdessä koko Malmin kannalta parhaan lopputuloksen. 

1. Tarvitaanko Malmin lentokenttää rakentamiseen, kun Helsingissä on runsaasti rakennusmaata muuallakin?

Helsinki kasvaa nopeasti, ja Malmin entisen lentokentän alue on uuden yleiskaavan suurin kokonaan uusi asuntorakentamiskohde. Koillisen Helsingin kehityksen kannalta on tärkeää, että Malmi kehittyy ja kasvaa. Seudullisesti Malmi on jäänyt jälkeen muiden aluekeskusten kehityksestä, vaikka juuri Malmilla on mahdollista toteuttaa monipuolista ja kerrostunutta kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Malmi on koillisen Helsingin kaupunginosakeskusta ja merkittävä solmukohta raideliikenteen verkostokaupungissa. Malmi on Itäkeskukseen vertautuva aluekeskus Koillis-Helsingille. 

Malmin entisen lentokentän alue on Helsingin merkittävin uusi rakentamisalue, jolle sijoittuu 25 000 asukasta. Se on keskeinen voima Helsingin ja Malmin kasvulle ja kehittymiselle.  Malmin entisen lentokentän alue tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja eri-ikäisille helsinkiläisille.

Malmin lentokentän alueen sijaan esitetään rakennettavaksi esimerkiksi Östersundomissa tai Talin golf-kentällä. Varjosuunnitelmia on esitetty myös Kivikon viheralueille ja Longinojan laakson viheralueille. Kaupungin kestävässä kehittämisessä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että uudet asukkaat pyrittäisiin survomaan mille tahansa rakentamisesta vapaalle alueelle. Kyse on tasapainoisen ja toiminnallisesti sekä kaupunkikuvallisesti laadukkaan kokonaisuuden luomisesta. Tämä kokonaisuus on tarkasti punnittu Helsingin yleiskaavassa, jonka asettamien tavoitteiden mukaisesti edetään.

HSY:n ylläpitämän pääkaupunkiseudun tonttivaranto -tilaston mukaan Helsingissä oli tammikuussa 2019 laskennallista asemakaavavarantoa kerrostalotonteilla 2,16 milj. kerrosneliömetriä. Kun tämä jaetaan vuoden 2019 talousarvion mukaisella asuinrakennusten sitovalla luovutustavoitteella (400 000 k-m²), voidaan arvioida asemakaavoitetun kerrostalotonttimaan riittävän Helsingissä n. 5,4 vuoden asuntorakentamisen tarpeisiin, ei vuosikymmeniksi. Tonttimaavarannon tilasto ei huomioi onko asemakaavoitettu tontti heti rakentamiskelpoinen (esirakennettu, kunnallistekniikkavalmius) vai ei. Heti rakentamiskelpoisia asuntokerrostalotontteja on huomattavasti alle viiden vuoden tarpeisiin. 

Malmin entisen lentokentän alue on uuden lainvoimaisen yleiskaavan tärkein uusi rakentamisalue, ks. vastaus (2). Kaupunkistrategiassa 2017−21 ja nykyisessä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma / Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma, kaupunginvaltuusto 11.11.2020) on asetettu tavoitteeksi vuosina 2021−2023 rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, ja 2023 alkaen 8 000 asuntoa vuodessa. Korkein hallinto-oikeus kumosi joitakin osia yleiskaavan hyväksymistä koskevasta Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikä lisää Malmin entisen lentokentän alueen merkitystä kaupungin asuntorakentamisessa. Kaupungin tavoitteena on aloittaa asuntorakentaminen Malmin entisen lentokentän alueella 2020-luvulla niin nopeasti kuin mahdollista. Investointimäärärahaa on varattu Malmin rakentamisen käynnistämiselle talousarviossa 2021 ja siihen liittyvässä 10-investointiohjelmassa.

