Kumppanuuskaavoitus vauhdittaa Atlantinkaaren asemakaava-alueen rakentumista Jätkäsaaressa

Jätkäsaari
29. syyskuuta 2015

Jätkäsaaren Atlantinkaaren asemakaava mahdollistaa voimaan tullessaan Jätkäsaaren läpi kulkevan Hyväntoivonpuiston eteläisen osan, sen itä- ja länsipuolelle rajautuvien asuinkerrostalo- ja erityisasumisen kortteleiden sekä autopaikkojen korttelialueen rakentamisen.

Kaava-alueelle ollaan suunnittelemassa erilaisia korttelityyppejä. Länsisatamankadun varrelle Hyväntoivonpuiston itäpuolelle on tulossa kumppanuuskaavoituksena toteutettava suurkortteli, jossa rakennusten korkeudet vaihtelevat 3 ja 14 kerroksen välillä.

Korttelin pysäköinti sijoitetaan erilliseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen.

Kaava-alueen koillisosaan sijoittuu erityisasumisen korttelialue. Hyväntoivonpuiston länsipuolelle ollaan suunnittelemassa kahta asuinkorttelia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa yhteisten sisäpihojen välityksellä. Rakennukset vaihtelevat kerrosluvuiltaan 3–13-kerroksisina. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat kortteleiden vastakkaisiin kärkiin kaupunkikuvallisesti varsin näkyville paikoille.

Kaava-alue rajautuu etelässä Melkinlaiturin rantapromenadiin ja myöhemmin kaavoitettavaan Ahdinaltaaseen sekä pohjoisessa Länsisatamankatuun. Lisäksi kaavaan kuuluu Ahdinaltaan ylittävä Atlantinsilta.

Uutta Atlantinsiltaa pitkin ratikalla matkustajasatamaan

”Alueen eteläosaan rakennetaan myös Atlantinkatu ja Atlantinsilta, joka tulee yhdistämään alueen matkustajasatamaan. Siihen tulee lisäksi raitiovaunuyhteys”, kertoo arkkitehti Kirsi Rantama kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Kaavassa on rakennusoikeutta yhteensä runsaat 119 000 kerrosneliömetriä, josta asuinkerrosalaa on noin 115 000 kerrosneliömetriä, liike- ja toimitilaa noin 2 700 kerrosneliömetriä ja palvelutilaa noin1 500 kerrosneliömetriä.

Alueen koko on 9,6 hehtaaria, josta puistoaluetta on 3,7 hehtaaria. Kaava-alue mahdollistaa asuntojen rakentamisen yhteensä noin 2 700 uudelle jätkäsaarelaiselle.

Kumppanuuskavoituksella ATT:lle suurkortteli

Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimistolle ATT:lle on varattu asuntohankkeiden suunnittelua ja kumppanuuskaavoitusta varten noin 1,7 hehtaarin suuruinen alue. Alueen suunniteltu kokonaisrakennusoikeus on enintään noin 50 000 kerrosneliömetriä.

Alueelle myöhemmin asemakaavalla osoitettavasta asuinrakennusoikeudesta noin 60 prosenttia tulee toteuttaa vapaarahoitteisena Hitas-omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin ja/tai muuna välimuodon asuntotuotantona, ja noin 40 prosenttia valtion korkotukemana vuokra-asuntotuotantona.

Kyseisen alueen kaavoitus on edennyt kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, asuntotuotantotoimiston ja kaupungin muiden eri hallintokuntien kesken.

”Kumppanuuskaavoitus on kaupungin sisällä vielä vähän uudempi asia, ainakin siinä mittakaavassa kuin Atlantinkaaren asemakaavassa sitä nyt ollaan toteuttamassa. Kumppanuuskaavoituksen päätarkoitus on, että kaavasta tulisi paremmin toteutuskelpoinen ja prosessi nopeutuisi. Me ATT:ssa voimme näin tuoda rakennuttamisen näkökulmaa, muun muassa kustannusnäkökohtia, mukaan kuvioihin nyt jo kaavoitusvaiheessa”, toteaa ATT:n hankesuunnittelupäällikkö, arkkitehti Seidi Kivisyrjä.

Rakennuttaja-arkkitehti Kaarina Rötsä niin ikään ATT:n hankesuunnittelusta komppaa:

”Tässä etuna on myös se, että ATT saa suurkortteli-ideaa tapailevan ison hienon kokonaisuuden omaan tuotantoon ja erinomaisella paikalla.”

Myös kaupunkisuunnitteluviraston Kirsi Rantama kehuu uudehkoa kaavoitusmallia:

”Kumppanuuskaavoituksen suurin etu on parhaassa tapauksessa ajan voittaminen. Voidaan toteuttajan kanssa yhdessä kehittää suunnitelmia ja tehdä suoraan sellainen kaava, jota ei tarvitse lähteä poikkeusluvilla muuttamaan jälkikäteen”, hän korostaa.

