Aurinkoenergia ja logistiikka Östersundomin tulevaisuusvisioina

Östersundom
25. toukokuuta 2012

Aurinkoenergian hyödyntäminen ja logistisen risteyspaikan rakentaminen ovat pari varteenotettavaa toimintalinjaa nyt myös muotoutumassa olevissa Östersundomin tulevaisuusvisioissa.

Kyse olisi Porvoonväylän energiakäytävästä sekä Kehä III:n ja Itäväylän risteysalueella sijaitsevasta Porvarin alueesta, jonka näkymänä on kehittyä tavara- ja ihmisvirtojen kohtauspaikaksi, johon on sujuvat yhteydet Vuosaaren satamakeskuksesta ja lentoasemalta. Itämetron ensimmäinen asemakin olisi Porvarissa, ja potentiaalia tarjoavat myös Jokerilinjojen mahdollinen risteäminen siellä, sekä niiden toteutus pikaraitiotienä.

Östersundomin aluerakentamisprojektin johtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitetään edellytyksiä toteuttaa lähes energiaomavaraista kaupunkia. Tavoitteena on hyödyntää aurinkoa ja muita uusiutuvan energian lähteitä kannattavasti.

”Talous- ja suunnittelukeskuksen käynnistämässä kehittämishankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä, muun muassa aurinkoteknologiayrityksiä, energiaan ja rakennettuun ympäristöön erikoistuneita suunnittelufirmoja ja yksi rakennuttaja sekä energiayhtiönä Helsingin Energia.”

Helsingin Energian johdolla selvitetään uusiutuvaan energiaan perustuvan hybridivoimalan toteuttamisedellytyksiä Porvoon moottoritien energiakäytävään. Toinen käytännön tapaus energiaprojektissa liittyy ajatukseen toteuttaa aurinko- ja maalämmön hyödyntämiseen perustuva asuntoalue, jossa hyödynnetään aurinkolämpökeräimillä varustettuja rakennuselementtejä.

”Rakentamisen kannalta usein ongelmaksi koetut savikerrostumat voidaan ehkä tulevaisuudessa käyttää hyödyksi. Kanadassa on toteutettu ratkaisu, jossa aurinkokeräimillä talteen otettua lämpöenergiaa ajetaan savikerrokseen. Saven lämpötekniset ominaisuudet mahdollistavat lämpöenergian varastoimisen maaperään. Kesäaikaan lämpö ajetaan savikerrokseen, ja talvella se otetaan käyttöön. Kyse on eräänlaisesta tehostetusta maalämpöratkaisusta”, Karjalainen kertoo.

Kauko- vai lähienergiaa?

EAKR:n rahoittamassa hankkeessa tutkitaan sähkön ja lämmön markkinoita ja liiketoimintamalleja tulevaisuuden lähes energiaomavaraisessa kaupungissa.

”Onko tulevaisuuden lähes nollaenergiarakentamisessa markkinoita nykyisen kaltaisille kaukolämpöratkaisuille, vai tullaanko siirtymään lähiverkkoihin, jotka perustuvat pienempiin paikallisiin hybridivoimaloihin, joissa hyödynnetään maalämpöä, aurinkolämpöä ja biopolttoaineita?”, Karjalainen pohtii.

Hän toteaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvalla perinteisellä voimalaitoksella voi olla kymmeniä tuhansia asiakkaita, mutta pienellä ”paikallisvoimalalla” ehkä vain sadoista muutamiin tuhansiin. Pienimmät yksiköt voivat olla kortteli- tai kiinteistökohtaisia.

”Nämä eivät toki ole kokonaisratkaisuja, vaan perinteisellä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla ja jakelulla tulee olemaan oma sijansa markkinoilla. Aurinkoenergiaa tuotetaan vain osan aikaa vuodesta ja huippukulutuksen kausina tarvitaan joka tapauksessa lisätuotantoa, jolloin kyse on perinteisemmistä tuotantotavoista. Jonkinlainen yhdistelmä näistä kaikista on todennäköisin ratkaisu tulevaisuudessa”, Karjalainen arvioi.

Logistinen risteyspaikka? Pertti Nisonen

Porvarin eli Länsisalmen alueella kohtaavat Kehä III, Itäväylä, Vuosaaren satamarata ja lyhyen matkan päässä Porvoonväylä. Alueelta on siis suorat yhteydet niin satamaan, lentoasemalle kuin rataverkkoonkin, joten se on omiaan erilaisten logistiikkaintensiivisten alojen toiminnoille, tilaa vievän tavaran vähittäiskaupasta kokoonpanoteollisuuteen.

”Paikka sopii erityisen hyvin uusiutuvan energian yritysryppääseen kuuluvien yritysten sijainniksi. Ala on voimakkaassa kasvussa ja yritykset tarvitsevat toimintansa käyntikortiksi ekotehokkaasti toteutetun Östersundomin mallikaupungin”, Ari Karjalainen arvioi.

Jokerit raiteille?

Ensi vuoteen aikataulutetun itämetron hankesuunnittelun lisäksi on hankkeilla myös poikittaisten ns. Jokerilinjojen raiteistaminen. Tämä tarkoittaisi nykyisten ”linja-autojokereiden” muuttamista pikaraitioteiksi.

Raiteistaminen alkaisi nykyisestä Jokeri I:stä, joka liikennöi Espoon Westendistä Itäkeskukseen, mistä raideyhteyttä jatkettaisiin Östersundomiin. Jokeri III yhdistäisi Aviapoliksen ja Tikkurilan Porvarin kautta Vuosaaren satamakeskukseen.

Östersundomissa tapahtuu vuosina 2012 ja 2013
• Yhteinen yleiskaava saa lainvoiman aikaisintaan vuoden 2013 puolella. Sen jälkeen alkaa Östersundomin eri alueiden asemakaavojen laadinta.
• Tänä syksynä ja ensi vuoden alussa ryhdytään laatimaan aloitusasemakaavaa Salmenkallioon sekä Östersundomin joillekin muille keskeisille alueille. Nämä tähtäävät siihen, että vuonna 2015 olisi valmiudet aloittaa talojen rakentaminen.
• Vuoden päästä aloitetaan Sakarinmäen koulukeskuksen laajennus, joka valmistuu vuonna 2014.
• Rakennusvirasto pystyttää lintutornin Talosaareen. Virasto suorittaa myös rakentuneiden kohteiden hoitamista.

Aiemmin toteutuneita hankkeita:
• Krapupuiston päiväkoti ja leikkikenttä valmistuivat vuonna 2011
• Julkista liikennettä on parannettu uusin bussilinjoin (mm. Jouko).
• Karhusaareen on rakennettu kevyen liikenteen väylä ja varsinaista ajotietä on parannettu ja korotettu.
• Talosaaren ulkoilualueelle on tullut uusia ulkoilureittejä opasteineen. Alueelle on myös suunnitteilla uimapaikka.
 

Teksti: Thomas Micklin
Kuvat: Pertti Nisonen
Kuvat: 1. Vuoden päästä aloitetaan Sakarinmäen koulukeskuksen laajennus, joka valmistuu vuonna 2014.
2. Projektinjohtaja Ari Karjalainen ja projekti-insinööri Ina Liljeströn Östersundomin aluerakentamisprojektista talous- ja suunnittelukeskuksesta.
2. Porvarin eli Länsisalmen alueella kohtaavat Kehä III, Itäväylä, Vuosaaren satamarata ja lyhyen matkan päässä Porvoonväylä. Kuva: Pertti Nisonen