2. Onko Malmin pohjarakentaminen erityisen vaikeaa?

Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia suunnitelmallisesti yhteensä liki 3000 pisteestä ja suunnittelun edetessä tutkimuksia tehdään lisää. Entisen lentokentän alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille: pohjamaa on savea, jonka paksuus vaihtelee noin 0−17 m välillä. Kiitoteiden kohdalla ja muilla asfalttipäällysteisillä alueilla saven päällä on täyttökerroksia. Saven alla ovat siltti-, hiekka- ja moreenikerrokset ennen kallion pintaa.  Turvetta alueella on vain sen itäisimmässä osassa lähellä Tattarisuota. Malmin entisen lentokentän alue ei siis ole suota, vaan savikkoa, jota on yhteensä noin kolmannes Helsingin maapinta-alasta. 

Rakentaminen pehmeikköalueella edellyttää pohjanvahvistusta katu-, puisto- ja piha-alueilla sekä rakennusten perustamista paaluilla. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa. Malmin entinen lentokenttäalue ei siis ole helppo paikka rakentaa. Koska alue on suuri, siellä joudutaan mittaviin paalutus- ja pohjanvahvistustöihin, kuten useilla muillakin alueilla Helsingissä. Kaikkein vaativinta pohjarakentaminen on Helsingissä kuitenkin entisillä satama-alueilla ja muilla mereen aiempina vuosikymmeninä täytetyillä alueilla. 

Kaupungin arvion mukaan siirrettäviä maita syntyy noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Merkittävä määrä maa-aineksesta voidaan hyödyntää alueen sisällä.

3. Onko entisen lentokentän maaperä pilaantunutta?

Malmin entisen lentokentän alueen maaperän, pohjavesien ja maaperän huokoskaasujen mahdollista pilaantumista on selvitetty maankäytön suunnittelua varten. Pilaantuneisuutta on todettu vain muutamissa paikoissa, joissa on käsitelty polttoaineita tai muita lentokenttätoimintaan liittyneitä kemikaaleja. Todetut pilaantuneet kohdat ovat varsin pienialaisia ja sijaitsevat enimmäkseen lähellä maan pintaa.  Ne ovat puhdistettavissa tavanomaisin keinoin, kuten kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja korvaamalla se puhtaalla maalla. 

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia tehdään lisää alueen maankäytön suunnittelun sekä puhdistamisen suunnittelun ja toteuttamisen tarpeisiin.  Suurin osa Malmin entisen lentokentän aluetta on pilaantumatonta. Malmin tutkimuspisteiden tietoja onkin voitu liittää Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämään valtakunnalliseen maaperän taustapitoisuusrekisteriin kuvaamaan Helsingin kaupunkiympäristön luontaisia tai muutoin laaja-alaisia pitoisuuksia. 

4. Onko esirakentaminen kallista ja kuinka suuret hiilidioksidipäästöt siitä aiheutuu? 

Helsingissä hyvät ja helpot rakentamispaikat on jo rakennettu. Nyt suunnitellaan ja rakennetaan maaperältään haasteellisempia alueita. Malmin entisen lentokentän alueella maaperä on paksuudeltaan vaihtelevaa savipatjaa, mutta alueella ei juurikaan ole pilaantunutta maata. Esirakentamisen olosuhteet eivät siis ole pahimmasta päästä. 

Esirakentamisen vaihtoehtoja on pohdittu 10.2.2020 valmistuneessa selvityksessä Malmin lentokenttä, päästölaskenta esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla (Ramboll Oy), pdf. Raportti löytyy myös Helsingin karttapalvelusta Malmin lentokentän alueen kaavarungon materiaaleista. 

Esirakentamisessa merkittävin päästölähteistä on syvästabiloinnin sideaineen valmistus. Sideaineeksi on esirakentamisen päästölaskelmassa oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä laskelmassa ovat TB-paalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivut ja täytöt. Näin laskettuna esirakentamisen päästöiksi saadaan 340 milj. CO2-kg aikavälillä 2020–2050. Syvästabiloinnin sideaineen osuudeksi päästöistä on näin arvioitu n. 95 %, jos pohjanvahvistuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä.

