Lisää koteja kantakaupunkiin

Keskusta
03. tammikuuta 2016

Helsingin kaupunkirakennetta tiivistetään, mikä näkyy myös kantakaupungissa. Kaupunki on sitoutunut siihen, että koko Helsingin alueelle saadaan 5 500 asuntoa – puoli miljoonaa kerrosneliötä – vuosittain.

Kaupungin keskustassa uusi tila on tiukimmilla, ja uusia asuntoja rakennetaan esimerkiksi ullakoille ja liikekeskukset laajentuvat maan alle.

Taloyhtiöt ovat kiinnostuneita muutoksiin ullakoiden lisäksi piharakennuksissa, sillä uusilla asuintiloilla voi rahoittaa kalliita putkiremontteja. Koteja saadaan myös muuttamalla toimistoja asunnoiksi.

Kantakaupunki houkuttaa. Sen sekoittunut rakenne halutaan säilyttää tulevaisuudessakin siten, että esimerkiksi palvelut säilyvät monipuolisina ja että jalankulkijoiden on helppo siirtyä paikasta toiseen.

Tilaa on oltava paitsi asumiselle, myös isoille organisaatioille ja pienille kasvuyrityksille.

Leppäsuo, Hakaniemi, Merihaka…

Kaupungin tavoitteena olevan 5 500 vuosittaisen uuden asunnon potista vajaa kolmannes on tarkoitus saada kasaan täydennysrakentamisella ja käyttötarkoituksien muutoksilla.

Kantakaupunki tiivistyy, kun täydennysrakentaminen on otetaan avuksi esimerkiksi Leppäsuolla, Taivallahden kasarmialuekortteleiden sisäpihoilla, Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä sekä Länsisataman Telakkarannassa.

Kaupunkia voidaan tiivistää myös rakentamalla uusia kerroksia tai tilaa maan alle, kuten esimerkiksi Stockmannin kiinteistöön on tehty. Citycenterissä eli Makkaratalossa myös sisäpiha otettiin tehokkaampaan käyttöön.

Kamppiin saatiin asuntoja metron ja kauppakeskuksen päälle.

Millaiset tiivistämisen säännöt pätevät Helsingin keskustaan? Minkä ullakon saa rakentaa tai toimiston muuttaa kodeiksi?

– Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti osana laajempaa kokonaisuutta, sanoo kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen.

Kuka muuttaa keskustaan?

Projektinjohtaja Marko Härkönen huomauttaa, että kun kantakaupunkia tiivistetään, olisi oltava selvillä, millaisia asukkaita kullekin alueelle on tulossa. Tarvitaanko lisää päiväkotipaikkoja tai kouluja? Ovatko ostajat vaikkapa venäläisiä sijoittajia vai perhettä perustamassa olevia nuoria aikuisia?

– Kantakaupungissa haasteena on löytää uusia soveltuvia tontteja tai tiloja kouluille ja päiväkodeille. Päiväkotipaikkoja tai pulpetteja lisätäänkin olemassa oleviin rakennuksiin.

Laskusuhdanteessa toimitilojen muuttaminen asuinkäyttöön on ollut yhä houkuttelevampaa. Yritykset ovat myyneet toimitilojaan esimerkiksi ulkomaisille kiinteistösijoittajille, jotka rakennuttavat toimistoista asuntoja.

Kantakaupungin hyvät pelipaikat ovat kiinnostaneet sijoittajia niin paljon, että kaupunkisuunnittelijat joutuvat pohtimaan, onko toimitilojen muuttaminen asuinkäyttöön nykyisellään liian kiivasta.

Liian nopeaa muutosta?

Erityisen paljon toimitiloja on muuttunut kodeiksi Kampissa, Punavuoressa, Katajanokalla ja Lauttasaaressa.

– Yleisen käsityksen mukaan Helsinkiin on jäänyt taantumassa liikaa tyhjää toimitilaa. Kaupungin ytimessä kerrosneliöistä noin seitsemän prosenttia on tyhjillään, sanoo toimistopäällikkö Janne Prokkola kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Ideaalia ei ole, että luku olisi nolla. Yrityksillä on oltava mahdollisuus muuttaa tai saada kasvuunsa lisää tilaa.

Kortteli elävöityy, kun uusi kahvilayrittäjä aloittaa kivijalassa.

Prokkola muistuttaa, että 7 prosenttia on vähän, sillä esimerkiksi Espoossa vastaava luku on 21.

Kaikista toimistoista ei ole asunnoiksi

Kaikki toimistorakennukset eivät muunnu toimiviksi asunnoiksi, mutta toisaalta niihin on saatu unelma-asuntoja. Marko Härkönen kertoo toimivana esimerkkinä Kruununhaan vanhan neuletehtaan.

– Myös Lauttasaaressa Itälahdenkadulla vanha Maa ja Vesi -toimitalo muuttui toimiviksi asunnoiksi.

Rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole ilmaista. Prokkola huomauttaa, että useissa tapauksissa remontti maksaa melkein saman kuin uuden talon rakentaminen – ellei jopa enemmän.

– Hankkeet ovat pääosin yksityisiä. Näillä ratkaisuilla ei saada kaupungille edullista asuntotuotantoa mutta joka tapauksessa asuntoja, joille on kaiken aikaa kysyntää, Kerttu Kurki-Issakainen sanoo.

 

Täydennysrakentamista ja käyttötarkoitusten muutoksia

  • Täydennysrakentamisella tarkoitetaan uudisrakentamista rakenteen sisällä.
  • Käyttötarkoituksien muutokset ovat olevan rakennuskannan muutoksia, kuten toimistojen muuttamiset asunnoiksi.
  • Helsinkiin saadaan uusia koteja kummallakin tavalla tavanomaisen asuntotuotannon lisäksi.
  • Kantakaupungissa tavoitteena on sekoittunut rakenne, jossa asuminen, työpaikat, palvelut ja kaupunkikulttuuri yhdistyvät. Kantakaupungilla on erityisrooli monien erilaisten ja erikokoisten yritysten ja palveluiden alueena.

Teksti: Kirsi Riipinen

Marko Härkönen on siirtynyt jutun julkaisemisen jälkeen Helsingin kaupungilta toisen työnantajan palvelukseen. Helsingin kaupungilla keskustan kehittämisestä vastaa tällä hetkellä projektinjohtaja Sirpa Kallio.