Kumppanuuskaavoitettava suurkortteli rakennetaan todennäköisimmin kahdessa vaiheessa, ja korttelin pohjoisosan rakentaminen alkanee aikaisintaan vuonna 2017

Erityisasumisen korttelin tontit 1 ja 2 soveltuvat lähtökohtaisesti hyvin opiskelija-, nuoriso- tai palveluasumiseen. Hyväntoivonpuiston länsipuolelle korttelia vastapäätä ollaan laatimassa kaavaa asumisen ja hyvinvointipalvelut yhdistäville palvelukortteleille, joten kortteli muodostaisi yhdessä palvelukortteleiden kanssa toiminnallisen ja yhtenäisen kokonaisuuden.

Hyväntoivonpuiston rakentaminen etenee

Atlantinkaaren asemakaava-alueelle, tulevan Hyväntoivonpuiston kohdalle, on myös osoitettu massojen hyötykäyttöalue, johon voidaan sijoittaa pilaantuneita maa-aineksia ja muita hyötykäyttöön kelpaavia materiaaleja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hyötykäyttöalueelle ympäristöluvan.

Hyödynnettävien materiaalien yläpuolelle tehdään pintaeristerakenteet, joiden tarkoituksena on estää sade- ja pintavesien kosketus jätemateriaaleihin.

Varsinainen Hyväntoivonpuisto rakennetaan näiden pintaeristysrakenteiden yläpuolelle. Jätteiden hyödyntämisperiaate on samanlainen kuin jo Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueella sijaitsevalla hyötykäyttöalueella, jossa on vuosien 2009–2012 aikana hyötykäytetty muun muassa pilaantuneita maita ja sedimenttejä. Hyötykäyttämällä materiaalia puistossa on saavutettu arviolta 2,5 miljoonan euron säästöt.

Hyötykäyttöalue myös vähentää kuljetus- ja vastaanottokustannuksia, päästöjä ja luonnonmateriaalien käyttöä. Tällä ratkaisulla edistetään lisäksi jätelain asettamaa etusijajärjestystä.

Viherkattoja ja avokortteleita

Asemakaavan tavoitteena on, että 3-5-kerroksisten rakennusten katot rakennetaan viherkattoina. Viherkatoilla voidaan saavuttaa esteettisten hyötyjen lisäksi muitakin etuja, sillä ne pienentävät rakennuksen energiankulutusta, auttavat hulevesien hallinnassa ja saattavat pidentää kattopintojen käyttöikää.

Kaavan länsiosan kahden korttelin korttelirakenne poikkeaa Jätkäsaaren ensimmäisen asemakaava-alueen perinteisestä umpikortteliratkaisusta. Pyrkimyksenä on saada aikaan monipuolinen asumista palveleva ja yhteiskäyttöön soveltuva pihavyöhyke. Kortteleiden sisäpihat lomittuvat korttelirakenteessa toisiinsa, jolloin muodostuu uudenlainen kortteleiden sisäpihojen sarja. Piha-alueelta on myös yhteydet Hyväntoivonpuistoon.

Atlantinkaaren asemakaavaehdotus etenee kaupunginhallitukseen lokakuussa ja ehtinee valtuuston vahvistettavaksi vielä tämän vuoden lopulla.

Tätä on kumppanuuskaavoitus

Tavoitteet

  • Kokonaisprosessin nopeuttaminen.
  • Toteutettavuuden varmistaminen.
  • Kaava-, rakennus- ja infrastruktuurisuunnitelmien samanaikaistaminen ja yhteensovittaminen: muutostarpeilta vältytään, kun kaavoitus ja rakennussuunnittelu tapahtuvat samanaikaisesti; myös katu- ja infraurakat tulee voida aloittaa heti kaavan ja katusuunnitelmien valmistumisen jälkeen, jolloin alueen rakentumisaika lyhenee.
  • Tontti- ja julkistaloudellisten edellytysten varmistaminen: maankäytön suunnittelussa markkina- ja teknistaloudellinen osaaminen voidaan hyödyntää.
  • Prosessin alkuvaiheessa alueen markkinoinnin ja alueen imagon luominen: kaavoitettavan alueen imagon luominen (brändäys) ja markkinointi voidaan aloittaa jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Näitä tukevat ideat ym. voidaan ottaa huomioon kaavan suunnitteluratkaisuissa.
  • Asuinalue- tai rakennussuunnitteluun uusien ajatuksien toteuttaminen.

Kumppanin valintatavat

Kumppani valitaan aina tapauskohtaisesti kuhunkin kaavahankkeeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Käytettävissä ovat seuraavat menettelytavat:

  • Tontin varaaminen hakemuksen perusteella.
  • Kilpailut.

Kumppanuuskaavoituksen aikana käsiteltävät asiat viitesuunnitelman pohjaksi

  • Kaupunkikuvalliset perusratkaisut.
  • Pelastustiet, esteettömyys, pysäköintijärjestelyt, yhteiset kulkuyhteydet, kullekin suunnittelualueelle tyypilliset asiat, yhteistilat ja muut yhteisjärjestelyt.
  • Pelastusreittijärjestelyt katujen ja puistojen suunnittelun tapahtuessa yhtä aikaa kaava- ja talosuunnittelun kanssa.
  • Viitesuunnitelmien laatimisvelvoitteet.
  • Asuntotyyppikaaviot.

Atlantinkaaren asemakaava