Malmin lentokentän alueen esirakentaminen on tavoitteena toteuttaa kuitenkin suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla CO2-päästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla tarkoitetaan osittain paluuta ajassa taaksepäin: puupaaluja ja painopenkereitä ja osittain tulevaisuuden uusia ratkaisuja, kuten uusiomateriaalipohjaisia sideaineita, joiden päästöt ovat vähäiset perinteisiin sideaineisiin verrattuna. Perinteisesti stabiloinnin sideaineena käytetyllä suomalaisella sementillä (CEM II) CO2-päästöt voivat olla alle 600 kg/t, kun uusilla kierrätysmateriaalipohjaisilla sideaineilla CO2-päästöt voivat jäädä murto-osaan siitä ja jopa selvästi alle 50 kg/t. Vaihtoehtojen tutkimista ja soveltamista eri olosuhteissa jatketaan, jotta päästöjä voidaan vähentää. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa on lisäksi lukuisia rakentamiseen, kiertotalouteen ja hankintoihin liittyviä toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa Malmin esirakentamisen CO2-päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. 

Pelkkä esirakentamisen päästöihin keskittyminen ei myöskään anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Malmille ollaan suunnittelemassa vähähiilistä alueellista energiajärjestelmää ja lisäksi alueen julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät. Näin on siis mahdollista vähentää päästöjä sekä liikenteestä ja lämmityksestä verrattuna tilanteeseen, että rakentaminen olisi toteutettu näiltä osin huonompaan paikkaan. Päästöjen vähentämisessä kokonaisuus ratkaisee ja siksi yksittäisiä elinkaaren aikaisiin päästölähteisiin keskittyminen ei ole erityisen järkevää. Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malmin lentokentän etuna on muun muassa se, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja. Kaupunki hyödyntää rakennuskelpoisia ylijäämämassoja maarakentamisessa nykyään tehokkaasti. Esimerkiksi Länsimetron louheita on hyödynnetty eri projektialueilla ja Kuninkaantammessa hyödynnettiin Paloheinäntunnelin louheita, jolla on saatu kustannus- ja päästövähennyksiä. Menettelyä tutkitaan myös Malmille. 

5. Onko maaperässä myrkyllistä sulfidisavea? 

Alueelta on tehty Geologisen tutkimuskeskuksen selvitys Hienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Malmin lentokentän kaava-alueella (2017), pdf, jossa selvitettiin sulfidisavien esiintymistä lentokentän alueella. Selvityksessä todettiin, että lähinnä alueen itä- ja koillisosissa esiintyy pieniä määriä sulfidisavea. Mustaa voimakkaasti sulfidista savea ei esiinny. Alueen suunnittelun edetessä sulfidisavien esiintymistä tutkitaan alueittain tarkemmin. Määrä tarkentuu, kun itä- ja koillisosien asemakaavat laaditaan 2020-luvulla. 

Vedenpinnan alapuolella sulfidisavikerrostumat ovat kemiallisesti vakaita, mutta kun sulfidisavi pääsee kosketuksiin hapen kanssa, alkaa muodostua hapanta sulfaattimaata. Malmin lentokentän alueella pohjavesi on lähes maan pinnassa. Jos happamia valumavesiä ei otettaisi mitenkään huomioon, voi riskinä olla Longinojan vedenlaadun huonontuminen/pilaantuminen. Tällaista riskiä kaupunki ei tietenkään ota, vaan vedenlaadun säilyminen on otettu ja otetaan jatkossa alueen suunnittelussa huomioon. 

Happamat sulfaattimaat on otettu huomioon maankäytön suunnittelussa riittävillä selvityksillä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä ympäristövalvontaviranomaisen kanssa suunnittelussa ja rakentamisen aikana. Entisen lentokentän alueella kaivutöitä savialueilla tehdään mm. hulevesien johtamisen ja viivyttämisen takia. Kaivutöissä varmistetaan valumavesien laatu ennen kuin ne päästetään Longinojaan. Väliaikaisia viivytysaltaita rakennetaan ja valumavedet johdetaan vesistöön vasta laaduntarkkailun jälkeen.

