Alppikylän nimistö heijastelee alppimaisemia, kulkureita ja leirimuistoja

Alppikylä
24. heinäkuuta 2014
Kuva: Max Takala

Alppikylä esiintyy vanhoissa kartoissa paikannimenä nykyisen Jakomäen länsiosan paikkeilla Vanhan Porvoontien varressa. Alppimaita muistuttavasta komeasta kalliomaisemasta juontuva spontaanisti syntynyt nimi on putkahtanut kartoille alueen ensimmäisen rakennuskannan myötä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Alppikylä oli
1900-luvun alussa Puistolan eli radanvarren huvilayhdyskunnan kaukaisinta reuna-aluetta.

Nykyisessä piirijaossa Alppikylä on Suurmetsän kaupunginosan osa-alue Puistolan, Heikinlaakson, Tattarisuon ja Jakomäen rinnalla. Alppikylällä ei ole kytköstä Alppiharjun kaupunginosaan tai sen Alppilan osa-alueeseen.

Alppikylä valikoitui Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen selvitysalueeksi vuonna 2002. Alueen ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2006. Suunnittelun alkuvaiheesta asti oli itsestään selvää, että vanha ja perinteikäs alueennimi jätetään ennalleen.

Nimistön vanha kerrostuma

Vanhassa Alppikylässä oli käytössä tiennimiä, joista on jätetty muistumia uuteen kaavanimistöön. Helsingin maalaiskunnan aikoina alppikyläläiset asuivat mm. Alppitiellä, Alppikujalla, Kotkatiellä ja Peipontiellä. Kun alueen nimistö tuli Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan käsittelyyn vuonna 2004, haluttiin nimistä säilyttää käyttökelpoisimmat sekä muuttaa niiden perusosa tie kaupunkimaiseen ympäristöön sopivampaan perusosaan katu.

Kotkatie oli muutettu vuonna1972 Haukkatieksi, sillä Alppilassa oli jo vanhastaan Kotkankatu. Haukkatie puolestaan muutettiin vuonna 2006 voimaan tulleessa asemakaavassa Haukkakaduksi, samoin Peipontie muuttui Peiponkaduksi. Alppitie oli muutettu Alppikyläntieksi vuonna 1972, ja 2000-luvulla linjauksenkin hiukan muututtua siitä tuli asemakaavan myötä alueen keskeinen Alppikylänkatu. Samaan tapaan synnytettiin Alppikujasta Alppikylänkuja ja uutuutena myös Alppikylänpuisto ja Alppikylänhuippu.

Alppikylän nimistöä leimaa matkaajateema

Alppikylässä oli otettu käyttöön 1970-luvulla pari kantovälineisiin liittyvää tiennimeä: Repputie ja Säkkitie. Kun alueelle tarvittiin nyt paljon uusia nimiä, pidettiin tätä teemaa Alppikylään erityisen hyvin sopivana. Alueen läpi vuosisatoja kulkenut Vanha Porvoontie (Porvoon maantie) on ollut seudun tärkeimpiä kulkuyhteyksiä. Kulkijoita palveli jopa kestikievari Heikinlaaksossa aina 1880-luvun puoliväliin saakka. Monenmoista matkamiestä on Alppikylän läpi kulkenut, ja heidän muistokseen nimistötoimikunta esitti syksyllä 2004 nimiä Laukkukuja, Nyyttipuisto, Reppukatu (aiemman Repputien mukaan), Reppukuja, Säkkikatu (aiemman Säkkitien mukaan) ja Telttakuja. Samaan aihepiiriin liittyvät myös Kyytimiehenkatu, Kyytimiehenkuja ja Kyytimiehenpuisto sekä Purilaskuja. Kyytimiehellä tarkoitetaan tässä kyyditsijää, ajomiestä tai kuskia. Purilaat taas ovat "hevosen vedettävä kesäreki eli kahden yhteen sidotun peräpäästään maata laahaavan aisan muodostama kuljetuslaite, jonka peräpäähän kuorma köytettiin".

Romanikulttuurista ammattiin viittaavat kadunnimet

Alppikylästä on tietoja romaniväestön väliaikaisena asuinpaikkana toisen maailmansodan jälkeen 1960-luvun alkupuolelle saakka. Alppikylän leiri sijaitsi niittyaukealla Vanhan Porvoontien (nyk. Tattariharjuntien) ja Suurmetsäntien risteyksessä nykyisten täyttömäkien paikalla olleiden suurten hiekkakuoppien laidalla. Paikka on nykyisin metsittynyt. Leirin asukkaat olivat ainakin pääosin kotoisin luovutetun Karjalan alueelta. Heidän ja aiempien romanisukupolvien muistoksi nimistötoimikunta päätyi vuonna 2004 esittämään Alppikylän eteläosaan muutamia romanikulttuuriin liittyviä kadunnimiä. Nimien aihepiiriksi löydettiin erityisesti romaniväestön keskuudessa perinteisiä ammattinimikkeitä: Hevosmiehenkatu ja Hevosmiehenkuja, Kengityssepänpolku ja Pitsinvirkkaajankatu. Ammattinimikkeiden valinnassa konsultoitiin Romaniasiain neuvottelukunnan edustajaa.

 Alppikylän nykyinen nimistö on hyväksytty asemakaavassa ja saanut lainvoiman syksyllä 2006.

Teksti: nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen, kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV)

Kuvat: Max Takala, Patrik Lindström