Jätkäsaaren maaperä puhdistetaan turvalliseksi rakentaa ja asua

Jätkäsaari
31. elokuuta 2015
Ympäristötekninen valvoja Sanna Hämäläinen on ottanut näytteen pilaantuneesta maaperästä Jätkäsaaren välivarastointikentällä. Seuraavaksi pussin sisältö menee tarkkaan analyysiin. Kuva: Patrick Lindström.

”Tässä on raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia metalleja ja PAH-yhdisteitä”, huikkaa ympäristötekninen valvoja Sanna Hämäläinen Ramboll Finland Oy:stä ja nostaa näytteille pienen muovipussillisen pilaantunutta maata Jätkäsaaren välivarastointialueen näytteenottopisteessä.

Maaerä ei jää Jätkäsaareen, vaan se kuljetetaan mitä todennäköisimmin ennen pitkää esimerkiksi Ekokemin jätteenkäsittely- ja loppusijoituskeskukseen Saloon.

”Riippuen siitä, mitä näytteiden epäillään sisältävän, ne menevät erilaisten jatkotutkimusten kohteeksi. Osa voidaan analysoida jo kenttämittarilla työmaalla, osa taas lähetetään laboratorioon”, Sanna Hämäläinen selvittää Jätkäsaaren pilaantuneiden maiden tutkimuskäytäntöjä.

Sitten kun pitoisuudet on selvitetty, pilaantuneimmat maaerät viedään pois Jätkäsaaresta loppukäsittelyyn ja -sijoitukseen. Jätkäsaaren omalle hyötykäyttöalueelle eli muun muassa tulevan Hyväntoivonpuiston pohjarakenteisiin sijoitetaan puolestaan selvästi vähemmän haitalliset massat, jotka ympäristölupa kulloinkin sallii.

Hämäläisen tehtäviin kuuluu ottaa näytteitä ja valvoa, että ympäristölupien määräyksiä noudatetaan. Ympäristölupa määrää myös millä tiheydellä näytteitä kulloinkin pitää ottaa.

”Me teemme tai teetämme tutkimukset, ja tulosten selvittyä ohjaamme maamassat sitten oikeisiin paikkoihin. Urakoitsijoina on Stara ja yksityisiä aliurakoitsijoita”, hän kertoo.

Jätkäsaaren pilaantuneiden maiden kunnostushanke on monin tavoin poikkeuksellinen:

”Se on kooltaan valtava projekti, eräänlainen jatkumo ja elävä prosessi, jossa Ramboll toimii yhdistävänä linkkinä useiden eri tahojen välillä alueen ympäristöasioissa", kertoo ympäristöteknisenä konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n maaperänsuojelusta vastaava toimialapäällikkö Kimmo Järvinen.

Rambollin suunnittelutyö Jätkäsaaressa alkoi jo vuonna 2000, kun alueelle laadittiin osayleiskaavaa. Yhtiö on vuodesta 2006 ollut yhtäjaksoisesti mukana alueen ympäristösuunnittelussa. Tällä hetkellä toteutetaan useita eri toimeksiantoja kaupungin rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolle sekä Helsingin Satamalle.

Ramboll on laatinut alikonsultin kanssa kattavan riskinarvioinnin pilaantuneiden maiden puhdistustarpeesta ja hyödyntämisestä alueella. Pilaantuneet maat tullaan pääosin eristämään pintakerroksesta puhtaalla maa-aineksella. Katujen ja talojen rakentamisen alta pois kaivettavat pilaantuneet maat hyödynnetään ympäristöluvan mukaisesti alueen puiston rakentamisessa.

Monivaiheinenprosessikaavio

Ennen kuin Sanna Hämäläinen on voinut kohottaa muovipussillisen pilaantunutta näytteenottomaata, on kuitenkin ehtinyt tapahtua hyvin paljon muuta. Jätkäsaaren maaperän monipolvisesta saneerausprosessista on esittää oma prosessikaavionsa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavojen on luotava edellytykset terveelliselle ja turvalliselle ympäristölle. Tämän perusteella kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellinen toimistoteettää alkajaisiksi rakennettavalla alueella, tässä tapauksessa Jätkäsaaressa, pilaantuneisuustutkimuksia sekä alustavat kunnostussuunnitelmat alueen toteutettavuuden ja kaavan toteuttamisen kustannusten arvioimiseksi.