Rakentamisvaiheessa on siis tärkeää työmaavesien hallinta, massojen hapettumisen estäminen ja valunta ympäröiviin vesistöihin. Sulfidisavi ei tule vaikuttamaan Longinojaan tai sen kalakantaan, sillä rakentamisvaihe tullaan toteuttamaan edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Rakentaminen suunnitellaan niin, että sulfidisaviesiintymät jäävät paikoilleen, jolloin ne eivät aiheuta ongelmaa.

6. Menetetäänkö entisen lentokentän ympäri kulkeva ulkoilureitti?

Alueella säilyy kehämäinen virkistysreitti, joskin sen sijainti muuttuu. Ympärysreitin lisäksi entisen lentokentän alueelle rakennetaan puistoverkosto, joka tuo lisää ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kaikkien malmilaisten ulottuville. Alueen läpi avautuu uusia reittejä esimerkiksi Kivikon ulkoilupuistoon. Alueen keskeisimmän viheralueen, Lentoasemanpuiston, suunnittelusta on parhaillaan käynnissä kansainvälinen ideakilpailu. Puiston suunnittelu tulee jatkumaan voittaneen ehdotuksen pohjalta jo tänä vuonna. 

7. Onko entisellä lentokentällä arvokasta luontoa tai harvinaisia eläinlajeja? Miten elinolot turvataan?

Malmin entisen lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu sekä kaavarunkotyön että vireillä olevien asemakaavahankkeiden aikana. Huomionarvoisten perhoslajien esiintymistä on selvitetty vuosina 2016, 2017 ja 2019, linnustoa on selvitetty vuosina 2015, 2016 ja 2017, lepakoita on selvitetty vuosina 2016, 2019 ja 2020 ja liito-oravia on selvitetty vuosina 2016, 2018, 2019 ja 2020. Vesistöön liittyviä arvoja on selvitetty muun muassa vesihuoltoon liittyvien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä. Näiden selvitysten pohjalta tiedetään monien lajien esiintymisalueet. Selvityksiä päivitetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Alueen luontoarvot otetaan maakäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla huomioon, kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan. 

Kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo mahdollisuuksien mukaan hyvät edellytykset alueen monien luontoarvojen säilymiselle. Malmin lentokentän kaavarungon alueella viheralueita on osoitettu yhteensä noin 102 hehtaaria eli noin kolmannes koko kaavarungon alueesta. Puistoalueille on varattu runsaasti pinta-alaa ja verkostomaisen rakenteensa ansiosta siitä muodostuu ekologisia yhteyksiä. Esimerkiksi alueen keskelle on suunnitteilla avoin Lentoasemanpuisto, josta osa on tarkoitus rakentaa niittymäiseksi. Sen alueella on mahdollista säilyttää tai korvata osa avoimista elinympäristöistä ja samalla rakentaa uutta kaupunkiluontoa. Puiston rakentamisessa noudatetaan yleiskaavan niittyverkostoa. Tavoitteena on rakentaa monimuotoista kaupunkiluontoa, luoda uusia ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää eliöiden nykyisiä elinympäristöjä. Poikittaisten viher- ja virkistysyhteyksien syntyminen ja erityisesti uutta puistosiltaa pitkin Kivikon ulkoilupuistoon mahdollistuva yhteys parantavat myös alueellisia virkistysmahdollisuuksia huomattavasti.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että alueella olisi kohteita tai lajeja, jotka muodostaisivat ehdottomia lainsäädännöllisiä esteitä rakentamiselle. 
Uudenmaan ELY-keskus on hylännyt 27.9.2019 suojeluesityksen Malmin lentokenttäalueen muuttamisesta luonnonsuojelualueeksi. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei lentokentän alue luontoarvojensa puolesta täytä luonnonsuojelulain edellytyksiä suojelualueen perustamisesta. Helsingin kaupunki ei ole maanomistajana hakenut alueen suojelua. 

