Kalasatamaan tuhansia koteja ja työpaikkoja

Kalasatama
28. marraskuuta 2008

Itäisen kantakaupungin Kalasatama tarjoaa 2030-luvun alkuun mennessä kodin noin 17 000 helsinkiläiselle ja 10 000 työpaikkaa.   Kalasataman alue levittäytyy noin 135 hehtaarin rantakaistaleena Kulosaaren sillan molemmin puolin. Kaupungin omistama maa-alue on lähes kokonaan satama- ja teollisuusaluetta. Satamatoimintojen siirtyessä loppuvuonna 2008 Vuosaareen alueella alkaa rakennustyö, joka on volyymiltaan kaupungin aluerakentamisprojekteista suurimpia. Kaupungin investoinnit nousevat noin 850 miljoonaan euroon.

  Rakentaminen alkaa vauhdilla

"Kaupungin paras sijainti," projektinjohtaja Hannu Asikainen tiivistää. ”Ollaan kantakaupungin itäisessä osassa, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä.” Kalasatamalla on jo oma metroasema ja sinne ollaan laajentamassa myös raitiovaunulinjastoa. Raitiotiesuunnitelmat menevät lautakuntakäsittelyyn syksyn 2008 aikana.
”Kaavoituksen keskeinen ajatus on luoda alueelle tiivistä urbaania kaupunkimiljöötä, jossa merellinen luonto on lähellä, ja jonka monista asunnoista avautuu näkymä saaristomaisemaan.”

Rakentaminen alkaa Sörnäistenniemeltä Kulosaaren sillan eteläpuolelta. ”Kalasataman rakentaminen on jo käynnistynyt, sillä Kulosaaren siltaa korjataan ja sillan alle maahan rakennetaan paalulaattaa. Muualla työt alkavat nyt kun satamatoiminnot poistuvat.  Kevääseen 2009 mennessä puretaan nykyiset rakennukset lukuun ottamatta sataman huoltorakennusta, joka jätetään rakennusaikaiseksi info- ja sosiaalitilaksi. Rakennus tulee myöhemmin palvelemaan asukkaita muun muassa kerhotilana”, Asikainen kertoo.

Kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen käynnistyy heti sen jälkeen ja asuntojen rakentaminen pääsee alkamaan Kulosaaren sillan kupeessa 2010. ”Suhdanteet täytyy tietysti ottaa huomioon, mutta ensimmäiset asukkaat muuttavat näillä näkymin alueelle vuonna 2011.”

Toimitilaa Kalasatamaan syntyy samaan tahtiin asuntojen kanssa. Merkittävimpiä hankkeita on Cargotec-yhtiön 15-kerroksinen pääkonttori, jonka rakentaminen käynnistynee heti, kun alueen asemakaava vahvistuu.

Ensimmäisiin näkyviin toimiin kuuluu myös hiilisiilojen rakentaminen Hanasaaren voimala-alueella: rantanäkymää hallitsevat hiilikasat piilotetaan parin vuoden kuluttua kolmeen noin 70 metriä korkeaan, halkaisijaltaan noin 40-metriseen siiloon. Rakennelmien julkisivuista järjestetään arkkitehtikilpailu.

Lähivuosina varaudutaan rakentamaan myös päiväkoti ja koulu. Terveysasemaa suunnitellaan metroaseman yhteyteen nousevaan liike- ja toimistokortteliin.   Rakentamisessa suositaan monimuotoisuutta
Korttelit ovat pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin rakennetaan myös kolmikerroksisia kaupunkipientaloja. Hanasaareen on kaavoitettu terassitaloja, pohjoisosaan suunnitellaan kerrostaloja, joilla on omat laiturit ja venepaikat. Vielä erikoisempaa asumista suosiville kaavaillaan Verkkosaareen rantavedessä ponttonien päällä "kelluvia" taloja.

Suunnitelmissa on myös rakentaa metroaseman eteläpuolelle kaksi 16-kerroksista asuintaloa. Niiden naapuriin Itäväylän molemmin puolin kaavaillaan lähes Kampin keskuksen suuruista, 90 000 kerrosneliön toimisto- ja liikekeskusta.

Kalasataman eteläosaan syntyy suuri puisto. Sen yleissuunnitelma valmistuu talvella 2008 - 2009 ja rakentaminen saataneen käyntiin 2010-luvun alkupuolella. Asuintalot ulottuvat lähelle rantaa melkein koko alueella, mutta tilaa varataan kevyen liikenteen väylälle, joka rantaa seuraten jatkuu Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan.    Vuonna 2009 - Kulosaaren sillan tukien kunnostus (alkoi jo syksyllä 2008). - Sörnäistenniemen alueella alkaa esirakentaminen eli maan vahvistaminen rakennuskuntoon sekä maan puhdistus. - Rakennuksia puretaan. - Satamarata puretaan. - Kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen alkaa. - Suvilahden maan puhdistus alkaa. - Cargotecin toimitalon rakentaminen käynnistyy. - Kulosaaren sillan pohjoispuolella alkaa meluesteiden rakentaminen. - Hanasaaressa alkaa hiilisiilojen rakentaminen.   Jätteet putkeen
Esirakentaminen vie aikansa, savisella rantamaalla kun ollaan. ”Maapohja pitää vahvistaa rakennuskelpoiseksi, minkä jälkeen päälle ajetaan uutta maa-ainesta. Jonkin verran joudutaan myös puhdistamaan pilaantunutta maata”, projektinjohtaja kertoo. Suvilahden entisen kaasutehtaan ympäristössä aloitetaan puhdistustyöt syksyllä 2009.   Kalasatamaan on suunnitteilla jätteiden putkikuljetusjärjestelmä. Jätteet kulkevat maanalaisia putkia pitkin jäteasemalle, jossa jätekontit tyhjennetään. ”Järjestelmä vaatii ison alkuinvestoinnin, mutta on käytössä erittäin kustannustehokas. Samalla huoltoliikenne vähenee ja hygieniataso paranee”, Asikainen kertoo.

