Jätkäsaari saa monimuotoisen päiväkoti- ja kouluverkoston

Jätkäsaari
29. huhtikuuta 2015

Kuusi lasten päiväkotia, joista viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen, sekä suomen- ja ruotsinkielinen peruskoulu. Siinä on uuden, rakentumassa olevan Jätkäsaaren kaupunginosan lähivuosien monimuotoinen kunnallinen päiväkoti- ja koulutarjonta.

Päiväkodeista kaksi on jo toiminnassa: Saukko ja Jaala. Lähivuosina valmistuvat päiväkodit Selkämeri, Loisto ja työnimellä ”Jätkäsaaren Lastentalo” kulkeva yhdistelmä, jossa on samassa kiinteistössä sekä päiväkoti että peruskoulun luokat 1–2. Ruotsinkielinen päiväkoti Pärlan valmistuu Kvarteret Victorian osaksi. Jätkäsaaren tuleva oma peruskoulu tulee toimimaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Jaala seilaa jo hyvässä myötäisessä

Jätkäsaaren uusin päiväkoti Jaala avasi ovensa viime marraskuussa, ja sen toiminta alkaa nyt olla jo hyvässä myötäisessä, kertoo päiväkodin johtaja Seppo Rantanen.

”Liikkeelle lähdettiin varsin mainiosti. Tuli toki tehtyä pitkiä päiviä, mutta paljon on ollut kiinni myös muista toimijoista. Aika monessa tarkastuksessa piti täällä alussa mukana kulkea, ja uudessa talossahan on myös aina kaikenlaista säätämistä ja täsmentämistä, mutta nyt on kaikki valmista”, Rantanen summaa.

Paikkoja Jaalassa on 84, mutta lapsia tällä hetkellä 61. Sitä mukaa, kun Jätkäsaareen muuttaa lisää lapsiperheitä, paikat täyttyvät ennen pitkää. Jaalan lisäksi Jätkäsaareen rakennetaan vielä joukko muitakin päiväkoteja, jotka nekin saavat käyttäjänsä kun uusi kaupunginosa kasvaa.

Päiväkoti Jaala sijaitsee Suezinkadun, Hietasaarenkujan ja tulevan Hyväntoivonpuiston rajaamassa korttelissa. Liikenneyhteydet päiväkotiin ovat hyvät.

Jaala toimii 8-kerroksisen asuinrakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Alakertaan sijoittuvat sisäänkäynti, sali, keittiö ja henkilökunnan tilat. Toisessa kerroksessa ovat ryhmähuoneet ja yhteisleikkitilat. Päiväkodin ulkoilualueena toimii väliaikaisesti korttelin leikkipiha, myöhemmin päiväkodille valmistuu varsinainen ulkoilualue läheiseen Hyväntoivonpuistoon.

Jaalan tilat on suunniteltu esteettömiksi, huomioiden sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Tiloissa voivat toimia joustavasti erilaiset ja eri-ikäiset lapsiryhmät sekä erityisen tuen tarpeessa olevat lapset.

”Jaalassa tila-ajattelu on varsin erilaista kuin vanhemmissa päiväkodeissa. Tilat täällä ovat muunneltavia, eikä niitä ole kalustettu täyteen. Paljon käytetään tilanjakajia. Meillä ei ole esimerkiksi lepohuoneita, mutta kylläkin huoneita, joissa myös levätään – tai tehdään jotain muuta. Kalusteet eivät näin määritä tilaa. Täällä ei ole esimerkiksi varsinaista voimistelusalia, vaan jumpat tehdään eteisessä; naulakot vain työnnetään hiukan sivummalle”, Seppo Rantanen selostaa Jaalan tilankäyttöfilosofiaa.

 Patrik Lindström

Uuden esiopetuksen pilottihanke

Esiopetuksen suhteen oppimisympäristö tulee Jätkäsaaren päiväkodeissa – Jaalassakin – olemaan aivan uudenlainen.