Ympäristöluvat hakuun kohteen mukaan

Seuraavassa vaiheessa kiinteistöviraston tonttiosasto vastaa maanomistajana pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä asioista viraston hallinnassa olevilla alueilla, lähinnä rakentamiseen kaavoitetuilla tonteilla. Tonttiosasto teettää tehtäviinsä liittyen tutkimuksia ja kunnostussuunnitelmia sekä kunnostuttaa kohteita. Lisäksi kiinteistövirasto vastaa projektialueiden, kuten Jätkäsaaren, pilaantuneen maan kunnostussuunnittelusta ja lupien hakemisesta.

Asian vireille tulo perustuu useimmiten kiinteistöjen luovutuksiin vuokralaisille tai uusille omistajille. Uudelle vuokralaiselle tai ostajalle välitetään tiedot maaperän puhtaudesta ja kunnostamisesta sekä sovitaan kunnostuksen toteuttamisesta.

”Talonrakennustyömailla kunnostuksen suorittaa vuokralaisen urakoitsija, eli eri tonteilla on usein eri urakoitsija. Rakennusvirasto puolestaan vastaa kadunrakentamisesta, ja tilaa siihen liittyvät pilaantuneiden maiden kunnostustyöt”, kertoo kiinteistöviraston ympäristöinsinööri Johanna Hytönen.

Pommeja tuskin maaperästä löytyy

Hytönen mainitsee, että Jätkäsaaren asukkailta on tullut jopa huolestuneita yhteydenottoja siitä, voiko Jätkäsaaresta löytyä vaikkapa sodanaikaisia pommeja.

”Mitä todennäköisimmin ei löydy, sillä sodan aikoihin oli nykyisestä Jätkäsaaren alueesta täytetty oikeastaan vain se osa, joka nyt on asemakaava-alue numero 1, ja se on jo lähes valmiiksi rakennettu, joten mahdollinen pommi olisi kyllä jo tullut vastaan. Muut osat nykyisestä Jätkäsaaresta taas olivat sodan aikana enimmäkseen merenpohjaa. Ja niihin kohtiin on nyt jo ehtinyt tulla todella paksut täyttökerrokset päälle”, Hytönen rauhoittelee.

Katu- ja viheralueilla maaperän pilaantuneisuuden kunnostamisesta vastaa puolestaan rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Lisäksi se hoitaa vanhojen kaatopaikkojen kunnostuksen niiden osalta, jotka ovat kaupungin omistamalla maalla ja joista tulee kunnostuksen jälkeen viheralueita.

Katu- ja puisto-osasto järjestää myös toimintaedellytykset aluerakentamiskohteiden tarvitsemille välivarastointi- ja loppusijoituspaikoille ja teettää yleisten alueiden pilaantuneen maan tutkimuksia ja kunnostussuunnitelmia.

Hyötykäyttöä viheralueilla

Jätkäsaaressa erityisasiana on tulevan Hyväntoivonpuiston alle sijoittuvat kapselit, joissa on pilaantunutta maata.

”Tässä on kyse pilaantuneiden maiden hyötykäytöstä. Kapselien päälle tulee useita kerroksia erilaista täyttöä. Puiston pohjoispäässä sijoitus on jo tehty, ja edessäpäin on vielä puiston eteläpää”, kertoo rakennusviraston projektinjohtaja Juha Sorvali.

Jätkäsaaren eteläkärjen laajahkon, noin 20 hehtaarin välivarastointikentän hoitaminen on myös vielä kesken. Kentällä säilytetään ja käsitellään myös pilaantuneita maamassoja.

”Tällä voidaan merkittävästi vähentää kuljetustarvetta, kun kaikkia maamassoja ei tarvitse ensin viedä pois Kehä III:n ulkopuolelle, ja sitten osa ehkä vielä tuoda takaisinkin sieltä”, Sorvali korostaa.