Vuosia kestävä projekti saa tekijät pohtimaan myös työmaaestetiikkaa. Asikaisen mukaan Kalasataman ”omana juttuna” on suunniteltu taiteellisia elementtejä rakennusaikaiseen ympäristöön. ”Taidetta voisi tuoda esimerkiksi työmaa-aitoihin ja puhetta on ollut myös valaistusta nosturista. Keskeistä on tietysti työmaiden siisti yleisilme.”   Kulttuurikeskus Suvilahti toimii jo
Rakentamisalueen naapurustossa on hyvin vähän asukkaita, yritystoimintaa sen sijaan runsaasti. Suurten toimistorakennusten lisäksi lähellä on kaupungin tukkutori, jonka suunnitelmissa on avautua entistä enemmän ympäristön asukkaille ”hyvän ruuan keskuksena”. Suvilahteen perustettu kulttuuri- ja tapahtumakeskus Suvilahti palvelee Kalasatamaa jo nyt, ennen kuin ensimmäisiäkään asukkaita on muuttanut alueelle.   Projekti valmistuu yhteistyöllä
Uuden alueen rakentaminen vaatii valtavan määrän yhteistyökumppaneita. Jokseenkin kaikki kaupungin hallintokunnat ovat hankkeessa mukana. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii kaavat, rakennusvirasto rakentaa kadut ja puistot, ja monet kaupungin virastot tuovat alueelle jossain vaiheessa omat palvelunsa.

”Aluerakentamisprojektin tehtävä on koordinoida, että palvelut saadaan alueelle oikeaan aikaan, työt etenevät oikeassa järjestyksessä ja rahoitus on kunnossa. Suunnitteluvaiheesta lähtien on pidetty lukuisia kokouksia ja pidetään jatkossakin, jotta kaikki tietävät missä mennään.”

Asikaisen ryhmä pitää lisäksi tiivistä yhteyttä muun muassa Länsisataman aluerakentamisprojektiin. ”Sielläkin rakennetaan satamalta vapautuvalle ranta-alueelle, joten meillä on paljon samantyyppisiä haasteita ja näköaloja.”

Syksystä 2007 Kalasataman aluerakentamisprojektia vetäneen Hannu Asikaisen tiimiin kuuluu lisäksi kaksi projekti-insinööriä. Petri Hoppula on ollut mukana projektin perustamisesta 2003 lähtien, ja hänelle kuuluvat myös Arabia-Hermannin projekti-insinöörin työt. Anni Bäckman liittyi tiimiin elokuussa 2008.

Kolmikko kokoontuu pari kertaa kuussa vetämään yhteen eri kokouksissa esiin tulleet projektiasiat. ”Asioita viedään paljolti eteenpäin kokouksissa, mutta kaikkien ei kannata istua samoissa palavereissa. Kaupungin eri yksiköillä on vahva alansa osaaminen, joten projektinjohtajan ei tarvitse osata itse kaikkea. Koordinointikykyä ja sosiaalisia taitoja tässä sen sijaan kysytään, Asikainen tuumaa.   Faktaa - Kalasatama on Kulosaaren sillan etelä- ja pohjoispuolella sijaitseva noin 135 hehtaarin ranta-alue, jonka rajoina ovat lännessä Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie, pohjoisessa Toukolan rantapuisto. - Alueelle suunnitellaan asuntorakentamista 720 000 kerrosneliötä, toimitilaa 535 000 kerros-m2 ja palvelutiloja 45 000 kerros-m2. Päiväkoti ja ala-asteen koulu (ensimmäinen ja toinen luokka) valmistunevat vuonna 2012. - Projektin päättyessä noin 2030 Kalasatamassa on noin 17 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. - Eteläosaan rakennetaan puisto, joka avautuu kiilamaisesti metrokorttelista merenrantaan. - Rantaan rakennetaan kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan.
Muita Helsingin kaupungin aluerakentamiskohteita ovat:
Länsisatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Töölönlahti, Keskustakorttelit, Kuninkaankolmio, Ara-bia-Hermanni, Viikki, Vuosaari, Myllypuro-Roihupelto.
Sivulle hel.fi/aluerakentaminen