”Helsingin uusi esiopetussuunnitelma on parhaillaan tekeillä, ja perinteisestä ainejaosta ollaan luopumassa. Jätkäsaaresta tulee tältäkin osin eräänlainen pilottialue tämän vuoden elokuusta alkaen”, Rantanen korostaa.

Hänen mukaansa uusi oppimisympäristö pitää uudenlaisten tilojen lisäksi sisällään myös erilaiset pienryhmät, joihin päiväkotiryhmät jaetaan.

”Ryhmät eivät välttämättä tee aina samoja asioita. Toiset voivat olla vaikkapa retkellä eläinmuseossa, toiset taas päiväkodissa piirtämässä eläimiä. Mutta sitten ryhmät vaihtavat paikkaa keskenään”, Rantanen havainnollistaa.

”Suosittelemme!”

Päiväkodinjohtaja Seppo Rantasen on jo omin silmin ehtinyt nähdä käytännössä miten päivähoidon uudet tuulet puhaltavat Jätkäsaaressa.

”Suosittelen lämpimästi Jätkäsaaren nykyisiä ja tulevia päiväkoteja asukkaiden lapsille! Ja olen itsekin viihtynyt täällä oikein hyvin. Täällä on varsin mukavia asukkaita, joustavaa väkeä.”

Myös poikansa juuri päiväkodista noutamassa oleva isä Petri Kiili kiittelee vuolaasti Jaalan korkeaa tasoa, kainalossaan vuosi ja kahdeksan kuukautta vanha Aarni.

”Olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä päiväkodin toimintaan”, isä-Kiili suitsuttaa, ja korostaa, että päiväkodin uudenlaiset tilaratkaisutkin näyttäisivät toimivan varsin hyvin oppimistulosten kannalta.

”Ja Aarnikin on viihtynyt vallan mainiosti”, Petri Kiili lisää.

Päiväkoti Selkämeri saa merellisen hahmon

Lasten päiväkoti Selkämereen suunnitellaan päivähoitoa noin 160:lle, 1-6-vuotiaille lapsille. Kaksikerroksinen uudisrakennus rajautuu Jätkäsaarenkujaan ja Livornonkadun sekä Jätkäsaarenkujan risteyskohdan katuaukiotilaan.

Rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän elokuussa 2015 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan heinäkuussa 2016.

Selkämeressä varhaiskasvatuksen on tarkoitus toteutua hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena painottuen eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla ja eri tilanteissa. Toiminta on tietoista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta, jolloin päivähoidon henkilöstön tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristöä, joka tukee lasten hyvinvointia ja jossa näkyy lapsille ominainen tapa toimia. Toimintaa tukee tilojen muunneltavuus ja niiden joustava käyttö erilaisiin toimintoihin.

Päiväkoti Selkämeren ulkoleikkialueen, sisäänkäyntien ja sisältä ulos aukeavien näkymien suunnittelussa kiinnitetään huomiota mahdollisuuteen viedä lasten toimintoja ulkoilualueelle. Piha-alue aidataan kauttaaltaan.

Hahmo viestii merellisyyttä

Päiväkotirakennuksen muodolla ja käytetyillä materiaaleilla viestitään alueen merellisyyttä. Selkeälinjaista rakennusmassaa elävöitetään hienovaraisesti kaartuvalla räystäslinjalla. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on alumiini sekä katepinnoitteena että rakennuksen päätyjen julkisivuverhouksena.

Pitkien ikkuna-aukotettujen julkisivujen räystäslinjalta ripustetaan metalliverkkoa köynnöskasvien kasvualustaksi liittäen rakennuksen osaksi Jätkäsaarenkujan maisemointia. Köynnösverkot suojaavat taustajulkisivun ikkuna-aukotuksia suoralta auringonvalolta ja vähentävät rakennuksen lämpökuormaa. Pitkien julkisivujen taustapintojen sekä räystäiden alapintojen pintamateriaalina on rappaus.