Myös kaupungin rakentamispalvelu Staran pilaantuneen maaperän kunnostusyksikkö tarjoaa asiantuntijapalveluita maaperän kunnostukseen liittyvissä asioissa. Näihin palveluihin sisältyy tutkimusten ja kunnostussuunnitelmien teettämisen lisäksi myös muiden virastojen tilauksesta tehtävää kunnostusten organisointia ja tarvittaessa projektinjohtoa sekä rakennuttamista. Lisäksi pilaantuneen maaperän kunnostusyksikkö vastaa Jätkäsaaren välivarastointi- ja loppusijoitusalueiden toiminnan käytännön operoinnista.

Ympäristökeskus valvoo ja luvittaa

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on puolestaan se elin, joka valvoo maaperän tutkimuksia ja kunnostamista.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan päättää pilaantuneen maaperän puhdistamisen ympäristöluvista ja ilmoituksista alueellaan.

”Ympäristökeskuksella on toki moninainen rooli pilaantuneita maita koskevissa asioissa. Me teemme yhteistyötä laajasti kaupungin useiden virastojen kanssa. Ensisijaisesti ympäristökeskuksessa teemme kuitenkin pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksesta päätöksen, tai oikeammin, ympäristönsuojelupäällikkömme tekee tuon päätöksen, sillä ympäristölautakunta on delegoinut päätösvallan hänelle”, toteaa ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Erja Puntti-Hannuksela.

Jätkäsaaressa on hänen mukaansa erityishaasteena entisen satama-alueen lisäksi muun muassa se, että alueella on ollut vanha kaatopaikka.

”Kaatopaikkatäyttöä oli lisäksi varsin syvällä, noin 10–15 metrissä, eli sitä ei mitenkään voida kaivaa sieltä pois. Se on vieläpä ollut yhdyskuntajätteen kaatopaikka 1930- ja 40-luvuilla, mikä on vähän ongelmallisempaa. Dokumenteista tiedetään, että sinne on viety muun muassa paperia, joulukuusia, vanhoja juureksia ynnä sen sellaista… Sinällään ei siis mitään tuon pahempaa, mutta vanhoihin kaatopaikkoihin suhtaudutaan aina vakavasti”, Puntti-Hannuksela huomauttaa.

Tutkimusten perusteella mitään suurempia haitta-ainepitoisuuksia entisen kaatopaikan kohdalla ei sinänsä ole. Mutta nuo mainitut eloperäiset materiaalit tuottavat kuitenkin metaania, eikä sen päälle ole hyvä rakentaa. Asia on nyt ratkaistu siten, että mahdollisen kaatopaikkatäytön päälle ei tule rakennuksia, vaan niille kohdille on kaavoitettu Jätkäsaaren liikuntapuiston linjausta.

”Kaatopaikkakohtien päälle tulee lisäksi reilusti täyttöä ja pääasiassa liikuntapuiston kenttärakenteita. Näiden alle asennetaan salaojaputkisto, jota myöten sinänsä pienehköt metaanipitoisuudet ohjataan hallitusti ilmaan, joten riskiä ei enää synny. Ja kaikki pintamaat, yleensä noin metrin syvyydeltä, vaihdetaan ehdottomasti puhtaisiin”, Puntti-Hannuksela vakuuttaa.

Hän toteaa, että muilla Jätkäsaaren alueilla on muunlaisia haasteita:

”Kysehän on kuitenkin entisestä satama-alueesta, jossa on ollut monenlaista toimintaa, ei pelkkää konttivarastoa, vaan myös kemikaalivarastoa, öljysäiliöitä, tavarajunaliikennettä ja niin edelleen. Laajoja pilaantuneisuusalueita ei kuitenkaan ole, vaan pilaantuneisuuskohdat ovat varsin pistemäisiä. Nämä kohdat selvitetään tarkkaan ja saneerataan kulloinkin asianmukaisella tavalla ja ympäristölupien mukaisesti ennen lopullisen rakentamisen aloittamista”, ympäristötarkastaja Erja Puntti-Hannuksela kiteyttää.