Mellunkylä on yksi Helsingin kaupunginosista. Siihen kuuluvat Kontulan, Kivikon, Kurkimäen, Mellunmäen ja Vesalan osa-alueet.

Kaupungin kokoinen Mellunkylä

Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä – saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Asukasmäärältään suurin osa-alue Mellunkylässä on Kontula, jossa on lähes 15 000 asukasta. Toiseksi suurin on Mellunmäki 8 700  asukkaallaan. Vesalassa on noin 7 400 asukasta, Kivikossa reilut 5 000 asukasta ja Kurkimäessä vajaat 3 000 asukasta.

Alue on kasvussa, ja tulevaisuudessa Mellunkylässä on yhä useamman helsinkiläisen koti. Mellunkyläläisten määrän ennustetaan kasvavan yli 41 000 asukkaaseen vuoteen 2027 mennessä.

Kontula

Kontula, Suomen ehkä tunnetuin lähiö, on rakennuttu 1960-70 –luvuilla ja se on suuren kaupungistumisaallon ensimmäisiä suuria lähiöitä. Kontulassa on ollut alusta pitäen paljon asukkaita, ja se on edelleen Mellunkylän väkirikkain alue. Kontulassa asuu paljon ikäihmisiä ja alle 15-vuotiaita lapsia. Lasten lukumäärä kasvaa Kontulassa nopeammin kuin muualla kaupungissa keskimäärin.

Vaikka Kontulassa asuu paljon ihmisiä, on alue väljän oloinen. Korkeat, betoniset kerrostalot suurine pihoineen yhdistyvät laajemmiksi kokonaisuuksiksi puistomaisten metsien välityksellä. Siksi Kontulassa on mahdollista kävellä tai pyöräillä pitkiä matkoja ajotietä ylittämättä. Vähemmän tunnettua Kontulaa edustaa Kontulan pientaloalue, joka on rakentunut jo 1950-luvulta alkaen ja jota on täydennysrakennettu aina näihin päiviin saakka.

Kontulan valtti ja vahvuus on sen kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka ovat keskittyneet Kontulan ostarille. Vireässä ostokeskuksessa ja sen lähiympäristössä järjestetään aktiivisen asukastoiminnan ansiosta monenlaisia tapahtumia ja tempauksia. Uimahalli, tekojäärata, skeittihalli, urheilupuistot ja rakentuva skeittipuisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet monipuolisen liikunnan harrastamiseen. Oma metroasema takaa myös hyvät liikenneyhteydet ydinkeskustaan.

Kivikko

Kivikko on Mellunkylän asuinalueista nuorin. Kivikon rakentaminen alkoi vasta 1990-luvun alkupuolella. Ennen asuntorakentamista Kivikossa toimi Malmin ampumarata, jota käytettiin mm. Helsingin Olympialaisissa ammuntalajien kilpailuareenana. Nykyisin ampuradan tilalla on yksi Helsingin suurimmista liikuntapuistoista. Liikuntapuistossa voi pelata frisbeegolfia, hiihtää hiihtohallissa, harrastaa agilityä koiran kanssa, pelata jalkapalloa kumirouhekentällä tai temppuilla pyöräillä BMX-radalla. Kivikon ulkoilualueella on myös yksi parhaiten säilyneistä linnoitusketjuista I maailman sodan ajalta. Sijaitseepa Helsingin korkeimmat kalliomäet, muinaisjäänne 9 000 vuoden takaa, Kivikon pohjoisosassa.

Kivikon asuinalue rajautuu lännessä Kivikon ulkoilualueeseen, etelässä Kehä I:seen ja idässä Kurkimäkeen ja Kontulaan. Asuntorakennukset sijoittuvat muutaman päätien varteen, 200-300 metrin levyisenä vyöhykkeenä. Kivikon kerrostaloalueella rakennukset ovat 4-6-kerroksia ja ne ovat värimaailmaltaan vaaleita. Pientalot sijaitsevat Kivikon laitamilla, esimerkiksi Patterikujalla.

Kivikon teollisuusalue on rakentunut Lahdenväylän varteen, Kivikonlaitaan, 2010-luvulla. Teollisuusalueella toimii mm. YTV:n sorttiasema, betoniasema, elintarviketeollisuutta, pienteollisuutta, kuljetusalan yrityksiä ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen arkisto. Kivikon liittymään välittömään läheisyyteen on tällä hetkellä rakenteilla uusia koteja.