8. Onko entisen lentokentän ympärillä liito-oravia?

Liito-oravien esiintymistä selvitetään vuosittain Malmin entisen lentokentän ympäristössä. Laaditut raportit ovat vuosilta 2016, 2018, 2019 ja 2020 ja ne löytyvät Helsingin karttapalvelusta. Uusia ydinalueita tai pesäpuita ei ole löytynyt entisen lentokentän ympäriltä vuoden 2020 selvityksessä. Liito-oravien ydinalue Suurmetsäntien kahden puolen on laajentunut muutaman aarin luoteen suuntaan. Aikaisempina vuosina löydetyt esiintymät, eli lisääntymis- ja levähdysalueet, on huomioitu kaavoituksessa jättämällä ne viheralueille. Esimerkiksi Nallenrinteen asemakaavahankkeessa liito-oravahavainnot ja niihin liittyvät arvioinnit on kuvattu suunnitteluaineistossa ja suunnitteluratkaisut on laadittu siten, että liito-oravalle tärkeät alueet säilyvät. Kaavahankkeissa arvioidaan vaikutukset liito-oravien elinoloihin maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. 

Koko kaupungin kattava liito-oravaverkostoselvitys on valmistunut alkuvuonna 2020 (Sitowise Oy): Helsingin liito-oravaverkosto 2019. Menetelmäkuvaus ja
suunnitteluohjeita, pdf
. Selvityksessä on tunnistettu liito-oraville tärkeät alueet ja reitit. Työn tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön suunnittelu ja liito-oravien suojelu pitkäjänteisellä tavalla. Verkoston kehittäminen jatkuu parhaillaan ja työssä jatkaa konsulttina Sitowise Oy. Työssä muodostetaan suunnitteluratkaisuja ja toimenpideohjeita, joilla yhteydet saadaan hyvin toimiviksi. Malmin alueelta on tunnistettu erityisesti kehitettäviä liito-oravien reittejä Longinojan laaksosta, jossa tarvitaan yhteyksiä ydinalueiden välille. Sen lisäksi on tunnistettu tarve kehittää yhteyksiä Lahdenväylän yli. 

9. Miten kulttuuriympäristön arvot turvataan? 

Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Malmin lentoasemaa koskevan kuvauksen mukaan kenttäkokonaisuuteen kuuluvat terminaalirakennus, lentokonehalli ja kiitoradat. 

Koko Malmin lentoaseman RKY-aluetta koskee Uudenmaan ELY-keskuksen asettama vaarantamiskielto. Vaarantamiskielto estää sellaiset toimenpiteet, jotka vaarantavat rakennusten, lentokenttäalueen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Vaarantamiskielto ei estä alueen suunnittelua.

Malmin vanhoille lentoasemarakennuksille (terminaali, lentokoneiden säilytyshalli eli hangaari ja autotallirakennus) on laadittu asemakaava, jossa rakennukset on suojeltu ja osoitettu toimitilakäyttöön. Suojelukaava on saanut lainvoiman. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen käyttö. Asemakaavan mukaisesti rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto-, opetus-, varasto-, ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

Malmin entisen lentokentän alueen kokonaisuutta on tarkasteltu alueen kaavarungossa. Siinä on esitetty yleispiirteisesti alueen kortteli- ja viherrakenne sekä liikenneratkaisut. Kiitoteiden linjojen säilyttäminen oli lähtökohtana alueen kokonaissuunnittelulle. Kiitoteiden linjat tulevat säilymään uuden alueen kaupunkirakenteessa katuina, virkistysreitteinä ja puistossa erottuvina alueen osina. 

Lentoaseman suojellut rakennukset ovat lähtökohtana Lentoasemankortteleiden ja alueen keskeisen puiston, Lentoasemanpuiston, suunnittelulle. Lentoasemankortteleiden suunnittelun eräänä merkittävänä tavoitteena on säilyttää suojellut rakennukset (terminaali ja lentokoneiden säilytyshalli eli hangaari) ympäristön kaupunkikuvallisina dominantteina. Uusi rakentaminen sovitetaan niin arkkitehtuuriltaan kuin mittakaavaltaan lentoaseman rakennusten muodostamaan miljööseen. Terminaalille johtava katu näkymineen säilytetään. Metsäinen kukkula lentoaseman takana säilytetään viheralueena ja korostetaan sen maisemahistoriallista asemaa. 