 Helsingin kaupunki

”Lastentalo” yhdistää alkuopetuskoulun ja päiväkodin

Jätkäsaareen suunnitellaan myös peruskoulun luokka-asteet 1-2 sekä päiväkodin käsittävä yhteinen palvelurakennus. Hanke on aikataulutettu otettavaksi käyttöön elokuussa 2017.

Talon tontti rajoittuu Bunkkeriin, Hampurinkujaan, Rionkatuun ja Hietasaarenkujaan. Etäisyys Hyväntoivonpuistoon on noin 25 metriä ja liikuntapuistoon noin 200 metriä.

Koulu ja päiväkoti suunnitellaan 0-8-vuotiaille lapsille. Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. Toimintakonsepteina ovat aktiivinen yhteisöllisyys ja yhteistoimintaa painottava työpaikka aikuisille. Tiloja on mahdollista myös vuokrata ilta- ja vapaa-ajan toimintaan.

Koulutilat on mitoitettu noin 200 1-2 luokan oppilaalle. Aluksi koulu toimii Ruoholahden ala-asteen sivutoimipisteenä ja rakennukseen sijoittuu Jätkäsaaren alueelta eri-ikäisiä oppilaita. Myöhemmin alueelle valmistuu Jätkäsaaren peruskoulu, jonka sivutoimipisteenä nyt rakennettava talo tulee toimimaan.

Lasten päiväkoti suunnitellaan noin 130 alle kouluikäiselle lapselle. Päiväkodin pienimpiä lapsia varten aidataan turvallinen piha-alue koulun ja päiväkodin yhteisestä välitunti- ja ulkoilupihasta. Lisäksi tullaan hyödyntämään viereistä Hyväntoivonpuistoa ulkoilussa.

Toiminnassa painotetaan yhteisöllisyyttä. Oppiminen tapahtuu parhaiten sosiaalisessa kontekstissa, yhteisen tiedonrakentelun ja jaetun asiantuntijuuden pohjalta.

Eri-ikäisten lasten erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Pienille lapsille taataan oikeus rauhallisiin päiväuniin ulkoleikkien sitä häiritsemättä ja toisaalta isommille oppilaille taataan opiskelurauha.

Lapset tarvitsevat myös monenlaisia erityispalveluja, kuten erityisopetus ja oman kotikielen opetus. Nämä tilanteet edellyttävät sopivia tiloja, jotta arjen kohtaamiset loisivat hyvät puitteet kasvatustyön onnistumiselle.

Monikäyttöiset ja muunneltavat tilaratkaisut mahdollistavat erilaisten ja -kokoisten ryhmien toiminnan sekä vaikuttavat lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen. Tiloissa varaudutaan sekä toiminnan muutoksiin että erilaiseen käyttöön.

Toimitilat sijoittuvat kahteen kerrokseen, koulu omassa siivessään ja päiväkoti omassaan. Koulun sisäänkäyntiaula, ruokasali-, liikuntasali- ja juhlasalitilat ovat julkisin osa rakennuksen tiloja.

Rakennus on avoin ja valoisa; tilat liittyvät visuaalisesti toisiinsa. Käytävien sijasta liikennetiloina ovat toiminta-aulat. Soluissa erilliset opetustilat kytkeytyvät toisiinsa suurryhmätilan myötä, jonka kautta solu liittyy muuhun rakenteeseen. Erityisenä haasteena on akustisesti miellyttävän ilmapiirin luominen.

Jätkäsaaren peruskoulusta tulee kaksikielinen

Jätkäsaareen suunnitellaan luokka-asteet 1-9 käsittävä peruskoulurakennus, jossa voi toimia sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen peruskoulu yhdessä: Jätkäsaaren peruskoulu – Busholmens grundskola. Koulurakennus mitoitetaan noin 800 oppilaalle. Suunnitelman pohjana on arvio oppilaspaikkojen jakaantumisesta: perusopetuslinja 80 prosenttia ja ruotsinkielinen linja 20 prosenttia.

