Helsingin Yleiskaavaa 2016 täydennetään neljällä osayleiskaavalla, joita valmistellaan Länsiväylän ympäristöön, Viikinrannnan–Lahdenväylän alueelle, Östersundomiin sekä Vartiosaareen.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma​

Kaavoituksessa suunnitellaan, miten mm. asuinalueet, työpaikat, viheralueet ja liikenne sijoitetaan kaupunkiin. Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin yleisestä kohti yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupunkirakenteen kehittämistä. Koko Helsinkiä koskeva yleiskaava on aikaisemmin laadittu noin kymmenen vuoden välein, ja se ohjaa asemakaavoitusta. Helsingin nykyinen yleiskaava – Yleiskaava 2016 – tuli voimaan joulukuussa 2018. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavasta tiettyjä osia. Näillä alueilla jäivät voimaan vuoden 2002 yleiskaava sekä voimassa olevat osayleiskaavat.

Asemakaavoilla määritellään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Määräykset koskevat myös rakennusten korkeuksia, katujen leveyksiä sekä muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Asemakaava voi käsittää kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin.

Osayleiskaavat täydentävät Yleiskaavaa 2016

Osayleiskaavojen aikataulu kytkeytyy yleiskaavan toteuttamisohjelman sekä kaupunkistrategian toteuttamiseen.

Yleiskaavassa 2016 hyväksyttiin periaate raideliikenteeseen perustuvasta verkostokaupungista ja kantakaupungin laajenemisesta. Merkittävää uutta maankäyttöä suunnitellaan moottoritiemäisten alueiden ympäristöön sekä asemanseuduille, raideliikenteen solmukohtiin ja nykyisten sekä tulevien merkittävien raideliikenteen pysäkkien ympäristöön. Uudesta asuinrakentamista jopa 45 % on täydennysrakentamista jo olemassa oleville asuinalueille.

Väestöennusteen mukaan Helsingin väkiluku kasvaa noin 825 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2060 väkiluvun on ennustettu olevan 870 000 asukasta.  

Helsinki vuonna 2050:

  • viihtyisä, mielenkiintoinen ja turvallinen metropoli, jossa arki on sujuvaa
  • tiivis kaupunkirakenne tukee tasapuolisesti erilaisia asumisen tapoja
  • eri kaupunginosissa on riittävästi monipuolista asuntotarjontaa
  • toimitiloja on tarjolla riittävästi vetovoimaisilla sijainneilla
  • liikkuminen perustuu joukkoliikenteen verkostoon
  • joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua liikkumismuotoina edistetään
  • moottoritiemäisiä väyliä ympäristöineen on otettu rakentamiskäyttöön
  • merellisyys, luontokohteet ja kulttuurimaisemat ovat Helsingin erityisyys ja vahvuus
  • merellinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia virkistykseen, yrittämiseen sekä asumiseen ympärivuotisesti ja on kaupunkilaisten saavutettavissa.  

Yleiskaavan tavoitteet on määritelty raporteissa Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma sekä yleiskaavan selostuksessa Kaupunkikaava- Helsingin uusi yleiskaava.

Yleiskaavaa voidaan täydentää tai muuttaa suppeammalle alueelle laadittavalla osayleiskaavalla, joka on yleensä koko kaupungin yleiskaavaa tarkempi yleiskaava.

Osayleiskaavalla osoitetaan alueen keskeinen yhdyskuntarakenne ja siinä keskitytään kaupunkirakenteen kannalta keskeisiin asioihin, kuten asumiseen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen, liikenneyhteyksiin sekä virkistys- ja viherverkostoon. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta.

Osallistu ja vaikuta osayleiskaavoitukseen

Vuonna 2022 käynnistyvien osayleiskaavojen suunnittelua ja osallistumista voit seurata seuraavilla sivuilla:

Kaupunkistrategia luo suunnan kaupungin kestävälle kasvulle

Helsingin kaupunkisuunnittelua ohjaavat yleiskaavan lisäksi myös Kaupunkistrategia (Kasvun paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025) sekä Asumisen ja maankäytön ohjelma (AM-ohjelma).

Helsingin kasvu perustuu pitkäjänteiseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun, joka mahdollistaa joka vuosi uusien asuntojen ja toimitilojen valmistumisen. Asukasmäärän kasvaessa myös kaupungin talous kasvaa. Investoinneilla luodaan toimivuutta, viihtyvyyttä ja kauneutta.

Helsingin kestävän kasvun tulee hyödyttää jokaista helsinkiläistä – hyviä kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja sekä turvallisia ja hyvin suunniteltuja viihtyisiä ympäristöjä tulee olla kaikkialla Helsingissä.

Helsingin ilmastotavoitteet otetaan huomioon erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa.  Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi esimerkiksi puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään. 

Helsinki suunnittelee ja rakentaa vetovoimaista, viihtyisää ja kaunista kaupunkitilaa niin uusille kuin vanhoille alueille. Tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen, asumiskustannusten nousun hillintä, tasapainoisten kaupunginosien luominen ja asumistiheyden nousu.

Kaupunkirakennetta kehitetään ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä niin, että huomioidaan alueiden erityispiirteet.  Täydennysrakentamisessa otetaan huomioon lähiluonto, eikä rakentamista osoiteta Helsingin arvokkaimmille luontoalueille.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista jatketaan edistämällä pikaraitiotiehankkeiden suunnittelua ja toteutusta.

Asumisen ja maankäytön ohjelmassa määritellään rakennettavien asuntojen määrä

Asumisen ja maankäytön ohjelma 2020 päämäärinä ovat asuntotuotannon riittävän määrän varmistaminen ja monipuolisen laadun turvaaminen. Tavoitteena on luoda elinvoimaisia alueita, ehkäistä segregaatiota sekä kehittää asuntokantaa ja asunto-omaisuutta.

Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8000 asuntoa. Asuntotuotanto toteutetaan kestävästi, luontoa ja viheralueita säilyttäen.

Perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistusasuntotuotannosta turvataan. Lapsiperheille sopivia asuntoja rakennetaan riittävästi uusille alueille sekä täydennysrakentamiskohteisiin. Huoneistotyyppiohjauksella varmistetaan perheasuntojen rakentaminen.

Vuosittaisesta asuntorakentamisesta puolet toteutuu täydennysrakentamisena esikaupunkialueilla.

Hallinta- ja rahoitusmuototavoite on vuodesta 2023 alkaen seuraava:

• 30 % pitkäaikaisesti säänneltyjä ARA-vuokra-asuntoja (joista 500 opiskelija- ja nuorisoasuntoja)
• 20 % välimuodon asuntoja
• 50 % sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntoja

Monipuolisen kerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittäminen jatkuu. Kestävää rakentamista edistetään mm. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman mukaisesti.

Päivitetty 26.1.2022