Lentoasemarakennusten pohjoispuolelle suunnitellaan Lentoasemanpuistoa, joka on keskeinen osa Malmin lentokenttäalueelle kaavaillusta puistoverkostosta. Puisto suunnitellaan toiminnoiltaan monipuoliseksi, myös tapahtumakäyttöön. Lentoaseman puistossa säilytetään lentokentälle tyypillinen maiseman avoimuus pitkine näkymineen sekä muistumia kiitoteistä ja niiden rakenteista.

10. Onko lentäminen ja asuinrakentaminen on mahdollista yhdistää?

Julkisuudessa on esitetty vaihtoehtoa, jossa lentotoiminta voisi säilyä uuden kaupunkirakenteen keskellä, kun kiitoteistä säilytettäisiin yksi ja uudet asuinkorttelit sijoittuisivat kentän reunalle. Tätäkin vaihtoehtoa on tutkittu Malmin lentokentän alueen kaavarunkotyön yhteydessä. Toimintojen yhdistäminen on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi etupäässä meluhaittojen ja onnettomuusriskien takia. Lentotoiminnan vaatimat turvaetäisyydet ovat huomattavat ja toisaalta maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa tiukat normit terveelliselle ja turvalliselle asumisen ympäristölle. 

11. Kannattaako helsinkiläisten enemmistö lentokentän toiminnan jatkamista?

Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyt Malmin lentokentän tulevaisuutta useaan kertaan ja päättänyt asuinalueen rakentamisesta. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin yleiskaavan 17.10.2016. Yleiskaava on tullut lainvoimaiseksi 5.12.2018. Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä äänestettiin kaavan palauttamisesta valmisteluun Malmin lentokentän osalta, mutta palautusesitys ei saanut riittävää kannatusta vaan hävisi (22–56). 

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen perusteella käsitellyn Lex Malmin 21.3.2018. 

Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyn useita Malmin lentokenttään liittyviä valtuustoaloitteita viime vuosina, mutta ne eivät ole muuttaneet kaupunkistrategista tavoitetta saada alue uuteen käyttöön eli 25 000 uuden asukkaan kaupunkialueeksi.  Valtuutettu Kauko Koskinen ja 16 muuta valtuutettua esittävät 11.12.2019 aloitteessaan, että lentotoiminnan Malmin lentokentällä tulisi voida jatkua ainakin siihen asti, kun ko. alueen asemakaava on vahvistettu. 

12. Miksi korvaavaa kenttää ei ole osoitettu pääkaupunkiseudulle? 

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt 16.6.2020 avustuksia lentoasemien- ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020. Yleisilmailulentopaikkoja tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin Nummelan, Hyvinkään, Pyhtään ja Lahti-Vesivehmaan lentokenttien investointeihin. Päätöksellä huomioitiin eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Lisäksi ministeriö on vuonna 2018 myöntänyt avustuksia yleisilmailua ja ammatillista yleisilmailua tukevaan toimintaan yhteensä 3,34 M€. Useat Malmilla toimineet tahot ovat jo siirtyneet muille kentille ja jatkaneet toimintaansa ongelmitta. 

Tilaa vievän yleisilmailun lisääntyminen on myös kehyskuntien näkökulmasta ongelmallista, sillä ilmailu aiheuttaa rajoituksia sielläkin muulle maankäytölle, kuten toimitila- tai asuntorakentamiselle. Yksittäistä uutta kenttää, joka korvaisi Malmin lentokentän ei ole pystytty osoittamaan. 

