Viikinmäen kadunnimissä varhaiskeskiajan tunnelmaa

Viikki
14. huhtikuuta 2014
Vanhankaupunginkoski. Kuva: Mika Lappalainen

Helsingin kaupungin nimistötoimikunta sai 2000-luvun alkuvuosina käsiteltäväkseen silloin suunnitteilla olleen Viikinmäen osa-alueen nimistön.

Kaavoituksen ja rakentamisen tarpeisiin synnytetään uutta, virallista nimistöä, joka vahvistuu asemakaavoissa. Virallista nimistöä suunnitellaan jokaisen alueen omista lähtökohdista käsin. Vanhaa, olemassa olevaa nimistöä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista, mutta kun kerralla tarvitaan suuri joukko uusia nimiä, saatetaan alueelle päättää jokin teema, jonka ympäriltä nimet ideoidaan.

 Eurooppalainen kulttuuriperintö heijastuu Helsingin nimiin

Helsingin nimistöä luotaessa käytetään mm. viitteitä kansainväliseen ja erityisesti eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Viikinmäen alue katsottiin sopivaksi tähän tarkoitukseen Vantaanjoen läheisyyden ja komean sijaintinsa vuoksi.

Manner-Suomesta katsottuna Vantaanjoki latvahaaroineen on aina ollut merkittävä ja luonteva yhteys merelle, ja joen kautta monet merkittävät innovaatiot saatiin yleiseen tietoisuuteen. Vantaanjoen lohenkalastusoikeudet oli 1350-luvulla luovutettu virolaisen Padisen luostarin munkeille, joten tuon ja edeltävän aikakauden tapahtumat ja henkilöt tarjosivat mielenkiintoisen pohjan nimistön ideoimiselle Viikinmäkeen.

Varhaiskeskiaika teemana

Viikinmäessä sijaitsevan Ristiretkeläistenkadun nimi viittaa ristiretki- eli varhaiskristilliseen aikaan, joka Suomessa katsotaan sijoittuvan noin vuosille 1155–1323. Vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha on antanut innoituksen nimeen Pähkinäsaarenkatu, ja Bysantinkujan nimen takana on viittaus Bysanttiin eli Itä-Roomaan, joka oli aikanaan merkittävä innovaatiokeskus ja vaikuttaja myös Balkanin alueelle, Venäjälle ja Länsi-Eurooppaan päin.

Sigtunankuja on nimetty Ruotsin vanhimman kaupungin mukaan, joka oli Sveanmaan ensimmäisen piispan asuinpaikka ja 1100-luvulla Keski-Ruotsin kukoistavin kaupunki. Birkankujan taustalta löytyy merkittävä kauppakaupunki Björkön saarella Mälarenissa; Birkasta on tehty runsaasti viikinkiajan muinaislöytöjä.

Valdemarinkujan taustalta löytyy Tanskan kuningas Valdemar II Sejr, joka mm. perusti Tallinnan kaupungin vuonna 1219. Tallinnan nimen alkuperähän on Taani linn eli suomeksi Tanskan/ tanskalaisten linna tai kaupunki. Henrik Lättiläinen, joka on antanut aiheen Henrik Lättiläisen kadulle, oli historiankirjoittaja, joka kirjoitti 1200-luvulla Liivinmaan kronikan Baltian kansoista ja alueella vallinneista oloista. Henrikin kansalaisuus on epäselvä, mutta varhaisen tutkimuksen mukaan hän olisi ollut alun perin Latviasta (lättiläinen = latvialainen). Komealla Aleksanteri Nevskin kadun nimellä viitataan 1200-luvulla eläneeseen venäläiseen kansallissankariin ja pyhimykseen.

Alueen keskeiset puistot on nimetty Maarianmaanpuistoksi ja Kuurinmaanpuistoksi. Maarianmaa eli "Jumalan äidin maa" on Paavi Innocentiuksen 1200-luvulla Baltialle antama nimitys, ja Kuurinmaanpuisto on saanut nimensä nykyisen nykyisen Latvian alueella sijainneen historiallisen maakunnan mukaan.

Melkoisen aikamatkan jälkeen voi matkata Viikinjyrkältä Harjannetietä pitkin kohti Luotisuoraa. Viikinjyrkkä ja Harjannetie ovat saaneet nimensä yksinkertaisesti maastonmuotojen mukaan, kun taas Luotisuoraan sisältyy pieni sanaleikki: Nimi on annettu kevyen liikenteen väylän viivasuoran muodon perusteella, mutta suomenkieliseen nimeen on vaikuttanut myös alueella aiemmin sijainnut ampumarata.

 Teksti: Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen

Teksti on alun perin julkaistu pitkässä muodossaan Pihlajisto-Viikinmäki-asukasyhdistyksen lehdessä syksyllä 2013.