Hankkeen suunnittelusta on meneillään kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu, jonka toinen vaihe ratkeaa syksyllä 2015. Tarkoitus on toteuttaa koulurakennus kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Ideana on, että opetus tapahtuu kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, kahtena hallinnollisena yksikkönä. Osa opetuksesta on kaksikielistä.

Kaksikielinen opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden kotikielinä ovat ruotsi ja suomi, tai jotka ovat muutoin saavuttaneet riittävän kielitaidon ruotsin ja suomen kielissä. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Oppilaat noudattavat normaalia peruskoulun opetussuunnitelmaa. Hallinnolliset päätökset koulumuodosta tehdään myöhemmin.

Yhteistoiminnallista oppimista

Toiminta-ajatuksen mukaan koulussa on avoin, joustava, yhteisöllinen ja reagoiva toimintakulttuuri. Oppijalähtöisyys ohjaa kaikkea pedagogisen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Pedagogisen asiantuntijayhteisön tehtävänä on kääntää toiminta opettamisesta oppimiseksi. Koulu on avoin oppimisen paikka, joka mahdollistaa kaikenikäisten jäsentensä yhteisöllisen oppimisen ja näkyväksi tulemisen.

Yhteistoiminnallinen oppiminen eroaa perinteisestä opettajaa ja tiedollisia tavoitteita korostavasta lähestymistavasta siten, että siihen on kytketty mukaan sosiaalisia tavoitteita ja yhteisöllisyyden hyödyntämistä oppimistilanteissa. Keskeisiä periaatteita ovat positiivinen keskinäinen riippuvuus oppijoiden välillä, vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen vastuu, sosiaalisten taitojen korostaminen, oman oppimisen arviointi ja tavoitteellinen työskentely.

Koulun toiminnassa pyritään hyödyntämään verkottumista ja viestintää opiskelun ja opetuksen tukena. Verkottuminen lisää oppijoiden turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaa asiantuntijuuden kehittämisen ja arvioinnin.

Kotisolut korvaavat entiset kotiluokat

Koulu jakaantuu kotisoluihin, kotiluokkia ei ole. Koulun suunnitteluratkaisu tukee vuorovaikutusta koulun ja lähiympäristön välillä ja myös kouluyhteisön sisällä. Sisäinen vuorovaikutus näkyy solujen kytkeytymisenä koulun sydämeen (kirjasto, ravintola) sekä tilojen välisinä näköyhteyksinä.

Koulun sydän on koulun yhteisöllisyyttä ilmentävä kokoava tila. Näköyhteydet tilojen välillä antavat mahdollisuuden nähdä ja tulla nähdyksi. Ne luovat turvallisuutta ja passiivista valvontaa. Liikennetiloja käytetään hyödyksi toimintatilojen lisänä esimerkiksi osana kotisoluja ja ravintolaa. Tavoitteena on ”käytävätön” koulu.

Tilat, joita voidaan käyttää myös kouluajan ulkopuolella, kuten ruokasali, juhlasali ja tekninen käsityötila, voidaan tarvittaessa erottaa muusta koulusta. Vahtimestarin huoneen läheisyydessä oleva yleisö- ja asiointikäynti palvelee vierailijoita sekä iltakäyttäjiä.

Liikunnan tiloja ei rakennushankkeeseen sisällytetä; ne tullaan rakentamaan sataman entiseen varastoon Bunkkeriin. Muut aineopetustilat – luonnontieteet, tekstiilityö, tekninen käsityö, kotitalous, kuvaamataide, musiikki – sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti helposti saavutettaviksi.

Koulutontin eteläpuolelle sijoittuu Jätkäsaaren liikuntapuisto, joka on kooltaan noin neljä hehtaaria. Liikuntapuistoon sijoittuu kaksi täysmittaista jalkapallokenttää, joista pohjoisempi on talvella tekojäädytetty ja eteläisemmän päälle on viritetty ylipaineistettu kate. Liikuntapuiston pohjoisreunaan on suunniteltu muun muassa koulun käyttöön lähiliikunta-alue.

Teksti: Thomas Micklin