Uusien alueiden kivijalkayrittäjät ovat uudisraivaajien sukua

Jätkäsaari
23. toukokuuta 2013

Bisnesidea ja kauppapaikka eivät yksin riitä, kun Helsingin uusien asuinalueiden ensimmäiset kivijalkayrittäjät pyrkivät vakiinnuttamaan liiketoimintansa. Vasta rakentuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös aimo annos pioneerihenkeä ja vahvaa verkottumista.

Liikeidea kivijalkakaupalle syntyi Ülle Muhosen pohtiessa, minkälaista palvelua hän on itse kaivannut. Kolmen liikkeen myymälähybridissä toimivat nyt kukkakauppa, lounaskahvila ja kauneushoitola kaikki yhdessä pitkulaisessa tilassa. "Pientä hemmottelua arkeen ja apua juhlaan", summaa Muhonen Centrum Alejandran toiminta-ajatuksen. Liike on toiminut Jätkäsaaren Välimerenkadulla kolme kuukautta.

Aluksi tarkoitus oli kuitenkin perustaa vain kukkakauppa. "Ajelin liikepaikkaa etsien ristiin rastiin Ruoholahdessa ja täällä Jätkäsaaressa. Tässä HOAS:in talon alakerrassa oli ikkunassa lappu "vuokrattavana", ja kun näin toisiinsa kytkeytyvät liiketilat suunnitelmat sitten laajenivat."

Ülle Muhonen luottaa Jätkäsaaren vetovoimaan. "Tämä on merellinen ja rauhallinen asuinalue. Tänne muuttaa paljon lapsiperheitä, jotka kaipaavat arkea helpottavia palveluja. Me olemme valmiita tulemaan myös asiakkaan kotiin tai työpaikalle. Jos tiedossa ovat vaikka sukujuhlat, me hoidamme tarjoilun sekä tilan koristelun kukkasin ja asiakas voi keskittyä kauneushoitopalveluihin omassa tuolissaan." 

Napeista iltamekkoon

Centrum Alejandran läheisyydessä Ompelimo 18 -vaatturiliikettä pitävällä ompelija Elena Vuorella on jo kuuden vuoden kokemus yrittämisestä Jätkäsaaressa. "Silloin täällä vielä raiteet kulkivat satamaan ja rakentamistilanne oli aika sekava. Liikkeen nettisivuilta löytyvä selkeä video ajo-ohjeineen on ollut monelle asiakkaalle tarpeen", Vuori kertoo.

Pietarista vuonna 1995 Helsinkiin muuttanut diplomiarkkitehti yritti aluksi saada oman koulutuksensa mukaista työtä. "Silloin rakentaminen oli lamassa ja päätin hyödyntää toista koulutustani naisten vaatturikoulusta. Kävin yrittäjäkurssin ja perustin ompelimon."

"Jätkäsaareen päädyin tutkimalla mikä on hyvä paikka. Kantakaupungissa oli työtiloja tällä vuokralla tarjolla lähinnä kellareissa. Täällä on avaraa ja asiakkaiden hyvä tulla."

"Monasti työpäivät venyvät kymmentuntisiksi, mutta sitä pärjää kun tekee monipuolista työtä ja laadukasta jälkeä eli napeista iltamekkoon ja sisustustekstiileihin", summaa Vuori ompelimon arkea.

20 000 vierailijaa päivittäin

Jätkäsaari ja Kalasatama rakentuvat nyt vauhdilla kantakaupungin kupeisiin. Kummallakin alueella asuu jo reilu tuhat asukasta, ja määrät tuplaantuvat vuodessa.

"Jätkäsaaresta halutaan elävä kaupunginosa, jossa on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut sekä monipuolinen tilatarjonta yritystoiminnalle. Vilkkaan matkustajasataman ja Verkkokauppa.comin ansiosta siellä vierailee jo nyt parhaimmillaan yli 20 000 matkailijaa tai asiakasta päivittäin", projekti-insinööri Laura Schrey talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektista kertoo.

Kaupunki haluaa varmistaa, että rakentamiseen liittyvät kuljetukset, tonttien sekä katujen rakentaminen ja väliaikainenkin työmaatarvikkeiden varastointi mahdollistavat asukkaiden viihtyvyyden ja kivijalkayrittäjien toiminnan. "Jätkäsaaressa on käytössä alueellisen rakentamislogistiikan malli. Operaattori valvoo alueen siisteyttä ja huolehtii kulkureiteistä", lupaa Schrey.

Jätkäsaaren kaupalliset palvelut keskittyvät pääasiassa alueen pääkatujen Tyynenmerenkadun ja Välimerenkadun kivijalkaliiketiloihin raitiovaunupysäkkien lähelle sekä keskuskortteleihin.

Jätkäsaareen tullee kaiken kaikkiaan kuusi päivittäistavarakauppaa. Niiden lisäksi alueelle toivotaan erikoisliikkeitä, palveluyrityksiä, kahviloita ja ravintoloita.

Jo toimivia kaupallisia palveluita alueella tarjoavat muun muassa ensimmäinen päivittäistavarakauppa, kuntosali sekä muutama kahvila. Lisäksi Jätkäsaaressa sijaitsee yksityinen syöpäsairaala. Makasiinirakennuksissa sijaitsevat galleriat ja työtilat sekä Huutokonttorissa sijaitseva Jätkäsaaren infokeskus täydentävät palvelutarjontaa.