Kurkimäki

Kurkimäki on rakentunut 1980-luvulla Kontulan ja Myllypuron väliin, entisen Kurkisuon virkistysalueelle. Alun perin Kurkimäkeä oli suunniteltu rakennettavan massiivisemmin, mutta lähialueiden asukkaiden vastustuksen vuoksi, Kurkimäen rakentaminen toteutettiin huomattavasti pienipiirteisempänä – alueen rakennuskanta koostuukin matalista pienkerrostaloista sekä luhtitaloista.

Kurkimäen sydän on Kurkimäenpuisto, jonka ympärille tiiviit asuinkorttelit ovat rakentuneet. Asuinalue on ihanteellinen lapsiperheille, sillä ajoneuvoliikenne on erotettu kevyestä liikenteestä siten, että lähes koko asuinalueella on mahdollista liikkua turvallisesti ilman tienylityksiä. Asumismukavuutta lisäävät vastikään peruskorjattu liikuntapuisto Keinutien koulun läheisyydessä sekä Kurkimäen korttelitalossa toimiva Lasten kulttuurikeskus Musikantit, jossa voi harrastaa musiikkia, tanssia ja kuvataiteita. Ensimmäinen lasten musiikkifestivaali toteutettiin Kurkimäessä vuonna 1996 ja siitä alkaen lasten musiikkitapahtumia on järjestetty alueella säännöllisesti.

Uudempaa rakentamista Kurkimäen alueella edustavat Kontulan tien itäpuolella sijaitsevat asuinkorttelit. Kurkimäen teollisuusalue sijaitsee metroradan ja Kontulantien välissä. Myös Kurkimäessä, kuten Kivikossakin, on säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.

Vesala

Vesalan pientaloalue on Mellunkylän vanhimpia alueita. Ensimmäiset rintamamiestalot rakennettiin keväällä 1946 vanhan Mellunkyläntien eli nykyisen Muinaistutkijan ja Humikkalantien varteen. 1960-luvulla tulvivat purot, kaurapellot ja heikkokuntoiset yksityistiet olivat osa miljöötä. Tämän päivän Vesalan maisema on hyvin toisenlainen, kun asuinalue on jatkanut tiivistymistään. Suurin osa Vesalasta on kuitenkin edelleen varsin väljästi rakennettua pientaloaluetta.

Vesalan kerrostaloalue on rakentunut pääosin 1980-luvulla Kontulantien molemmin puolin, metroradan varteen. Voimakkaimmin Vesalan kehitykseen ovat vaikuttaneet Kontulan rakentaminen, joka toi vesalalaisille palvelut kävelymatkan päähän, ja metron jatkaminen Mellunmäkeen saakka, mikä takasi hyvät liikenneyhteydet muualle kaupunkiin.

Asuinalueena Vesala on vihreä – alueella on kuusi puistoa, jotka nivoutuvat yhteen viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Vehreyttä lisäävät pientalojen pihojen istutukset. Ympäröivä luonto ja yhteisöllisyys saavat ihmiset asumaan alueella pitkään.

Mellunmäki

Mellunmäki on rakentunut kerroksittain – ensimmäiset Mellunmäen kerrostaloalueet saivat alkunsa 1960-1970 –lukujen taitteessa, ja 1980-luvun lopulla rakentuivat Mellunmäen metroaseman tiiviit asuinkorttelit. Mellunmäen pohjoisosan kerrostaloalueet ovat rakentuneet 1990-luvulla. Valtaosa mellunkyläläisistä asuu kerrostaloissa, mutta alueella on myös pientaloja, jotka ovat syntyneet toisen maailman sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Uutta Mellunmäkeä rakennetaan tällä hetkellä voimakkaasti. Viime vuosina on rakentunut Tankovainion asuinalue Itäväylän ja Fallpakan läheisyyteen. Mellunmäen vanha ostari on tehnyt tilaa uudelle asunto- ja liiketilarakentamiselle. Naulakallionalueelle rakentuu lähivuosina noin 300 uutta kotia. Uusi rakentaminen on verrattain matalaa ja uudessa rakennuskannassa on tarjolla myös pientaloja. Mellunmäen alueelle on suunnitteilla myös merkittäviä liikennehankkeita, kuten Vantaan ratikka.

Mellunmäen kaupunkirakenne liittyy saumattomasti Vantaan Länsimäkeen, ja Westerkullan kartano laajoine peltoineen onkin aivan Mellunmäen naapurissa. Mellunmäen pohjoispuolella sijaitsee Mustavuoren suojelualue, jossa voi rentoutua upeissa ulkoilumaastoissa.

Päivitetty 19.12.2019