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Documents/EK_5+2018.pdf, viitattu 15.1.2021)

Eduskunnan lausuma ei aseta siis Helsingin kaupungille minkäänlaista velvoitetta ryhtyä toimenpiteisiin. Lausuma on edellyttänyt valtioneuvostoa eli valtiota ryhtymään asiassa toimiin. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin myöntänyt 16.6.2020 avustuksia lentoasemien- ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020. Yleisilmailulentopaikkoja tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin Nummelan, Hyvinkään, Pyhtään ja Lahti-Vesivehmaan lentokenttien investointeihin. Päätöksellä huomioitiin eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

13. Voidaanko aikaisemmat päätökset kumota?

Malmin lentokentän aluetta koskeva kaupunkitasoinen suunnittelu, päätöksenteon valmistelu ja päätöksenteko on ollut johdonmukaista. Päätökset ja niiden valmistelu ovat perustuneet kulloisenkin valtuuston asettamiin strategisiin tavoitteisiin sekä aluetta koskeviin sopimuksiin.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 21.9.2020 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen eli MAL-sopimuksen 2020–2031. MAL-suunnitelmassa määritettiin mm. Helsingin seudun asuntotuotannon tavoitetasoksi 16 500 asuntoa vuodessa vuosina 2020–2023. Helsingin osuus tästä on 6 600 asuntoa vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden AM-ohjelman kokouksessaan 11.11.2020. AM-ohjelma linjaa, että Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa. Malmin lentokentän alue on yksi keskeisimmistä aluerakentamisenkohteista. Aluerakentamisprojektien osuus asuntotuotannosta on noin puolet, joten niiden toteutumisen varmistaminen on tärkeää asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valtion ja Helsingin kaupungin välillä solmittujen sopimusten noudattamiseksi.

Malmin entinen lentokentän alue on Helsingin yleiskaavan (2016) tärkein uusi rakentamisalue, josta suunnitellaan ja rakennetaan 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa, ja siellä varaudutaan noin 2 000 työpaikan sijoittumiseen. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa (kaupunginhallitus 4.6.2018) Malmin entinen lentokentän alue kuuluu yleiskaavan ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Lentokentän käyttötarkoitusmerkintää ei ole enää alueen yleiskaavassa eikä maakuntakaavassa. Vanhat lentokenttärakennukset on muutettu lainvoimaisella asemakaavalla uuteen käyttötarkoitukseen ja ensimmäiset asumisen asemakaavanmuutokset ovat vireillä vuonna 2016 hyväksytyn kaavarungon mukaisesti ja etenemässä valtuustokäsittelyyn vuoden 2021 alkupuolella.

Malmin entisen lentokentän ottaminen kaupunkirakentamisen käyttöön ei ole yksittäinen päätös vaan useilla eri kaavatasoilla ja seudullisissa sopimuksissa tehty ratkaisu, jonka pitävyys on vahvistettu oikeusasteissa. 

14. Voisiko lentotoiminta vielä jatkua muutaman vuoden, kunnes alueen asemakaavat ovat lainvoimaisia? 

Malmin lentokentän alueen saaminen uuteen, pääosin asuntorakentamisen ja myös liikunta-, virkistys- ja muiden palvelujen käyttöön 25 000 uudelle asukkaalle, on tärkeä kaupunkistrateginen tavoite. Lentotoiminnan jatkuminen ei sen vuoksi ole enää mahdollista eikä tarkoituksenmukaista.

Vuosien 2021–22 aikana lentokentän alueella on suunniteltu aloitettavan mm. maakaasun runkoputken siirron valmistelut maaperätutkimuksineen ja muita alueen infrastruktuurin rakentamiseen liittyviä töitä. Alueella on tarpeellista toteuttaa selvityksiä ja tutkimuksia, mikä ei ole mahdollista samanaikaisesti lentotoiminnan kanssa. Kaavoituksen edetessä ja muun toteuttamisen sallimissa puitteissa aluetta voidaan käyttää tilapäisesti esimerkiksi tapahtuma- ja konserttikäyttöön, joskin vuoden 2020 osalta koronapandemia on rajoittanut kokoontumista ja siten estänyt suuret yleisötapahtumat alueella. Pelastuslaitokselle avataan niin pian kuin mahdollista vuoden 2021 aikana uudet hälytysajoyhteydet kenttäalueen poikki, jotta aluehallintoviranomaisen edellyttämät pelastustehtävien vasteajat saadaan vaatimusten tasolle. Lentotoiminta alueella estää em. yleistä turvallisuutta parantavan toimenpiteen.

Päivitetty 15.1.2021