Ensimmäiset ruokakaupat avautuivat

Jätkäsaaren ensimmäinen ruokakauppa K-market Jätkäsaari on palvellut asiakkaita puolen vuoden ajan. HOAS:n asuintalon alakerrassa Välimerenkatu 5:ssä toimiva K-market Jätkäsaari on 29-vuotiaiden kauppiaiden Ville ja Pia Hämäläisen ensimmäinen kauppapaikka ja työllistää 8 työntekijää.

Myös Kalasataman asukkaat saivat ensimmäisen ruokakauppansa, kun Siwa Sörnäistenniemi avasi ovensa toukokuun puolivälissä. Kauppa lupaa palvella asiakkaita vuoden jokaisena päivänä osoitteessa Junonkatu 2.

Jätkäsaareen keskuskortteli vuosikymmenen vaihteessa  

Kauppoja ja palveluja Jätkäsaareen tulee myös keskuskortteliin, joka rakennetaan nykyisen raitiolinjan 8 kääntöpaikan kohdalle. Keskuskorttelin konsepti ja asemakaava ovat vielä suunnitteluvaiheessa, eikä rakennuttajia korttelille ole valittu.

"Haluamme odottaa, että alueen asukaspohja on riittävä elinkelpoiselle keskukselle. Näin kivijalkakaupoille jää myös tilaa kehittyä ennen kuin keskus joskus vuosikymmenen vaihteessa rakennetaan", sanoo Laura Schrey.

Nettisivusto auttaa liiketilaa etsiviä

Helsingin kaupunki on tuottanut nettisivuston edesauttamaan Jätkäsaaren rakennuttajien ja tiloja etsivien yritysten kohtaamista. Sivustolla esitetään karttapohjalla kunkin liiketilan sijainti ja tärkeimmät tiedot tilasta, sen koko ja vuokrauksesta vastaava yhteyshenkilö.

"Rakennuttajien ja tilantarvitsijoiden mahdollisimman aikainen yhteydenpito varmistaa järkevän tilasuunnittelun. Jos liiketilaan vuokralle tuleva yritys on rakennuttajan tiedossa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, voidaan tulevan vuokralaisen toiveet ottaa tilasuunnittelussa paremmin huomioon. Me kaupungilla toivomme rakennuttajien suunnittelevan liiketilat mahdollisimman muuntojoustaviksi niin, että tila voi olla usean eri toiminnon käytössä elinkaarensa aikana", linjaa Schrey.

Kauppojen verkostoiduttava keskenään

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen arvioi kivijalkakaupoille olevan tarvetta myös Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. "Kivijalkakauppojen vahvuushan on yhä asiakaspalvelussa, laadukkaissa ja monipuolisissa valikoimissa sekä asiantuntemuksessa, mutta menestyäkseen niiden on verkostoiduttava alueen muiden kauppojen kanssa ja perustettava verkkokauppa."

"Uusien alueiden kivijalkayrittäjiltä vaaditaan kyllä vahvaa pioneerihenkeä. Aluksi alueiden omat asiakasvirrat eivät ole kovin suuria, mutta toisaalta ensimmäisille on luvassa myös parhaat kauppapaikat", kuvailee Pakarinen. 

Kireä taloussuhdanne näkyy vasta viiveellä kivijalkakaupoissa. "Yrittäjät ovat kyllä sitkeää väkeä. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, että raha on pankeissa tiukassa ja tämä vaikeuttaa monessa liikkeessä tarpeellista sukupolvenvaihdosta", kertoo Pakarinen.

Yhteiset ostos- ja palvelukartat parantavat näkyvyyttä

Yrittäjät toivovat kaupungin madaltavan kivijalkakaupan kynnyksiä uusilla alueilla infrastruktuurin tehokkaalla ja etupainotteisella rakentamisella. "Kivijalkakauppa valitaan kokemuksiemme mukaan usein juuri siksi, ettei asiakkaan tarvitse marssia koko kauppakeskuksen läpi myymälää etsiessään. Siksi katujen pitää olla alusta lähtien kunnossa, joukkoliikenteen toimia ja kauppojen läheisyydestä löytyä myös lyhyen pysäköinnin paikkoja."

Helsingin Yrittäjien ja kaupungin Poikkea Putiikissa -kampanja on Pakarisen mielestä toimiva esimerkki uudenlaisesta verkottumisesta. Yhdessä erikoisliikkeet voivat luoda omaan kaupunginosaan lisää elämää ja vilkkaampaa kaupunkikulttuuria ja parantaa kivijalkaliikkeiden näkyvyyttä ostos- ja palvelukarttojen avulla. Tulevina vuosina kampanja laajentuu myös Kalasatamaan ja Jätkäsaareen.

Teksti: Timo Saari

Kuvat: Lauri Asanti

Kuvateksti 1: Ülle Muhosen Centrum Alejandra yhdistää kahvilan, kukkakaupan ja kauneussalongin samaan tilaan.

”Jätkäsaaren liiketilat kartalla” -nettisivusto esittelee Jätkäsaareen rakennettavia ja olemassa olevia kadunvarsiliiketiloja:

http://jatkasaarenliiketilat.hel.fi/c/?c=2080876